"Onko erektiolääkkeen ja verenpainelääkkeen yhteiskäyttö ongelmallista?"
Yleislääketieteen erikoislääkäri Kaisa Sotamaa vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin verenpaineesta.
Onko erektiolääkkeen ja verenpainelääkkeen yhteiskäyttö ongelmallista?
Erektiolääkkeiden ja verenpainelääkkeiden yhteiskäyttö on yleensä turvallista, vaikka erektiolääkkeet voivatkin laskea verenpainetta hetkellisesti.
Erektiolääkkeitä ei kuitenkaan saa käyttää yhdessä nitraattien (nitrojen) kanssa, sillä yhdistelmä voi aiheuttaa vaarallisen voimakkaan verenpaineen laskun.
Mistä voi itse tietää, että verenpaine on koholla – millaisia oireita se aiheuttaa?
Kohonnut verenpaine ei yleensä aiheuta oireita, jotka ihminen itse huomaisi. Tämän vuoksi verenpainetta tulisi mitata säännöllisesti olkavarresta verenpainemittarilla. Mittaustulokset kannattaa kirjata ylös, jotta verenpaineen kehitystä on helpompi seurata.
Jos verenpaine on äkillisesti erittäin korkea (yli 180/100 mmHg), voi ilmaantua esimerkiksi päänsärkyä, huimausta tai näköhäiriöitä. Tällöin verenpainetta on hyvä saada laskettua kiireellisesti, koska aivohalvauksen riski on kohonnut.
Pitkään jatkunut hoitamaton verenpainetauti voi aiheuttaa elinvaurioita. Esimerkiksi verkkokalvomuutokset voivat heikentää näköä, sydänlihaksen paksuuntuminen voi johtaa sydämen vajaatoimintaan ja rytmihäiriöihin, ja aivojen verisuonivauriot voivat heikentää muistia.
Voiko krooninen kipu nostaa verenpainetta?
Kyllä. Pitkittynyt kipu voi nostaa verenpainetta. Kivun kroonistumista tulisi ehkäistä ja tarvittaessa hoitaa asianmukaisella kipulääkityksellä. Jos verenpaine pysyy koholla, verenpainelääkitys on aiheellinen.
Kulkeeko korkea verenpaine suvussa?
Perimä vaikuttaa verenpainetaudin riskiin, mutta elintavoilla on suurin merkitys. Terveellisillä elämäntavoilla voidaan pienentää sairastumisen riskiä, vaikka suvussa olisi verenpainetautia.
Mistä voi johtua, että alapaine on jatkuvasti hieman koholla?
Nuorilla ja keski-ikäisillä nähdään joskus tilanne, jossa vain alapaine on koholla. Tämä johtuu usein siitä, että pienet verisuonet ovat tavallista enemmän supistuneet. Yleisiä syitä ovat stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino ja muut elintapatekijät. Ilmiö on syytä ottaa vakavasti. Jos verenpaine ei elintapamuutoksilla laske, tulee harkita lääkehoitoa.
Kuinka usein verenpaine pitäisi mitata yli 60-vuotiaana?
Yli 60-vuotiaiden on hyvä mitata verenpaine noin kerran kuukaudessa ja useammin, jos paineet ovat koholla. Kotimittaus riittää hyvin ja on itseasiassa suositeltavin tapa mitata, kunhan mittari on kunnossa ja mittaus tehdään oikein. Olkavarsimittaria suositellaan.
Jos kotimittauksissa lukemat vaihtelevat paljon, mittaria kannattaa vertailla esimerkiksi terveysaseman tai naapurin mittariin. Mittaustulokset kannattaa kirjata ylös. Jos kotimittausten keskiarvo ylittää 135/85 mmHg, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon ja tarkastaa onko elintavoissa mahdollisuutta muutoksille.
Onko magnesiumilla vaikutusta verenpaineen alenemiseen?
Tutkimusten mukaan magnesium voi alentaa verenpainetta henkilöillä, joilla verenpaine on koholla. Vaikutus on kuitenkin melko vähäinen (noin 1–3 mmHg), eikä magnesium korvaa verenpainelääkitystä.
Voiko verenpaine nousta yli 200 stressin tai ahdistuksen vuoksi?
Stressi ja ahdistus voivat tilapäisesti nostaa verenpainetta varsin korkealle. Yli 200 mmHg lukemat viittaavat kuitenkin yleensä siihen, että taustalla on myös verenpainetauti. Verenpainetta voidaan hoitaa tehokkaasti lääkityksellä, vaikka stressiä ei täysin voitaisikaan poistaa. Pitkittyneissä stressitiloissa myös verenpainetta pitää hoitaa.
Onko orapihlajauutteesta tai lisäravinteista apua verenpaineen hoidossa?
