"Pitääkö olla huolissaan, jos ei muista enää vanhoja tuttuja?"

Kuinka perinnöllisenä Alzheimerin tautia nykyään pidetään? Vanhemmillani on molemmilla todettu Alzheimer, olenko seuraava sairastuva?

"Alzheimerin tautiin vaikuttaa moni asia, myös perintötekijät. Jos molemmilla vanhemmilla on todettu Alzheimer, kannattaa ilman muuta kuulostella tarkkaan omaa tilannettaan ja pientenkin oireiden ilmaantuessa puhua lääkärin kanssa jatkotutkimuksista. Perinnöllinen yksilön riski voidaan selvittää verikokeella Apoe. Jos toiselta vanhemmalta on peritty riskigeeni Apoe4, sairastumisriski on 2–3- kertainen, jos molemmilta, riski on 12–16-kertainen.

Myös se, että sisaruksella on Alzheimerin tauti, kertoo mahdollisesta perinnöllisestä riskistä. Voi olla, että myöhemmin löytyy muitakin geneettisiä riskitekijöitä kuin Apoe. Alzheimerin taudin diagnostiikka kehittyy nyt valtavasti ja voimme yhä varhaisemmassa vaiheessa päästä tarkkaan diagnoosiin ja aloittaa hoito riittävän ajoissa."

Pitääkö olla huolissaan kun ei muista enää vanhoja tuttuja, pitäiskö mennä muistitutkimuksin?

"Aina, jos on huoli omasta muistista, asia kannattaa selvittää. Tilanne on aivan sama kuin jos näkö tai kuulo heikkenee, ja muistitestiin hakeutumista voi hyvin verrata vaikkapa optikolla käymiseen. Jos ei muista enää vuosikymmenten takaisia kaukaisia vanhoja tuttuja, asiassa ei todennäköisesti ole huolta, mutta jokainen tilanne täytyy arvioida yksilökohtaisesti lääkärin vastaanotolla."

Muistini on huonontunut huonon nukkumisen vuoksi. Joko en saa unta ajatusteni takia, tai herään monta kertaa yössä esim. mieheni krohisevan hengityksen vuoksi. Ennen vaihdoin toiseen huoneeseen, mutta nykyään en saa siellä enää unen päästä kiinni. Olen alkanut olla huolissani muistini kehityksestä.

"Suosittelen hakeutumista lääkärin vastaanotolle tilanteen takia. Uni on tärkeää, ja pitkäaikainen unettomuus voi altistaa esimerkiksi masennukselle ja väsyneenä muistikin toimii heikommin. Miehesi krohina on myös oleellista selvittää, sillä todennäköisesti myös hän nukkuu heikosti. Uniapnea on nykyään helppo tutkia ja hoitaa, jolloin molempien elämänlaatu paranisi.  

Jos unen korjaantuminen ei auta muistitilannettasi, tämäkin asia on tärkeä selvittää. Useat henkilöt aavistavat, että muistissa on tapahtumassa jotain, ja ovat siksi huolestuneita ja unettomia. Tähän huoleen on syytä tarttua, odottaminen ei tässä auta."

Pitääkö olla huolissaan, kun unohtaa useasti aivan läheisen ihmisen nimen? Milloin pitää hakeutua lääkärille? Ja minkä alan lääkärin vastaanotolle?

"Jos unohtaa usein läheisen ihmisen nimen, asia vaatii ilman muuta selvitystä. Samoin, jos nimet menevät sekaisin, tai ei muista enää esim. sukulaisuussuhteita tai sitä, kuka on kenenkin lapsi.

Muistisairauksia diagnosoivat geriatrit ja neurologit, joille voi hakeutua suoraan tutkimuksiin. Jos sinulla on monia sairauksia ja lääkityksiä, geriatri voi arvioida kokonaistilannetta laajemmin kuin neurologi. Joskus myös epäsopivat muiden sairauksien lääkkeet tai lääkeyhteisvaikutukset voivat heikentää muistia, erityisesti kolmiolääkkeet ja erilaiset psyykenlääkkeet."

Mikä on se muistisairaus missä käsistä pyrkii putoilemaan esineet? Olen kerran siitä lukenut mutta en löydä nyt.

"Mikään muistisairaus sinällään ei aiheuta tavaroiden putoilemista käsistä, mutta Parkinsonin tauti voi joskus aiheuttaa sellaista, tai ns. hyvänlaatuinen vapina. Parkinsonin tautiin liittyy sairauden edetessä useimmiten myös muistioireita, joita voidaan hoitaa lääkkeillä. Hyvänlaatuiseen vapinaan ei liity muistioireita."

Pitääkö olla huolissaan, kun en muista tarkkoja vuosilukuja? Esimerkiksi melko lähiaikoina tapahtuneita matkojen tarkkoja vuosilukuja? Kirjojen ja elokuvien nimiä en edes yritä enää muistaa. Luen kyllä paljon, mutta kirjailijat ja nimet eivät pysy muistissa.

