"Tietääkö itse mistään, että kolesteroli on koholla?"
Sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Susanna Halonen vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kolesterolista.
Mikä on kolesterolin merkitys aivoterveydelle ja yleensä solujen toiminnalle?
Kolesteroli on elimistölle välttämätöntä, koska se toimii solujen solukalvojen rakennusaineena. Se on osallisena useiden hormonien syntymisessä mm. estrogeeni, progesteroni, testosteroni ja lisämunuaishormonit kuten kortisoli. Elimistö käyttää kolesterolia myös D-vitamiinin synteesissä ja sappihappojen valmistukseen.
Miten ruokavalinnoilla voisi alentaa huonoa kolesterolia? Saako kananmunaa syödä jos haluaa välttää korkeaa kolesterolia?
Tutkimusten mukaan ruokavalinnoilla voi LDL-kolesteroli eli ”pahanlaatuinen kolesteroli” pienentyä jopa 15 %, keskimäärin vaikutus on 3–6 %. Yksittäisillä henkilöillä se voi kyllä vähentyä jopa >30 %, jos ravitsemuksessa on ollut paljon korjattavaa.
Runsaasti kolesterolia sisältäviä ruoka-aineita on siis vältettävä. Näitä ovat rasvaiset lihatuotteet, maitorasva ja sisäelimet sekä nimenomaan munankeltuainen. Kananmunien osalta jättäisin siis sen keltuaisen syömättä. Ruokavaliossa on syytä siirtyä vähärasvaisiin maitotuotteisiin esim. juustoissa rasvapitoisuus ≤ 17 %. Vähärasvaisia lihatuotteita, kalaa, nahatonta siipikarjaa ja vähärasvaisia leikkeleitä (siipikarja, sika) tulee suosia ja prosessoitua lihaa, kuten makkaroita, on syytä välttää. Suositaan kasviksia, juureksia ja palkokasveja, marjoja, hedelmiä ja kokojyväviljatuotteita. Kalaa suositellaan käytettäväksi kahdesti viikossa.
Mitä muita ”kotikonsteja” huonon kolesterolin laskemiseksi ja hyvän kolesterolin lisäämiseksi on?
Erittäin hyvä konsti on liikunnan lisääminen. Sillähän on muitakin hyviä terveysvaikutuksia. Myös ravintokuitua kannattaa lisätä ruokavalioon ja hakea tarvittaessa apua painonhallintaan. Olisi hyvä suosia suodatinkahvia tai murukahvia ja välttää pannu-, espresso- ja muita suodattamattomia kahveja. Myös osasta kapselikahveja juomaan päätyy kolesterolipitoisuutta suurentavia diterpeenejä.
Tietääkö itse mistään, että kolesteroli on koholla?
Yleisesti ottaen ei. Sitä on kuitenkin epäiltävä erityisesti silloin, jos suvussa on mittailtu korkeita arvoja ja suvussa on tiedossa olevia sydän- ja verisuonisairauksia. Tietyissä harvinaisemmissa tilanteissa voi huomata silmien ympärillä luomissa ns. xantelasmoja (kellertävä rasvakertymä silmäluomen alueella) tai jänteiden alueella xantoomamuutoksia (kolesterolin kertyminen kudoksiin). Tämä on kuitenkin suhteellisen harvinaista, eikä näihinkään välttämättä itse kiinnitä edes huomiota.
Jos kokonaiskolesteroli ja HDL-kolesteroli ovat viitearvojen sisällä, mutta LDL hiukan koholla, onko syytä olla huolissaan?
Juurikin LDL-kolesterolilla on merkitys riskitekijänä. Oleellista on, että paljonko se on koholla. Se, tuleeko sitä hoitaa esim. lääkityksellä, riippuu riskiarviosta ja on yksilöllistä. Tuolloin arvioidaan henkilön ikä, perussairaudet ja muut riskitekijät kuten ylipaino, mahdollinen tupakointi ja sukurasite.
Pitääkö kolesterolilääkkeen annostusta muuttaa, jos ruokatavoissa tms. tapahtuu positiivisia muutoksia ja esim. paino putoaa? Onko syytä käydä mittauttamassa kolesteroliarvot uudelleen?
Kyllä ehdottomasti. On arvioitu, että esim. 5–10 %:n painonlasku laskee LDL-kolesteroliakin 5–10 % riippuen ruokavaliosta ja liikunnasta.
Onko olemassa tieteellisesti luotettavia tutkimuksia siitä, että statiinit aiheuttavat lihaskipuja? Onko jokin lääkevalmiste tässä suhteessa parempi kuin toinen?
Kolesterolilääkkeistä nimenomaan statiinit ovat niitä, joihin voi liittyä lihaksiin kohdistuvia sivuvaikutuksia. Lievät lihastuntemukset ovat monesti ohimeneviä, mutta mikäli tulee voimakkaampaa ja jatkuvaa kipua, lääke on syytä lopettaa.
