Sydämen yleisin rytmihäiriö ei ole vaaraton – erikoislääkäri kertoo, voiko eteisvärinää ehkäistä
Flimmerinäkin tunnettu sydämen eteisvärinä voi erityisesti ikääntyvillä olla täysin oireeton. Sisätautien erikoislääkäri Susanna Halonen kertoo, voiko eteisvärinän tunnistaa itse ja millaisin keinoin sitä voi pyrkiä ehkäisemään.
Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö – arviolta noin joka neljäs kokee fibrillatio atriorumin eli tutummin flimmerin elämänsä aikana.
− Suomessa eteisvärinäpotilaita arvioidaan olevan lähes 230 000. Esiintyvyyden odotetaan kasvavan yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2060 mennessä, kertoo sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Susanna Halonen.
Alle 60-vuotiailla eteisvärinä on harvinainen, mutta se yleistyy iän myötä.
− Yli 55-vuotiaista joka kolmas kokee eteisvärinän elämänsä aikana ja yli 75-vuotiaista eteisvärinää sairastaa jo jopa yli 20 %. Miehillä on samanikäisiin naisiin nähden lähes kaksinkertainen riski sairastua eteisvärinään.
Ikääntyvillä eteisvärinä on usein oireeton
Eteisvärinässä on kyse sydämen normaalin sähköisen toiminnan häiriintymisestä. Terveessä sydämessä sähköinen impulssi etenee järjestelmällisesti eteisistä kammioihin, mikä saa sydämen supistumaan säännöllisessä rytmissä. Eteisvärinässä sydämen eteinen ei supistu kammion kanssa samassa tahdissa, vaan huomattavasti tiheämmin, minkä seurauksena syke muuttuu epäsäännölliseksi.
Mutta miltä eteisvärinä tuntuu, vai tuntuuko se miltään?
− Rintakehällä voi tuntua epämiellyttävältä tuntuvaa tykyttelyä ja kun rannetta kokeilee, huomaa sykkeen olevan epäsäännöllinen. Eteisvärinään voi liittyä myös huonovointisuuden tunnetta sekä suorituskyvyn laskua, Halonen kuvailee.
On myös hyvin tavallista, että erityisesti ikääntyvillä eteisvärinä ei aiheuta lainkaan havaittavia oireita, jolloin se todetaan sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä. Pelkkä oireiden puuttuminen ei siis sulje pois rytmihäiriön mahdollisuutta.
Halonen suositteleekin erityisesti riskiryhmään kuuluville sydämen sykkeen säännöllistä tarkkailua.
− Sydämen rytmiä voi seurata harvakseltaan, mutta systemaattisesti esimerkiksi kotiverenpainemittausten yhteydessä. Eteisvärinässä syke on epäsäännöllinen: syke voi olla tavanomaista nopeampi, mutta myös hidas.
Nykyteknologista voi niin ikään olla apua eteisvärinän tunnistamisessa. Monella on käytössä sykemittari, älykello tai älypuhelimeen ladattava sovellus ja niiden avulla sykkeen seuraaminen arjessa hoituukin helposti. Sykettä voi myös tunnustella ranteesta tai kaulavaltimolta. Diagnoosia suuntaan tai toiseen ei kuitenkaan itse itselleen kannata tehdä, vaan sydänterveyteen liittyvien huolien kanssa on aina tärkeää hakeutua asiantuntijan juttusille.
− Tunnistusalgoritmien kehittymisestä huolimatta eteisvärinän diagnoosi vaatii aina lääkärin arvion, Halonen muistuttaa.
Eteisvärinää ei voi estää, mutta sitä voi ennaltaehkäistä
Voiko eteisvärinä tulla kenelle tahansa? Alle 60-vuotiaille harvemmin, Halonen toteaa, mutta yli 60-vuotiaana sydänterveyteen kannattaa kaikkiaan kiinnittää aiempaa enemmän huomiota – erityisesti jos ei ole perusterve.
