Miten eläkkeelle jäämiseen voi valmistautua? Lue asiantuntijoiden vinkit
Eläkkeelle jääminen on suuri elämänmuutos ja samalla mahdollisuus uudelleenrakentaa arki omannäköiseksi. Omasta terveydestä huolehtiminen kannattaa ottaa tavoitteeksi uudessa elämänvaiheessa.
Tarkistuta terveydentilasi
Työuran aikana terveydenhuolto on usein työterveyden vastuulla, mutta eläköityessä kapula siirtyy omiin käsiin. Eläkevuosien kynnyksellä onkin hyvä hetki pysähtyä oman voinnin ääreen, tarkistuttaa terveydentila ja tehdä terveyttä tukevia suunnitelmia. Kokonaisvaltainen terveystarkastus ennen eläkkeelle siirtymistä auttaa ennakoimaan tulevaa ja tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä. Samalla voi keskustella esimerkiksi lääkityksistä, liikunnasta, rokotuksista, ravitsemuksesta sekä päivä- ja unirytmistä – kaikesta, mikä vaikuttaa jaksamiseen uudessa arjessa. Myös lähetteettömät laboratoriotutkimukset, kuten terveystarkastukset ja elintapasairauksien riskianalyysi voivat auttaa arvioimaan omaa terveyttä ja seuraamaan mahdollisten elintapamuutosten vaikutusta omiin arvoihin.
Lue myös: Omaan sairastumisriskiin voi vaikuttaa
Seuraa arvojasi säännöllisesti
Tärkeiden terveysarvojen, kuten verenpaineen, verensokerin ja kolesterolin säännöllisestä seurannasta on hyvä tehdä heti eläkkeelle jäädessä tapa – juuri itselle sopivasta seurantavälistä ja -tavoista kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, kuten myös jo olemassa olevien pitkäaikaissairauksien seurannasta ja hoidosta eläkkeellä.
Vaikka esimerkiksi verenpaine tai kolesteroliarvot olisivat aina ennen olleet moitteettomat, ei niiden seurannasta kannata silti luistaa – arvot seuraavat sekä elämäntilannettamme että elintapojamme ja salakavalat muutokset eivät välttämättä näy tai tunnu mitenkään voinnissa.
”Ihmisillä on sitkeä käsitys, että kun verenpaine on kerran ollut hyvä, se on aina hyvä. Vaikka verenpaine olisi vain vähän yli suositusten, se nostaa sairastumisriskejä huomattavasti. Samaan aikaan ihminen voi kokea olevansa elämänsä kunnossa”, muistuttaa yleislääketieteen erikoislääkäri Kaisa Sotamaa.
Säännöllisellä seurannalla mahdollisiin terveysriskeihin voidaan puuttua ajoissa, ja hoitaa arvot hyvinvointia tukevalle tasolle – usein jopa helpommin kuin kuvitellaan.
”Yritän itse aina lähestyä positiivisen kautta: hienoa, että asia huomattiin nyt eikä kahden vuoden päästä. Esimerkiksi korkea verenpaine ei ole kenenkään oma vika, ja siihen voidaan helposti vaikuttaa”, Sotamaa rohkaisee.
Selvitä, mitä terveyspalveluja sinulle kuuluu
Osalle eläkkeelle siirtyvistä tulee yllätyksenä, että työterveyshuollon päättyessä täytyy itse selvittää, mistä ja miten saa jatkossa apua terveyshuoliin. Jo ennen eläkkeelle jäämistä kannattaakin pohtia mihin jatkossa hakeutuu hoitoon ja millaisia terveyspalveluja on mahdollista hyödyntää eläkkeellä. Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa, mitä palveluja oma hyvinvointialue tarjoaa eläkeläisille – esimerkiksi terveystarkastuksia, kotihoitoa, ohjattuja liikuntaryhmiä tai matalan kynnyksen keskusteluapua.