Statiineissa on potilaskohtaisia eroja. Joillekin joku toinen statiini sopii paremmin eli jos jostakin statiinista on tullut sivuvaikutuksia, joku toinen voikin sopia. Joskus annoksen lasku auttaa sivuvaikutusten osalta. Tieteellistä tutkimusta on paljonkin liittyen näiden lääkkeiden sivuvaikutuksiin ja turvallisuuteen.
Tarvitaanko kolesterolilääkitystä, jos kolesteroliarvot ovat hieman koholla ja mitään perussairauksia ei ole eikä tupakoi ja harrastaa liikuntaa, mutta sukurasite sydän- ja verisuonisairauksille on?
Riippuu paljolti potilaan iästä ja siitä minkä asteinen sukurasite on olemassa. Onko suvussa esim. nuorella iällä todettuja sydän- ja verisuonisairauksia. On myös tiedettävä minkälainen lipidiprofiili on, onko LDL-kolesteroli koholla ja kuinka paljon.
Voiko liian alhaisesta kolesterolista olla terveydelle haittaa ja jos niin millaista?
Nykytietämyksen mukaan kolesteroli ei voi laskea liian alas lääkkeidenkään avulla.
Onko terveydelle haittaa jos kolesterolilääkityksen lisäksi käyttää kolesterolia alentavaa levitettä leivän päälle tai onko se tarpeellista?
Haittaa ei ole. Kasvistanolit tai -sterolit käytettyinä säännöllisesti n. 2–3 gramman vuorokausiannoksena suositusten mukaisen ruokavalion lisänä pienentävät tutkimusten mukaan LDL-kolesterolipitoisuutta jopa 10 %.
Kasvistanoli- tai kasvisterolimargariini voi sopia lievän hyperkolesterolemian ainoaksi hoidoksi muun ruokavaliohoidon ohella. Levitteitä tai esim. stanoleita sisältäviä jogurtteja voidaan käyttää siis yhdessä lääkkeidenkin kanssa.
Varaa aika valinnanvapauskokeilun lääkärikäynnille
65 vuotta täyttäneenä voit käydä kokeilussa mukana olevalla Terveystalon yleislääkärillä hintaan 30,20 € / käynti. Voit varata valinnanvapauskokeiluun kuuluvan ajan helposti joko verkkosivuiltamme tai soittamalla asiakaspalveluumme. Lisää kokeilusta voit lukea täältä.
Maksutonta terveysneuvontaa 65 vuotta täyttäneille
Pohditko, olisiko syytä varata aika lääkärille? Haluaisitko keskustella suoraan asiantuntijan kanssa jostain terveyteesi liittyvästä asiasta? Maksuttomasta +65 Terveystuki -palvelusta saat sujuvasti apua mieltäsi askarruttaviin terveyshuoliin ilman ajanvarausta.
Tilaa terveysvinkit, edut ja tapahtumakutsut terveen ikääntymisen tueksi
Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Lue lisää aiheesta
”Ai niin, yksi juttu vielä…” Noloksi koettu vaiva paljastetaan usein vasta ovensuussa
Häpeä saattaa estää hoidattamasta ihan tavallisiakin vaivoja. Psykiatri, Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä vakuuttaa, ettei mikään syy ole liian pieni tai häpeällinen.
Kardiologin 5 järkevän tavallista vinkkiä sydänterveyteen
Kardiologilta voisi odottaa täydellisesti optimoitua arkea. Teemu Hovilan elämä ei kuitenkaan näytä siltä. Työpäivän jälkeen hän lähtee koiriensa kanssa lenkille, viikonloppuna tehdään mökkihommia ja joskus kaupasta tarttuu mukaan irtokarkkeja. Hovilan mukaan sydän ei kaipaa täydellisyyttä – vaan järkeviä, toistuvia valintoja.
Ikäännytkö ennenaikaisesti? 5+1 vinkkiä matala-asteisen tulehduksen vähentämiseksi
Matala-asteinen tulehdus ei tyypillisesti aiheuta mitään oireita, mutta voi kaikessa hiljaisuudessa lisätä merkittävästi sairastumisriskiä ja edistää solujen ennenaikaista ikääntymistä. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi kertoo, miten tulehdustilaa voi torjua kotikonstein.
Kuinka usein yli 60-vuotiaan tulisi käydä hammaslääkärissä? Suun terveys vaikuttaa sairastumisriskiin
Tiesitkö, että suun terveyden vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan hampaisiin? Erityisesti ikääntyessä hyvä suuhygienia ja säännölliset hammastarkastukset voivat säästää suuremmilta terveyshuolilta.
Miltä näyttää naisen terveys vaihdevuosien väistyttyä? Gynekologi kertoo, mitä kaikkien tulisi tietää postmenopaussista
Mikä on postmenopaussi ja miten omasta terveydestään voi huolehtia vaihdevuosien jälkeen? Gynekologian erikoisalajohtaja Satu Wedenoja listaa kolme käytännön vinkkiä.
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.