− Tärkeimpiä sydän- ja verenkiertoperäisiä eteisvärinälle altistavia tekijöitä ovat kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat ja sepelvaltimotauti. Lisäksi taustalla voi olla ylipaino, uniapnea tai kilpirauhasen liikatoiminta. Myös munuaisten vajaatoiminta ja krooniset keuhkosairaudet voivat altistaa tälle rytmihäiriölle, Halonen listaa.
Kroppaa ei myöskään kannata itse laittaa liian koville.
− Runsas alkoholin käyttö ja äärimmäinen fyysinen rasitus voivat aiheuttaa tervesydämisellekin eteisvärinäkohtauksen, Halonen sanoo.
Vaikka eteisvärinää ei voida aina estää, on sitä kuitenkin mahdollista ennaltaehkäistä. Verenpaineen hyvä hoitotasapaino, painonhallinta tai lihavuuden hoitaminen, riittävä liikunta, sydänystävällinen ruokavalio sekä alkoholin käytön kohtuullistaminen vähentävät riskiä sairastua eteisvärinään. Myös unihäiriöiden, erityisesti uniapnean, tunnistaminen ja hoito on tärkeää.
− Eteisvärinän ennaltaehkäisyssä keskiössä ovat terveellisestä ruokavaliosta huolehtiminen ja ylipainon sekä liiallisen alkoholinkäytön välttäminen. Lisäksi erityisen rasittavaa liikuntaa on syytä varoa esimerkiksi kuumeisten infektioiden aikana, Halonen muistuttaa.
Yleinen, mutta ei vaaraton – eteisvärinä on tärkeä tunnistaa ja hoitaa
Yleisyydestään huolimatta eteisvärinä ei kuitenkaan ole vaaraton tila, vaan erityisesti iäkkäillä ja perussairailla se lisää merkittävästi valtimotukoksen riskiä. Päinvastoin kuin kammiovärinä, eteisvärinä ei kuitenkaan ole välittömästi hengenvaarallinen rytmihäiriö.
− Pelätyin seuraus eteisvärinästä on aivoinfarkti. Riski on kaksinkertainen verrattuna sydämen normaaliin rytmiin eli sinusrytmiin. Eteisvärinän vaikutuksesta sydämen vasempaan eteiseen voi muodostua verihyytymä. Hyytymän lähtiessä liikkeelle ja päätyessä aivovaltimoihin, seurauksena voi olla aivoinfarkti, Halonen kertoo.
Aivoinfarktiriskiä osaltaan lisäävät ylipaino, sydämen vajaatoiminta, kohonnut verenpaine, diabetes, korkea ikä ja muut verisuonisairaudet.
Eteisvärinä voi olla kohtauksittaista tai jatkuvaa, ja myös hoito riippuu paitsi eteisvärinän luonteesta myös potilaan aivoinfarktiriskistä. Kohtaus voi joskus mennä ohi itsestään tai lääkityksellä muutamassa vuorokaudessa, mutta tarvittaessa rytmi palautetaan rytminsiirrolla joko lääkkeiden avulla tai lyhyessä nukutuksessa sähköisesti.
− Eteisvärinällä on vaihteleva taipumus uusiutua ja myös muuttua pysyväksi. Tämän takia usein jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen aloitetaan beetasalpaajalääkitys estolääkkeeksi. Rytminsiirto on turvallinen toimenpide, mutta usein toistuvien eteisvärinäkohtausten ollessa kyseessä rytminsiirroista voidaan joutua luopumaan. Tällöin pysyvään eteisvärinärytmiin yritetään tottua sykettä tasaavien lääkkeiden avulla, Halonen kertoo.
Tukosriskin takia lääkäri saattaa lisäksi aloittaa eteisvärinää sairastavalle verenohennuslääkkeen.
− Lääkäri arvioi komplikaatioiden vaaraa, ja määrittelee kokonaishoidon arvion sekä oirekuvan perusteella. Verihyytymän muodostumista ja aivohalvausriskiä voidaan ratkaisevasti vähentää veren hyytymistä estävällä antikoagulaatiohoidolla. Osalla eteisvärinäpotilaista aivohalvausriski kuitenkin arvioidaan pieneksi, jolloin jatkuvaa antikoagulaatiohoitoa ei välttämättä tarvita, Halonen huomauttaa.
