”Ai niin, yksi juttu vielä…” Noloksi koettu vaiva paljastetaan usein vasta ovensuussa
Häpeä saattaa estää hoidattamasta ihan tavallisiakin vaivoja. Psykiatri, Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä vakuuttaa, ettei mikään syy ole liian pieni tai häpeällinen.
Vuosia sitten Antti-Jussi Ämmälän vastaanotolla oli varttunut mies. Mies teki jo lähtöä, kun hän mainitsi, että olisi vielä yksi asia. Kuulemma naiset pyytelivät häntä kahville, mutta siihen liittyi ongelmia.
– Mies oli ehkä halunnut ensin tarkkailla, voiko tällaiselle, silloin nuorelle lääkärinplantulle mainita asiasta. Kun hän oli rohkaistunut ottamaan asian esille, puhuimme vielä erektiolääkkeistä.
Kokemus on varmasti monelle tuttu: jokin asia omassa terveydentilassa vaivaa, mutta sitä hävettää ottaa esille. Tai vaiva voi tuntua niin vähäpätöiselle, ettei sillä haluaisi vaivata ketään.
Antti-Jussi Ämmälän kokemuksen mukaan vanhemmat potilaat kokevat terveydestään enemmän häpeää kuin nuoremmat.
– Etenkin jos kyse on mielenterveyden haasteista, nuoremmat ovat rohkeampia puhumaan niistä ja hakemaan apua.
Antti-Jussi Ämmälä on häpeän asiantuntija. Terveystalon laatuylilääkäri on pohjakoulutukseltaan psykiatri ja psykoterapeutti. Kysyimme häneltä, mitä asioita ihmiset terveydessään tai vastaanotolle hakeutumisessa häpeävät ja miten häpeän voi voittaa.
Lääkäristä mikään vaiva ei ole nolo
Häpeä on yleinen vaiva: perusterveydenhuollossa tehdyssä kansainvälisessä tutkimuksessa joka kolmas vastaaja kertoi jättäneensä kertomatta lääkärille jotakin häpeän tai sen pelon takia.
Mikä ihmisiä sitten hävettää? Esimerkiksi juuri intiimialueiden yleiset vaivat, kuten erektiohäiriöt, eturauhasen liikakasvu, kohdunlaskeuma, virtsankarkailu ja peräpukamat saattavat hävettää ja tuntua vaikeilta puheenaiheilta myös lääkärissä.
Ämmälä muistuttaa, että lääkärille intiimialueiden vaivat ovat tavallisten ihmisten tavallisia vaivoja siinä missä muutkin. Lääkärille on ihan sama, katsooko hän potilaan rannetta vai takapuolta.
– Lääkäristä mikään vaiva ei ole nolo. Hän on halunnut ammattiinsa juuri hoitaakseen ihmisten vaivoja, Ämmälä sanoo.
– Sitä paitsi on vain kiva hoitaa vaivoja, joiden hoitamisella on iso vaikutus ihmisen elämään.
Ämmälä lohduttaa myös niitä, joille pelkkä paidan riisuminen on vaikeaa. Lääkäri ei arvioi kenenkään kehoa muuten kuin etsimällä viitteitä sairaudesta.
– Lääkärin katse on tiukasti kiinni ratkaistavassa kysymyksessä.
Lääkärille on ihan sama, katsooko hän potilaan rannetta vai takapuolta. ”
Turhaa käyntiä ei ole
Moni pohtii, onko oma vaiva riittävän hyvä syy varata aikaa. Liioittelenko? Vaivaanko lääkäriä turhaan? Mitä jos kyseessä ei olekaan mikään oikea sairaus?
– Mutta sehän on erinomainen syy tulla vastaanotolle! Jos jokin asia vaivaa, otetaan selvää, mitä se voi olla ja mitä se ei ole, Ämmälä sanoo.