"Tällaiset oireet kuulostavat varsin vaarattomilta. Kuitenkin, jos unohdat kokonaan edes tehneesi jotain matkaa, on syytä olla huolissaan. On hyvä, että luet paljon, jolloin aivosi saavat työtä ja pysyvät virkeinä. Aivot priorisoivat asioita, kun ne toimivat oikein, ja silloin vuosiluvut tai muut yksityiskohdat jäävät taka-alalle. Tämä on normaalia."

Mistä johtuu läheisen ajoittain esiintyvät lähimuistin ongelmat? Verenkiertoperäisiäkö vai ikääntymiseen ja sydänlääkkeisiin liittyviä?

"Jos läheisellä on lähimuistiongelmia lievinä ja ajoittaisinakin, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Pelkkä ikääntyminen ei aiheuta lähimuistiongelmia, eivätkä mitkään sydänlääkkeet sitä tee. Muistin pulmat on syytä selvittää, sillä niihin on olemassa hoitoa, jonka turvin tilanne ei etene niin nopeasti kuin ilman mitään tutkimuksia tai hoitoja.

Verenkiertoperäiset muistisairaudet ovat ennusteeltaan vakavampia kuin yleisin muistisairaus Alzheimer. Verenkiertoperäiset ongelmat ennustavat mahdollista tulevaa aivoinfarktia, ja tähän on mahdollista aloittaa ennaltaehkäisevä hoito. Varsinaiset muistilääkkeet ovat käytössä ainoastaan Alzheimerin tai Parkinsonin taudin muistisairauteen tai sekamuotoisiin tilanteisiin, joissa on mukana piirteitä näistä sairauksista."

Mitä asioita muistitesti mittaa liittyen ajokorttiin. Mitkä asiat testissä ovat erityisen tärkeitä?

"Muistitestissä kellotaulun piirtäminen arvioi erityisesti avaruudellista hahmottamista, mikä on liikenteessä tärkeää. Testi mittaa myös lyhytmuistia ja keskittymiskykyä. Laajempi muistitesti ajokykyä arvioitaessa mittaa näiden lisäksi ajan ja paikan hahmottamista ja päättelykykyä.

Jos ajokykyä arvioidessaan lääkäri ei voi olla vakuuttunut henkilön selviytymisestä liikenteessä, hän voi pyytää terveysperusteisen ajokokeen liikenteessä, josta lääkäri saa ajo-opettajalta kirjallisen lausunnon siitä, miten tunnin kestävä ajokoe kaikenlaisessa liikenteessä sujui. Tämän perusteella lääkäri tekee lopullisen päätöksen siitä, voiko henkilön arvioida olevan ajokykyinen.

Vaikka moni toivoisi, Suomessa ei ole mahdollista lain perusteella saada ajokorttia vain mökkimatkoja ja lähikauppareissuja varten, vaan henkilön täytyy kyetä ajamaan niin moottoritiellä, Helsingin keskustassa kuin mökillä. Lääkärin vastuulla on ilmoittaa poliisille ajokyvyttömästä henkilöstä. Tämä tukee meidän kaikkien liikenneturvallisuutta. Jos läheiset ovat huolissaan henkilön ajokyvystä, myös he voivat tehdä nimettöminäkin poliisille ilmoituksen siitä, että epäilevät henkilön ajokykyä, jolloin poliisi vaatii asiasta lääkärin lausunnon saman tien.

Itse ajokortti laaditaan aina 5 vuodeksi kerrallaan, mutta jos lääkäri on arvioinut henkilön ajokykyiseksi lyhyemmäksi aikaa, Trafi pyytää uuden lääkärinlausunnon lääkärin ilmoittamana ajankohtana. Muistisairauksien kohdalla ajokyky voidaan arvioida aina korkeintaan vuodeksi kerrallaan STM:n ohjeiden mukaan. Eri sairauksissa tämä aikaraja on erilainen."

Voiko elämäntavat vaikuttaa muistiin tutkimusten perusteella? Voiko elämäntavoista puhuminen peruskoulussa vaikuttaa yleensä terveyteemme?

"Elämäntavat vaikuttavat paljon riskiin sairastua moniin sairauksiin, myös muistisairauteen. Liikunta, ruokavalio, ylipainon välttäminen, verenpaineen ja kolesterolin hoito ja sosiaaliset suhteet suojaavat muistisairaudelta, kun taas riskiä lisäävät diabetes ja kuulon aleneminen. Elämäntavoista puhuminen auttaa aina, ja tietoisuutta näiden suhteen onkin lisätty paljon."

Minulla on viimeisen vuoden aikana ollut melko usein tilanteita, että olen hukannut sanan, kun puhun. Usein tuntuu, että samat sanat kateissa. Muistipeleissä kuitenkin ei ole ollut ongelmia. Voiko tämä sanojen unohtelu liittyä univaikeuksiin? Mihin tällainen unohtelu voi liittyä? Erikoista asiassa on, että joskus en muista suomen sanaa, mutta muistan sen englanniksi.