Varaa aika valinnanvapauskokeilun lääkärikäynnille
65 vuotta täyttäneenä voit käydä kokeilussa mukana olevalla Terveystalon yleislääkärillä hintaan 30,20 € / käynti. Voit varata valinnanvapauskokeiluun kuuluvan ajan helposti joko verkkosivuiltamme tai soittamalla asiakaspalveluumme. Lisää kokeilusta voit lukea täältä.
Maksutonta terveysneuvontaa 65 vuotta täyttäneille
Pohditko, olisiko syytä varata aika lääkärille? Haluaisitko keskustella suoraan asiantuntijan kanssa jostain terveyteesi liittyvästä asiasta? Maksuttomasta +65 Terveystuki -palvelusta saat sujuvasti apua mieltäsi askarruttaviin terveyshuoliin ilman ajanvarausta.
Tilaa terveysvinkit, edut ja tapahtumakutsut terveen ikääntymisen tueksi
Tilaamalla uutiskirjeemme saat asiantuntijoidemme laatimia vinkkejä ja sisältöjä terveyden ylläpitämiseksi, kutsuja maksuttomiin tapahtumiimme sekä etuja yli 60-vuotiaille tärkeistä terveyspalveluista, kuten laboratoriomittauksista. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.
Lue lisää aiheesta
Kardiologin 5 järkevän tavallista vinkkiä sydänterveyteen
Kardiologilta voisi odottaa täydellisesti optimoitua arkea. Teemu Hovilan elämä ei kuitenkaan näytä siltä. Työpäivän jälkeen hän lähtee koiriensa kanssa lenkille, viikonloppuna tehdään mökkihommia ja joskus kaupasta tarttuu mukaan irtokarkkeja. Hovilan mukaan sydän ei kaipaa täydellisyyttä – vaan järkeviä, toistuvia valintoja.
Lääkärin 5 vinkkiä Joulupukille verenpaineen alentamiseen
Joulunalusajan tehtävälista saattaa nostattaa sykettä muuallakin kuin vain Joulupukin ja tonttujen työpajassa. Terveystalon johtava lääkäri Marja-Leena Hyypiä laati viisi arkista vinkkiä verenpaineesta huolehtimiseen – näitä kannattaa testata niin Korvatunturilla kuin kotona.
Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.
”Mihin se ei vaikuttaisi?” – verenpaine on ehkä tärkein terveyden mittari
Valtaosalla yli 55-vuotiaista on korkea verenpaine. Sydän- ja aivoninfarktien lisäksi se lisää esimerkiksi muistisairauksien riskiä. Onneksi verenpainetta on helppo hoitaa, sanoo lääkäri Kaisa Sotamaa.
”Omaan sairastumisriskiin voi vaikuttaa” – tämä laboratoriotesti näyttää pienetkin elintapamuutokset ja kertoo, miten kehosi ikääntyy
Loppuelämäsi tärkeimmät viisi minuuttia? Yksi laboratoriokoe kertoo riskisi sairastua elintapasairauksiin. Esimerkiksi eläkkeelle jäävä voi saada tiedolla lisää terveitä elinvuosia, sanoo johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi.
Terveystalo tarttuu työikäisten pitkäaikaissairauksiin - tavoitteena parempi työkyky ja terveys
Vuonna 2024 teettämämme tutkimuksen* mukaan merkittävässä osassa Terveystalon työterveysasiakkaista, jotka sairastavat kroonisia pitkäaikaissairauksia, sairauden hoidossa ei noudateta hoitotasapainoon tähtääviä kansallisia Käypä Hoito –suosituksia. Samankaltaisia havaintoja on kuluvana vuonna tehnyt myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka julkaisemassa Sydänrekisterin raportissa** havaittiin vakavia puutteita sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa eri puolella Suomea.