Liikunta ja ihmissuhteet suojaavat muistisairauksilta
Liikunnalla ja sosiaalisilla suhteilla on keskeinen rooli muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Aktiivinen elämäntapa ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen suojaavat sairastumiselta, ja säännöllisellä liikunnalla voidaan jopa kasvattaa muistirakenteita.
Avaimet ovat jatkuvasti kadoksissa, tuttuja sanoja joutuu hakemaan eikä tietokoneen käyttö enää suju. Nämä voivat olla merkkejä muistisairaudesta. Muistisairaus on etenevä sairaus, joka johtuu aivoissa tapahtuvista muutoksista. Yleisin niistä on Alzheimerin tauti, joka on tyypillisesti ikääntyvien ihmisten vaiva.
– Muistisairauksia voi esiintyä myös nuorilla, mutta useimmiten niihin sairastutaan eläkeiässä. 65 ikävuoden jälkeen sairastuminen yleistyy selvästi niin, että 30 prosentilla 85-vuotiaista ja sitä vanhemmista voidaan todeta jo jonkinasteinen muistisairaus, täsmentää geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio Terveystalosta.
Elämänmuutokset ennaltaehkäisynä
Muistisairauksille voivat altistaa muun muassa perimä, korkea verenpaine tai kolesteroli, hoitamaton masennus, diabetes, liikalihavuus ja liikkumattomuus sekä vähäiset sosiaaliset suhteet. Sairauden ennaltaehkäisemiseksi onkin tärkeää puuttua riskitekijöihin ajoissa.
– Kuntoilu on suuressa roolissa: säännöllisellä aerobisella liikunnalla, kuten ihan tavallisella lenkkeilyllä tai kävelyllä voidaan jopa kasvattaa muistirakenteita. Liikunta tehoaa hyvin muistisairauden hoidossa ja auttaa lisäksi sairauden ennaltaehkäisyssä, Raivio toteaa.
Liikunnan lisäksi kaikenlaisesta aivojen käyttämisestä on apua. Esimerkiksi musiikki, opiskelu, ristisanojen ratkominen ja kirjojen lukeminen aktivoivat aivoja. Sosiaalisista suhteista on tutkitusti apua ennaltaehkäisyssä.
– Sosiaaliset suhteet suojaavat muistisairauksilta. Tutkimuksissa on esimerkiksi saatu selville, että iäkkäillä miehillä naimisissa oleminen vähentää sairastumisen riskiä.
Säännöllinen seuranta auttaa huomaamaan muutokset
Koska ihmisen on hankala itse tunnistaa alkavaa muistisairautta, läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Myös oman terveyden säännöllisestä tarkastuttamisesta voi olla apua sekä muistisairauden varhaisessa havaitsemisessa että muun terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä, sillä iän karttuessa muistiongelmien lisäksi lisääntyvät muun muassa aivoverenkiertohäiriöt, nivel- ja raajakivut sekä kaatuilu. Kun terveyttä seurataan aktiivisesti, voidaan tarpeen mukaan antaa ohjeita elämäntapamuutokseen tai ohjata lääkärille tai muulle asiantuntijalle.
Muistisairauteen voivat liittyä lähimuistin muutokset, jolloin äskettäin tapahtuneet asiat unohtuvat helpommin kuin vuosien takaiset tapahtumat. Merkkejä voivat kuitenkin olla myös esimerkiksi häiriöt puheen tuottamisessa tai tutun ympäristön ja ihmisten tunnistamisessa.
– Ennen osatut taidot saattavat kadota. Nykyään tietokoneen käyttötaidot unohtuvat usein ensimmäisenä. Esimerkiksi kokkaillessa muistisairaalta saattaa myös unohtua, mitä kaikkea tässä pitikään tehdä. Asiat jäävät silloin kesken, kuvailee Raivio.
– Muistioireiden taustalla voi olla monia syitä. Oireiden takana olevat syyt kannattaa aina selvittää, jotta ne voidaan hoitaa oikein. Mikäli läheiset huomaavat muutoksia, olisi potilasta hyvä auttaa hakeutumaan tutkimuksiin.
Hoito helpottaa oireita ja tasaa tilanteen
Oikeanlaisella hoidolla sairaus voidaan pitää hallinnassa ja parantaa potilaan elämänlaatua ratkaisevasti. Alussa lääkkeet jopa parantavat tiedon käsittelyä. Mitä aikaisemmin diagnoosi tehdään, sitä paremmin oikea hoito tepsii. Siksi sairaus kannattaa pyrkiä tunnistamaan mahdollisimman varhain.
– Muistisairauksia tutkitaan paljon ja lääkehoidot ovat kehittymässä. Uudenlaiselle lääkkeelle on annettu USA:ssa myyntilupa ja odotamme Euroopan lääkeviraston päätöstä. Sitä ennen meillä on käytössä oireenmukaiset lääkkeet, sanoo Raivio.
Varaa aika valinnanvapauskokeilun lääkärikäynnille
65 vuotta täyttäneenä voit käydä kokeilussa mukana olevalla Terveystalon yleislääkärillä hintaan 30,20 € / käynti. Voit varata valinnanvapauskokeiluun kuuluvan ajan helposti joko verkkosivuiltamme tai soittamalla asiakaspalveluumme. Lisää kokeilusta voit lukea täältä.
Maksutonta terveysneuvontaa 65 vuotta täyttäneille
Pohditko, olisiko syytä varata aika lääkärille? Haluaisitko keskustella suoraan asiantuntijan kanssa jostain terveyteesi liittyvästä asiasta? Maksuttomasta +65 Terveystuki -palvelusta saat sujuvasti apua mieltäsi askarruttaviin terveyshuoliin ilman ajanvarausta.
Geriatrian erikoislääkäri
Tilaa terveysvinkit, edut ja tapahtumakutsut terveen ikääntymisen tueksi
Tilaamalla uutiskirjeemme saat asiantuntijoidemme laatimia vinkkejä ja sisältöjä terveyden ylläpitämiseksi, kutsuja maksuttomiin tapahtumiimme sekä etuja yli 60-vuotiaille tärkeistä terveyspalveluista, kuten laboratoriomittauksista. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Uusimmat artikkelit
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
Näin teknologia mullistaa terveydenhoitoa – ”Työterveyden hyöty-kustannussuhde paranee entisestään”
Tekoäly ei vain tehosta vaan myös parantaa terveydenhoitoa. Se tunnistaa riskit ja nopeuttaa lääkäriin pääsyä, uskovat Terveystalon digiasiantuntijat.
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa eri-ikäisille lapsille?
Monessa kodissa taistellaan päivittäin lasten kännykän käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta. Ruutuajan hallinta on helpompaa, kun perheellä on yhteiset pelisäännöt. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta kertoo uusista ikäkohtaisista suosituksista.
Sydämen yleisin rytmihäiriö ei ole vaaraton – erikoislääkäri kertoo, voiko eteisvärinää ehkäistä
Flimmerinäkin tunnettu sydämen eteisvärinä voi erityisesti ikääntyvillä olla täysin oireeton. Sisätautien erikoislääkäri Susanna Halonen kertoo, voiko eteisvärinän tunnistaa itse ja millaisin keinoin sitä voi pyrkiä ehkäisemään.