"Tämä on merkittävä oire ja vaatii ilman muuta tutkimuksia. Sanojen katoaminen on Alzheimerin taudin ensioire, eikä koskaan liity normaaliin ikääntymiseen. On varsin tavallista, että henkilö alkaa sairastumisen alkuvaiheessa vetäytyä sosiaalisista kontakteista, koska ei enää pysy keskustelussa mukana juuri sanojen katoamisen takia. Univaikeudet voivat joskus olla syynä sanojen katoamiselle, mutta silloin oire esiintyy vain joinain päivinä, kun on nukkunut tosi huonosti ja on hyvin väsynyt."

Milloin pitää huolestua omasta muististaan? Esimerkiksi jos ei muista kaikkia tuotteita, joita tuli kaupasta hakemaan tai ei muista enää kaikkia työelämän aikaisten lähimpien työtovereiden nimiä?

"On normaalia, että kaupassa tarvitaan muistilappu. Itse asiassa muistilaput auttavat aivoja keskittymään tärkeämpiin tehtäviin. Myöskään vuosikymmenten takaisia työelämän aikaisia työkavereiden nimiä ei normaalistikaan aina muista, ja tätä pitäisin normaalina. Jos sen sijaan unohdat lähiperheenjäsentesi nimiä tai sekoitat sukulaisuussuhteita, on syytä hakeutua tutkimuksiin."

Auttaako B12-vitamiini muistiin?

"B12-vitamiinia mainostetaan kovasti muistivitamiinina, eikä siitä haittaa ole, joskaan ei tutkimusten perusteella hyötyäkään. Tämä tietysti sillä edellytyksellä, että ravitsemus on kunnossa ja saat B-vitamiineja riittävästi ja ne imeytyvät hyvin. Jos sinulla on jokin suolistoleikkaus tehty tai sinulla on krooninen suolistosairaus, on mahdollista, että vitamiinien imeytyminen ei ole riittävää. Muistitutkimusten yhteydessä tutkitaan aina rutiinisti myös B-12-vitamiinipitoisuus verestä."

En muista lähiajan tapahtumia, mutta vuosien takaisia muistan. Onko lyhytaikainen muisti täynnä vai ylikuormittunut ja "hajonnut", kun en enää muista eilisiä tapahtumia tai välillä jopa 10 min sitten puhuttua/tehtyä?

"Tämä on tyypillistä nimenomaan Alzheimerin taudille. Muisti toimii siten, että lähiasioitten pyyhkiytyessä sieltä pois vanhat asiat kirkastuvat entisestään. Joillekin saattaa tulla mieleen jopa kansakoulussa aikoinaan opettelemansa runot tai laulut. Tällaisissa oireissa kannattaa ilman muuta hakeutua jatkotutkimuksiin nopeasti."

Pitäisikö huolestua, jos joskus unohtuu oudompi sana, jota käytän harvoin, mutta tulee jonkin ajan päästä mieleen?

"Jos sana tulee jonkin ajan päästä mieleen, ei tarvitse olla huolissaan. Jos sanojen katoaminen kuitenkin pahenee, asia täytyy tutkia, sillä sanojen katoaminen on yksi alkavan Alzheimerin taudin oireista eikä koskaan liity normaaliin ikääntymiseen."

Voiko muisti palautua? Miten omaa muistiaan voi parantaa?

"Muistisairaudet ovat aina eteneviä aivosairauksia, eikä valitettavasti voida todeta, että millään hoitomuodolla voitaisiin saada menetettyä muistia palautumaan täysin. Lääkitysten myötä toimintakyky ja keskittymiskyky voivat kohentua alkuun, mutta kuitenkin viimeistään 1–2 vuoden kuluttua taudin eteneminen alkaa jälleen näkyä.

Lääkkeet kuitenkin hidastavat taudin etenemistä selvästi verrattuna siihen, että mikään muistilääke ei olisi käytössä. Ne myös suojaavat vaikeilta käyttäytymisen oireilta, jotka ovat yleisin syy siihen, että kotihoito ei enää onnistu ja tarvitaan ympärivuorokautista laitoshoitoa. Suomessa laitoshoitoasukkaista 90 % sairastaa muistisairautta, yleisimmin Alzheimerin tautia.

Nyt tulleet uudet biologiset lääkkeet, jotka poistavat aivoista haitallisen amyloidin vuoden aikana, ovat tehokkaampia kuin aiemmat tabletti- ja laastarilääkkeet. Näiden lääkkeiden suhteen pitkäaikaisvaikutuksista kertova tieto on kertymässä vielä. Terveystalo toimii Pohjoismaitten ensimmäisenä toimipisteenä näille lääkkeille. Lääkettä voi harkita vain tarkoin perustein, eivätkä ne sovi kaikille.

Omaa muistiaan voi tukea käyttämällä aivojaan mahdollisimman paljon, olemalla virkeä sosiaalisesti, hoitamalla terveyttään, liikkumalla säännöllisesti ja syömällä terveellisesti. Verenpaine ja kolesteroli on syytä hoitaa asianmukaisesti. Lihavuutta ja diabetesta on syytä varoa, sillä ne ovat suuri riskitekijä. Myös kuulon huononeminen lisää muistisairauden riskiä, ja siksi kuulon heiketessä kuulolaitetta on tärkeä käyttää säännöllisesti."