Moni suosii eläkkeelläkin työterveydenhuollosta tuttua ja hyväksi todettua yksityistä palveluntarjoajaa itse maksavana asiakkaana. Syksyllä 2025 käynnistyvä Kelan valinnanvapauskokeilu tuo 65 vuotta täyttäneille mahdollisuuden hyödyntää yksityisen yleislääkärin palveluita kolmesti vuodessa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua vastaavaan hintaan. Myös lääkärin määräämistä jatkotutkimuksista saa valinnanvapauskokeilun myötä tavallista suuremman Kela-korvauksen.
”Jos aiot yhä asioida yksityisellä ja sinulla on omasta työterveyshuollostasi hyvät kokemukset, voi olla fiksua jatkaa käymistä saman yrityksen lääkäreillä – tällöin oma hoitohistoriasi säilyy kätevästi yhdessä paikassa. Jos olet käynyt pitkään samalla työterveyslääkärillä, voit jopa kysyä, ottaako hän vastaan myös yksityisasiakkaita. Minulla esimerkiksi käy edelleen muutamia eläkkeelle jääneitä pitkäaikaisia potilaita”, vinkkaa työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni.
Lue myös: Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille
Huolla myös mielenterveyttäsi ja anna tilaa totuttelulle
Eläkkeelle jääminen tuo usein mukanaan odottamattomia muutoksia identiteetissä, ihmissuhteissa ja elämän merkityksellisyyden kokemuksessa. Työelämä on voinut vuosikymmenten ajan määrittää paitsi arjen rytmin, myös sen, millaisena ihminen kokee itsensä ja asemansa yhteiskunnassa. Kun tämä kehys poistuu, saattaa pintaan nousta kysymyksiä siitä, kuka olen nyt ja mitä haluan jatkossa tehdä. Tämä on täysin luonnollista ja muutosta kannattaakin makustella ajan kanssa.
Säännöllinen liikunta ja sosiaalisten suhteiden vaaliminen ovat erinomaisia keinoja vahvistaa mielen hyvinvointia. Yhteys ystäviin, työkavereihin ja perheeseen luo turvaa ja tuo päiviin merkityksellisiä hetkiä. Samalla on hyvä harjoitella armollisuutta itseä kohtaan: kaikki päivät eivät ole aktiivisia tai erityisen tuottavia, eikä niiden tarvitsekaan olla. Jos muutokset arjessa herättävät huolta tai kaipuuta keskusteluun, kannattaa matalalla kynnyksellä olla yhteydessä mielen ammattilaisiin ennen tai jälkeen eläkkeelle jäämisen – keskustelu asiantuntijan kanssa voi antaa aivan erityisen hyvät työkalut uuteen elämänvaiheeseen.
”Parasta valmistautumista eläkkeelle jääntiin on alkaa maistella muutosta jo vuotta, paria ennen. Kannattaa esimerkiksi pohtia, että mitä saat ja mitä ehkä menetät jäädessäsi pois työelämästä ja mitä tunteita tuleva muutos herättää. Muutosvaihetta helpottaa usein se, että alat jo ajoissa hakemaan elämääsi sellaista sisältöä, jota uudessa elämänvaiheessa itsellesi haluat – kenties uusia harrastuksia, matkustelua tai vapaaehtoistyötä", muistuttaa vastaava työterveyspsykologi Anne Rantala.
"Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä hyvinvoinnille, joten jos suurin osa sosiaalisista suhteistasi liittyy työhön, on hyvä alkaa miettimään niiden laajentamisen mahdollisuutta. Sopeutuminen on ylipäätään helpompaa, kun sille antaa aikaa ja usein myös keskustelut muiden jo eläkkeelle siirtyneiden kanssa ovat hyödyllisiä."
Lue myös: Liikunta ja ihmissuhteet suojaavat muistisairauksilta
Tee terveysteoista rutiinia
Työ tuo useimmilla tietynlaisen rakenteen arkeen. Eläkkeellä rakenne ja rytmi täytyy luoda itse, mutta se toisaalta onkin monen ensisijainen eläköitymishaave. Päivät saavat nyt täyttyä ääriään myöten siitä mikä itselle on tärkeää ja mielekästä, ja arjen voi rakentaa omien voimavarojen ja toiveiden vinkkelistä. Monelle eläkkeelle jääminen voikin tuoda ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mahdollisuuden keskittyä täysin itseen ja omaan hyvinvointiin. Rutiinit tukevat hyvinvointia, joten niistä kannattaa pitää kiinni – mutta rutiineja voi myös rikkoa ja kokeilla tehdä asioita aivan uudella tavalla.