Turhaa käyntiä ei ole, hän vakuuttaa. On viisasta ja oikein ottaa selvää, mistä vaivassa on kyse.
– On vain hyvä, jos mitään sairautta ei löydy. Terveydenhuollon keskeinen tehtävä on hälventää huolia.
Joskus lääkärille meno viivästyy silkan pelon vuoksi. Esimerkiksi patti rinnassa voi tuntua niin kamalalta, että sitä ei voi edes ajatella.
– Silloin ihminen saattaa vain työntää ajatuksen pois mielestään ja siten pyrkiä eroon ongelmasta, Ämmälä sanoo.
Usein pelko voimistaa häpeää, ja silloin syntyy noidankehä. Ensin ihminen pelkää, että kyseessä on jotain vakavaa. Hän lykkää lääkärille menoa, kunnes alkaa pelätä, että lääkäri syyllistää, kun hän ei mennyt vastaanotolle aikaisemmin. Sen jälkeen ajan varaaminen on aina vaan vaikeampaa.
– Lääkäri ei kuitenkaan syyllistä. Itsekin aina sanon, että hyvä, että tulit nyt.
Muillakin on mielen ja muistin häiriöitä
Mielenterveyden häiriöt ovat olleet pitkään tabu, ja vasta viime vuosina niistä on alettu puhua aiempaa avoimemmin. Näin ollen etenkin vanhemmat ihmiset saattavat ajatella, että kenelläkään muulla ei ole vastaavia oireita.
– Mielenterveyden oireet ovat kuitenkin kaikkein tavallisimpia oireita, jos flunssat lasketaan pois. Ne ovat hyvin yleisiä myös iäkkäämmillä ihmisillä. Esimerkiksi elämänmuutokset ja jotkin lääkkeet altistavat niille.
Myös muistin ongelmat saattavat hävettää tai pelottaa niin paljon, että lääkärille meneminen tuntuu vaikealta.
Ämmälä rohkaisee voittamaan häpeän ja varaamaan ajan, jos mieli on jatkuvasti apea tai jos arjesta selviytyminen tuntuu vaikealta.
– Mitä aikaisemmin sairaus huomataan, sitä paremmin sen kanssa pärjää. Varsinkin mielen sairauksiin on olemassa tehokkaita lääkkeitä.
”Mielenterveyden oireet ovat kaikkein tavallisimpia oireita, jos flunssat lasketaan pois.” ”
Sairaus ei ole oma vika
Ämmälän mukaan häpeä on sosiaalista kipua. Siihen kuuluu arvioiduksi ja tuomituksi tulemisen pelko. Vastaanotolla ihminen altistuu lääkärin arvioitavaksi, ja siksi ihminen saattaa pelätä, että häntä syytetään sairaudestaan.
Yhteiskunnassamme elää edelleen ajatus, että jotkin sairaudet olisivat itse aiheutettuja. Mutta eivät ne ole, Ämmälä sanoo.
– Kukaan ei esimerkiksi aiheuta itse sukupuolitautia. Bakteeri tai virus aiheuttaa sen.
Samasta syystä jotkut häpeävät vaikkapa kakkostyypin diabetesta. Ylipaino altistaa sairaudelle, ja siksi ihminen saattaa ajatella, että sairaus on hänen oma vikansa.
– Painoon voi toki jonkun verran vaikuttaa omilla valinnoillaan. Kuitenkin hyvin suuri vaikutus on esimerkiksi perimällä, kasvuolosuhteilla ja elämäntilanteella, joihin emme voi vaikuttaa.
Häpeä on inhimillistä
Häpeä ja pelko puhututtavat myös lääkärikuntaa. Lääkärien koulutuksessa kiinnitetään paljon huomiota potilaan kohtaamiseen ja siihen, kuinka häpeää voidaan purkaa.
– Lääkärin ammatti on palveluammatti. Ammattitaidon ydintä on luoda ilmapiiri, jossa ei tuomita.
