Liikunta ja ihmissuhteet suojaavat muistisairauksilta
Liikunnalla ja sosiaalisilla suhteilla on keskeinen rooli muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Aktiivinen elämäntapa ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen suojaavat sairastumiselta, ja säännöllisellä liikunnalla voidaan jopa kasvattaa muistirakenteita.

Avaimet ovat jatkuvasti kadoksissa, tuttuja sanoja joutuu hakemaan eikä tietokoneen käyttö enää suju. Nämä voivat olla merkkejä muistisairaudesta. Muistisairaus on etenevä sairaus, joka johtuu aivoissa tapahtuvista muutoksista. Yleisin niistä on Alzheimerin tauti, joka on tyypillisesti ikääntyvien ihmisten vaiva.
– Muistisairauksia voi esiintyä myös nuorilla, mutta useimmiten niihin sairastutaan eläkeiässä. 65 ikävuoden jälkeen sairastuminen yleistyy selvästi niin, että 30 prosentilla 85-vuotiaista ja sitä vanhemmista voidaan todeta jo jonkinasteinen muistisairaus, täsmentää geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio Terveystalosta.
Elämänmuutokset ennaltaehkäisynä
Muistisairauksille voivat altistaa muun muassa perimä, korkea verenpaine tai kolesteroli, hoitamaton masennus, diabetes, liikalihavuus ja liikkumattomuus sekä vähäiset sosiaaliset suhteet. Sairauden ennaltaehkäisemiseksi onkin tärkeää puuttua riskitekijöihin ajoissa.
– Kuntoilu on suuressa roolissa: säännöllisellä aerobisella liikunnalla, kuten ihan tavallisella lenkkeilyllä tai kävelyllä voidaan jopa kasvattaa muistirakenteita. Liikunta tehoaa hyvin muistisairauden hoidossa ja auttaa lisäksi sairauden ennaltaehkäisyssä, Raivio toteaa.
Liikunnan lisäksi kaikenlaisesta aivojen käyttämisestä on apua. Esimerkiksi musiikki, opiskelu, ristisanojen ratkominen ja kirjojen lukeminen aktivoivat aivoja. Sosiaalisista suhteista on tutkitusti apua ennaltaehkäisyssä.
– Sosiaaliset suhteet suojaavat muistisairauksilta. Tutkimuksissa on esimerkiksi saatu selville, että iäkkäillä miehillä naimisissa oleminen vähentää sairastumisen riskiä.
Säännöllinen seuranta auttaa huomaamaan muutokset
Koska ihmisen on hankala itse tunnistaa alkavaa muistisairautta, läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Myös oman terveyden säännöllisestä tarkastuttamisesta voi olla apua sekä muistisairauden varhaisessa havaitsemisessa että muun terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä, sillä iän karttuessa muistiongelmien lisäksi lisääntyvät muun muassa aivoverenkiertohäiriöt, nivel- ja raajakivut sekä kaatuilu. Kun terveyttä seurataan aktiivisesti, voidaan tarpeen mukaan antaa ohjeita elämäntapamuutokseen tai ohjata lääkärille tai muulle asiantuntijalle.
Muistisairauteen voivat liittyä lähimuistin muutokset, jolloin äskettäin tapahtuneet asiat unohtuvat helpommin kuin vuosien takaiset tapahtumat. Merkkejä voivat kuitenkin olla myös esimerkiksi häiriöt puheen tuottamisessa tai tutun ympäristön ja ihmisten tunnistamisessa.
– Ennen osatut taidot saattavat kadota. Nykyään tietokoneen käyttötaidot unohtuvat usein ensimmäisenä. Esimerkiksi kokkaillessa muistisairaalta saattaa myös unohtua, mitä kaikkea tässä pitikään tehdä. Asiat jäävät silloin kesken, kuvailee Raivio.
– Muistioireiden taustalla voi olla monia syitä. Oireiden takana olevat syyt kannattaa aina selvittää, jotta ne voidaan hoitaa oikein. Mikäli läheiset huomaavat muutoksia, olisi potilasta hyvä auttaa hakeutumaan tutkimuksiin.
Hoito helpottaa oireita ja tasaa tilanteen
Oikeanlaisella hoidolla sairaus voidaan pitää hallinnassa ja parantaa potilaan elämänlaatua ratkaisevasti. Alussa lääkkeet jopa parantavat tiedon käsittelyä. Mitä aikaisemmin diagnoosi tehdään, sitä paremmin oikea hoito tepsii. Siksi sairaus kannattaa pyrkiä tunnistamaan mahdollisimman varhain.
– Muistisairauksia tutkitaan paljon ja lääkehoidot ovat kehittymässä. Uudenlaiselle lääkkeelle on annettu USA:ssa myyntilupa ja odotamme Euroopan lääkeviraston päätöstä. Sitä ennen meillä on käytössä oireenmukaiset lääkkeet, sanoo Raivio.
Uusimmat artikkelit

Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.

Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.

Mitä lisäravinteita ikääntyvä tarvitsee? Ravitsemusterapeutti vastaa
Ravitsemusterapeutti Jan Verho vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän ravitsemuksesta.

Kun sattuu, tiedätkö miten toimia? Ohjeet kesän tapaturmiin ja hoitoon hakeutumiseen
Kesä kutsuu liikkeelle, mutta samalla myös tapaturmien määrä kasvaa. Tässä artikkelissa kerromme, miten hoitaa tavallisimpia kesähaavereita – ja milloin on syytä hakeutua hoitoon.

Näin nukut paremmin myös kesähelteillä: unilääkärin viisi vinkkiä
Kesä ja erityisesti kesäloma ovat erinomaista aikaa niin kehon kuin mielen palautumiselle. Laadukas ja riittävä uni on tärkeä palautumisen perusta, mutta miksi nukumme kesällä usein huonommin?

Kuinka paljon viikonlopun myöhäinen nukkumaanmeno haittaa unirytmiä?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Ulla Vehniäinen vastaa kesäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.