Eläkeaika tarjoaakin ainutlaatuisen mahdollisuuden pysähtyä ja rakentaa arjesta paitsi omannäköistä myös kehon ja mielen hyvinvointia tukevaa. Jo ennen eläkkeelle jäämistä voi koittaa lisätä arkeen pieniä terveystekoja – maltillisetkin muutokset päivittäisissä rutiineissa voivat tehdä suuren eron ja ylläpitää terveyttä. Esimerkiksi päivittäinen kävelylenkki tai kehonhuoltohetki kotona lisää liikettä päiviin ja ylläpitää sekä lihaskuntoa että liikkuvuutta. Kun kiire hellittää, myös ruokailu voi saada uuden merkityksen – rauhassa nautitut, monipuoliset ateriat rytmittävät päivää ja pitävät yllä vireystasoa. Hyvinvointi ei välttämättä synny suurista elämänmuutoksista, vaan arkisista, toistuvista valinnoista, joihin eläkkeellä on uudella tavalla aikaa ja mahdollisuutta keskittyä.
"Muista, että nyt sinulla on vihdoin aikaa keskittyä omaan hyvinvointiin ja terveyteen – käytä se aika hyödyksi ja iloksi", sanoo Toni Vänni.
Lue myös: 7 vinkkiä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen eläkkeellä
Tiesitkö, että jos olet käyttänyt Terveystalon työterveyspalveluita, säilyvät kaikki terveystietosi Terveystalo-sovelluksessa myös eläkkeelle jäämisen jälkeen? Näin sinun on helppo tarkistaa hoitoosi liittyviä kirjauksia ja tutkimustuloksia sekä jatkaa tuttujen palveluiden parissa myös yksityisasiakkaana.
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Tilaa terveysvinkit, edut ja tapahtumakutsut terveen ikääntymisen tueksi
Tilaamalla uutiskirjeemme saat asiantuntijoidemme laatimia vinkkejä ja sisältöjä terveyden ylläpitämiseksi, kutsuja maksuttomiin tapahtumiimme sekä etuja yli 60-vuotiaille tärkeistä terveyspalveluista, kuten laboratoriomittauksista. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Lue lisää aiheesta
Mitä rokotteita ikääntyvälle suositellaan? Lääkäri vastaa
Moni mieltää rokotteet lapsuuden tai työelämän etappien yhteyteen: neuvolasta jäi aina muistoksi vähintään yksi laastari ja työterveydessä muistutettiin tehosteista. Rokotesuoja ovat kuitenkin myös terveen ikääntymisen tärkeä tukipilari – onko omasi ajan tasalla?
”Mihin se ei vaikuttaisi?” – verenpaine on ehkä tärkein terveyden mittari
Valtaosalla yli 55-vuotiaista on korkea verenpaine. Sydän- ja aivoninfarktien lisäksi se lisää esimerkiksi muistisairauksien riskiä. Onneksi verenpainetta on helppo hoitaa, sanoo lääkäri Kaisa Sotamaa.
Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.
Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.
"Mitä lisäravinteita ikääntyvä tarvitsee?"
Ravitsemusterapeutti Jan Verho vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän ravitsemuksesta.
10 arjen superruokaa yli 60-vuotiaille – joko nämä löytyvät keittiöstäsi?
Ruoka on paljon enemmän kuin polttoainetta. Se on myös kehon suojakilpi, muistiterveyden edistäjä ja toimintakyvyn ylläpitäjä – nautintoa unohtamatta. Iän karttuessa ravitsemukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä oikeilla ruokavalinnoilla voit vahvistaa lihaksia, ehkäistä sairauksia ja tukea sekä aivo- että sydänterveyttä.