Kollegat myös jakavat keskenään hyviä käytäntöjä häpeän lievittämiseksi.
Esimerkiksi eräs Ämmälän kollega on kertonut liimanneensa vastaanottohuoneensa oveen lapun, jossa lukee: Oliko vielä jotain? Tarkoitus on varmistaa, että ennen poistumistaan potilas saa vielä mahdollisuuden mainita jostain asiasta.
Ei nimittäin ole lainkaan tavatonta, että ihminen ottaa esiin varsinaisen vaivansa vasta, kun hän on jo käsi ulko-oven kahvalla. Erektiovaivaan apua hakenut Ämmälän potilas ei siis suinkaan ollut poikkeus.
– Minusta on kohtuutonta vaatia, että kaikki ottaisivat asian heti puheeksi. Osa tarvitsee aikaa rohkaistuakseen.
Ämmälä muistuttaa, että häpeä on inhimillinen tunne. Jos lääkärille meneminen nolottaa, kannattaa muistaa, että häpeä on yleistä ja että lääkäri on tottunut kohtaamaan myös häpeää tuntevia potilaita.
– Häpeästä pääsee eroon sillä, että asia hoidetaan.
Varaa aika valinnanvapauskokeilun lääkärikäynnille
65 vuotta täyttäneenä voit käydä kokeilussa mukana olevalla Terveystalon yleislääkärillä hintaan 30,20 € / käynti. Voit varata valinnanvapauskokeiluun kuuluvan ajan helposti joko verkkosivuiltamme tai soittamalla asiakaspalveluumme.
Psykiatrian erikoislääkäri
Tilaa terveysvinkit, edut ja tapahtumakutsut terveen ikääntymisen tueksi
Tilaamalla uutiskirjeemme saat asiantuntijoidemme laatimia vinkkejä ja sisältöjä terveyden ylläpitämiseksi, kutsuja maksuttomiin tapahtumiimme sekä etuja yli 60-vuotiaille tärkeistä terveyspalveluista, kuten laboratoriomittauksista. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Lue lisää aiheesta
Kardiologin 5 järkevän tavallista vinkkiä sydänterveyteen
Kardiologilta voisi odottaa täydellisesti optimoitua arkea. Teemu Hovilan elämä ei kuitenkaan näytä siltä. Työpäivän jälkeen hän lähtee koiriensa kanssa lenkille, viikonloppuna tehdään mökkihommia ja joskus kaupasta tarttuu mukaan irtokarkkeja. Hovilan mukaan sydän ei kaipaa täydellisyyttä – vaan järkeviä, toistuvia valintoja.
Ikäännytkö ennenaikaisesti? 5+1 vinkkiä matala-asteisen tulehduksen vähentämiseksi
Matala-asteinen tulehdus ei tyypillisesti aiheuta mitään oireita, mutta voi kaikessa hiljaisuudessa lisätä merkittävästi sairastumisriskiä ja edistää solujen ennenaikaista ikääntymistä. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi kertoo, miten tulehdustilaa voi torjua kotikonstein.
"Tietääkö itse mistään, että kolesteroli on koholla?"
Sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Susanna Halonen vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kolesterolista.
Kuinka usein yli 60-vuotiaan tulisi käydä hammaslääkärissä? Suun terveys vaikuttaa sairastumisriskiin
Tiesitkö, että suun terveyden vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan hampaisiin? Erityisesti ikääntyessä hyvä suuhygienia ja säännölliset hammastarkastukset voivat säästää suuremmilta terveyshuolilta.
Miltä näyttää naisen terveys vaihdevuosien väistyttyä? Gynekologi kertoo, mitä kaikkien tulisi tietää postmenopaussista
Mikä on postmenopaussi ja miten omasta terveydestään voi huolehtia vaihdevuosien jälkeen? Gynekologian erikoisalajohtaja Satu Wedenoja listaa kolme käytännön vinkkiä.
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.