”Omaan sairastumisriskiin voi vaikuttaa” – tämä laboratoriotesti näyttää pienetkin elintapamuutokset

Jokainen tietää, että lihavuus ja ikä lisäävät riskiä sairastua erilaisiin sairauksiin. Mutta mitä jos saisit tietää, kuinka suuri riski juuri sinulla on sairastua esimerkiksi sydänkohtaukseen tai kakkostyypin diabetekseen? 

Nykyisin tämä on mahdollista, ja vieläpä yhden verinäytteen perusteella, ilman lähetettä. Elintapasairauksien riskianalyysi tehdään verikokeesta, ja siinä selviää nimensä mukaisesti, kuinka suuri riski ihmisellä on sairastua tiettyihin, yleisiin elintapasairauksiin.

Analyysistä saa raportin, joka näyttää sairastumisriskit konkreettisesti, yhdellä silmäyksellä. Visuaalinen kuva on helppo ymmärtää.

– Se voi näyttää esimerkiksi, että riskini saada sydänkohtaus on suurempi kuin 90 prosentilla ikäisistäni. Ja jos jatkan samaan malliin, todennäköisyys kasvaa huomattavan suureksi, sanoo johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi Terveystalosta.

Elintapasairauksien riskianalyysi perustuu suomalaisen Nightingale Healthin terveysteknologiaan, joka on Terveystalolla käytössä ainoana Suomessa.

Pienilläkin muutoksilla on näkyvä vaikutus

Rauhaniemi työskentelee Terveystalon ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavana lääkärinä.

Hän on kohdannut vastaanotollaan lukuisia eläkeikää lähestyviä ihmisiä, jotka hyötyisivät pienistäkin elintapamuutoksista. Motivaatiota niihin voi kuitenkin olla vaikea löytää.

– Moni ajattelee, että muutoksia on vaikea tehdä. Tai sitten ei itse uskota muutosten hyötyihin, Rauhaniemi sanoo.

Riskianalyysi on erinomainen keino lisätä motivaatiota: se todistaa, että omilla valinnoilla todella voi vaikuttaa. Monille riskianalyysi on myös helpotus.

– Vaikka yksittäinen verikokeen arvo olisi koholla, tulos voi osoittaa, ettei kokonaisriski välttämättä ole korkea.

Raportti myös kannustaa jatkamaan terveitä elintapoja. Se voi nimittäin kertoa, että riski sairastua on pieni, jos jatkaa samaan malliin.

Tai jos tekee terveydelle edullisia elintapamuutoksia ja menee muutaman kuukauden päästä kokeeseen uudestaan, madaltuneet riskit näkyvät raportissa hyvin.

– Se on palkitsevaa ja motivoivaa. Riskianalyysi on paljon lohdullisempi kuin geenitesti, koska geenien tuomaan riskiin ei voi vaikuttaa.

Jo kahvin vaihtaminen toiseen voi madaltaa riskiä

Tehokkain keino madaltaa sairastumisriskiä on huolehtia, että ruokavalio on kunnossa. Vältettäviä ovat esimerkiksi paljon kovaa rasvaa tai sokeria sisältävät ruoat. Punaista lihaa ja ultraprosessoituja ruokia ei kannatta syödä montaa kertaa viikossa.

– Terveyden kannalta paras ruokavalio sisältää paljon erilaisia kasviksia ja täysjyväviljaa.

Rauhaniemen mukaan riittää, että 80 prosenttia ruoasta on terveellistä.

– Dramaattisia muutoksia on näkynyt jo pelkästään sillä, että syö aikaisempaa enemmän kasviksia ja vähentää pitkälle prosessoitujen ruokien määrää.

Onpa käynyt niinkin, että sairastumisriski on pienentynyt jo sillä, että on vaihtanut kahviautomaattikahvin suodatinkahviin. Suodattamaton kahvi heikentää veren rasva-arvoja, jos sitä juo paljon.

Tupakoimattomuus kannattaa aina, ja on tärkeää huolehtia, että verenpaine on hoidossa. Terveyttä edistävät myös säännöllinen liikunta, maltillinen alkoholinkäyttö ja stressin hallinta. Sosiaalisia suhteita ja unta kannattaa vaalia. Usein käy niin, että pieni positiivinen muutos johtaa seuraaviin.

– Kun nukkuu paremmin, jaksaa kiinnittää huomiota ruokavalioon ja lähteä liikkeelle.

Testi kertoo sairastumisen riskin kymmenen vuoden sisällä

Muutama vuosikymmen sitten valistus tehosi ja suomalaisten sairastuminen sydän- ja verisuonitauteihin kääntyi laskuun. Nyt hyvä kehitys on pysähtynyt.

– Ihmiset syövät aivan liikaa suolaa ja kovia rasvoja. Samaan aikaan ylipaino ja lihavuus lisääntyvät.

Etenkin eläkeikää lähestyvillä ja eläkkeelle jäävillä on elintapasairauksia, koska jo pelkästään ikä nostaa sairastumisen riskiä. Omaan kuntoon ja toimintakykyyn on kuitenkin useimmiten mahdollisuus vaikuttaa.

– Riskien hoitaminen on tärkeää. Parasta olisi, että terveellisistä elintavoista puhuttaisiin jo paljon ennen kuin tulee lääkityksen tarvetta. On huomattavasti kustannustehokkaampaa ja myös yksilön kannalta suotavampaa puuttua riskeihin mahdollsimman varhain.

Rauhaniemi painottaa, että riskianalyysissä ei ole kyse seulonnasta eikä diagnoosista vaan riskiarviosta. Testi kertoo, kuinka suuri riski ihmisellä on sairastua kuhunkin tautiin kymmenen vuoden sisällä ja kuinka suuri riski on suhteessa omaan vertailuryhmään.

– Käynti verikokeessa kestää viisi minuuttia. Sen tuloksilla voi olla valtava merkitys loppuelämän terveyden kannalta. On hienoa nähdä konkreettisesti, miten riskeihin voi itse vaikuttaa.

Koskaan ei ole liian myöhäistä

Ilse Rauhaniemi suosittelee riskianalyysin tekemistä lähes kaikille. Riskit eivät aina tunnu tai näy päälle päin.

– Oikeastaan vain silloin, jos on saanut diagnoosin kaikista testin sairauksista, analyysistä ei ole hyötyä.

Entä jos tulokset huutavat, että itsellä on suuri riski sairastua johonkin tai jopa kaikkiin testattuihin sairauksiin? Onko peli silloin menetetty?

– Ei ole, Ilse Rauhaniemi vakuuttaa.

Vaikka vuosia olisi jo kertynyt ja vaikka tulokset näyttäisivät korkeaa riskiä, se ei tarkoita, että vääjäämättä sairastuu. Kaiken ikäiset voivat elintavoillaan vaikuttaa elämänlaatuunsa ja toimintakykyynsä sekä siihen, toteutuvatko riskit.

– Eläkkeelle siirtyessä voi olla juuri oikea hetki tehdä elintapoihin muutoksia. Kun työ jää pois, saa tilalle jotain muuta.

Rauhaniemi on kuullut lukemattomia kertoja, kuinka ihminen ei usko itseensä. Monet sanovat, että he ovat kyllä yrittäneet muuttaa tapojaan, mutta viimeksikään siitä ei tullut mitään.

Tupakoitsija saattaa vaikka sanoa, että viikon jälkeen hän retkahti.

– Hän kuitenkin aloitti menestyksekkäästi. Se on erinomainen alku.