Joissakin pienissä tutkimuksissa orapihlajauutteen on todettu laskevan verenpainetta lievästi. Sen muista vaikutuksista ja yhteisvaikutuksista lääkkeiden kanssa ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa, joten sitä ei voida suositella verenpainetaudin hoitoon.
Onko korkealla verenpaineella yhteys muistiin ja aivoterveyteen?
Kyllä. Pitkään koholla ollut verenpaine vaurioittaa aivojen verisuonia ja lisää muistisairauksien riskiä. Se altistaa myös aivoinfarkteille ja aivoverenvuodoille. Verenpaineen hyvä hoito on keskeinen keino suojella aivoterveyttä.
Lisääkö korkea verenpaine riskiä sydän- ja aivoverisuonisairauksiin?
Kyllä lisää. Korkea verenpaine onkin yksi merkittävimmistä riskitekijöistä juuri sydän- ja aivoverisuonisairauksien kehittymiselle.
Pitääkö verenpainetautia sairastavan huolehtia myös kolesterolista?
Kyllä kannattaa, sillä molemmat nostavat valtimotautien riskiä. Valtimotautiriski riippuu useista tekijöistä, kuten sukurasitteesta, tupakoinnista ja muista sairauksista. LDL-kolesterolin tavoite asetetaan yksilöllisesti. Usein pelkässä hoitotavoitteessa olevassa verenpainetaudissa riittää LDL-arvo alle 2,6 mmol/l, mutta joissakin tilanteissa tavoite on tiukempi.
Voiko kohonneen verenpaineen ehkäistä tai hoitaa elintavoilla?
Elintavat ovat keskeinen osa verenpainetaudin ehkäisyä ja hoitoa. Tärkeitä keinoja ovat vähäsuolainen ruokavalio, terveellisten ravitsemussuositusten noudattaminen, liikunta, kovien rasvojen välttäminen, nikotiinituotteiden käytön lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö sekä palauttava uni.
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Varaa aika valinnanvapauskokeilun lääkärikäynnille
65 vuotta täyttäneenä voit käydä kokeilussa mukana olevalla Terveystalon yleislääkärillä hintaan 30,20 € / käynti. Voit varata valinnanvapauskokeiluun kuuluvan ajan helposti joko verkkosivuiltamme tai soittamalla asiakaspalveluumme. Lisää kokeilusta voit lukea täältä.
Maksutonta terveysneuvontaa 65 vuotta täyttäneille
Etkö ole varma, olisiko syytä varata aika lääkärille? Haluaisitko keskustella suoraan asiantuntijan kanssa jostain terveyteesi liittyvästä asiasta? Maksuttomasta +65 Terveystuki -palvelusta saat sujuvasti apua mieltäsi askarruttaviin terveyshuoliin ilman ajanvarausta.
Lue lisää aiheesta
"Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin?"
Neurologian erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Gabriele Sved vastaa Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän unesta.
"Riittääkö kävely lihaskunnon ylläpitämiseen vai tarvitsenko myös voimaharjoittelua?"
Fysioterapeutti Suvi Konster vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lihaskunnon ylläpitämisestä.
Saatko sukat jalkaan sujuvasti? Fysioterapeutin 3 helppoa arkivinkkiä liikkuvuuden parantamiseksi
Moni huomaa vuosien verottavan vetreyttä, mutta harva tulee ajatelleeksi, kuinka paljon kehon liikkuvuus vaikuttaa arjen sujuvuuteen. Liikkuvuutta voi ja kannattaa kehittää kaiken ikäisenä – fysioterapeutti Suvi Konster kertoo, miten otat liikkuvuusharjoitukset helposti osaksi jokaista päivää.
Sydämen yleisin rytmihäiriö ei ole vaaraton – erikoislääkäri kertoo, voiko eteisvärinää ehkäistä
Flimmerinäkin tunnettu sydämen eteisvärinä voi erityisesti ikääntyvillä olla täysin oireeton. Sisätautien erikoislääkäri Susanna Halonen kertoo, voiko eteisvärinän tunnistaa itse ja millaisin keinoin sitä voi pyrkiä ehkäisemään.
”Ai niin, yksi juttu vielä…” Noloksi koettu vaiva paljastetaan usein vasta ovensuussa
Häpeä saattaa estää hoidattamasta ihan tavallisiakin vaivoja. Psykiatri, Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä vakuuttaa, ettei mikään syy ole liian pieni tai häpeällinen.
Kardiologin 5 järkevän tavallista vinkkiä sydänterveyteen
Kardiologilta voisi odottaa täydellisesti optimoitua arkea. Teemu Hovilan elämä ei kuitenkaan näytä siltä. Työpäivän jälkeen hän lähtee koiriensa kanssa lenkille, viikonloppuna tehdään mökkihommia ja joskus kaupasta tarttuu mukaan irtokarkkeja. Hovilan mukaan sydän ei kaipaa täydellisyyttä – vaan järkeviä, toistuvia valintoja.