Muistisairaudet yleistyvät Suomessa: Alzheimerin taudin hoidossa on alkamassa uusi aikakausi
Terveystalo aloittaa ensimmäisenä Pohjoismaissa uuden hoidon Alzheimerin tautiin.
Muistisairaiden määrä kasvaa nopeasti maailmalla, myös Suomessa. Muistisairausdiagnoosin saa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan vuosittain noin 23 000 henkilöä. Suomalaisten eläessä yhä pidempään muistisairauksia sairastavien määrä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi.
Muistisairauksien tutkimuksen ja hoidon asiantuntija, Terveystalon geriatrian dosentti Minna Raivio kertoo, että 90 prosentilla pitkäaikaishoidon tarpeessa olevista suomalaisista hoidon tarpeen syy on muistisairaus, jota ei voi enää omaishoidon tai kotihoidon turvin hoitaa. Yleisin muistisairaus Suomessa on Alzheimerin tauti, jota sairastaa jopa 70 prosenttia kaikista muistisairaista.
− Alzheimerin tauti etenee hitaasti. Ensimmäisten oireiden ilmaantumista edeltää vuosia kestävä oireeton vaihe, jonka aikana aivomuutoksia on jo havaittavissa. Arvioiden mukaan aivomuutokset kehittyvät jopa 20 vuoden ajan ennen ensioireita. Todellista lukumäärää Alzheimerin varhaisvaihetta sairastavista emme siis tiedä, sillä taudin varhaisessa vaiheessa ei tyypillisesti ole vielä diagnoosia tai käytössä olevaa lääkitystä, Raivio kommentoi.
Alzheimerin tautiin on kehitetty uusi hoitomuoto
Uusi hoitomuoto Alzheimerin tautiin tulee saataville Suomessa lähiviikkoina. Raivion tutkimusryhmä on ollut mukana uuden lääkehoidon tutkimuksessa Terveystalossa jo kahdeksan vuoden ajan. Kaikkiaan hän on tehnyt uransa aikana kansainvälisiä, kliinisiä lääketutkimuksia Alzheimerin taudista lähes kolmekymmentä vuotta.
− Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy poikkeavia amyloidiproteiinin sakkautumia. Proteiinin kertyminen johtaa aivotoiminnan rappeutumiseen ja oireiden asteittaiseen pahenemiseen. Perinteisesti lääkkeet ovat vaikuttaneet oireiden lievittämiseen, mutta uudet biologiset lääkkeet pureutuvat taudin syntymekanismiin. Ne siis hidastavat proteiinin kertymistä aivoihin ja hidastavat näin muistin ja kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä. Biologiset lääkkeet sisältävät elävien solujen avulla tuotettua ainetta, Raivio kuvailee.
Terveystalo tarjoaa uuttaa hoitoa jo lähiviikkoina
Terveystalo on ensimmäinen toimija Pohjoismaissa, joka aloittaa uuden biologisen lääkehoidon käytön Alzheimerin tautiin. Hoito ja seuranta toteutetaan Ruoholahden toimipisteessä ja myöhemmässä vaiheessa tarjontaa on todennäköisesti mahdollista laajentaa.
− Olemme sitoutuneet aloittamaan tämän uuden hoitomuodon lokakuun aikana jo sitä odottaville asiakkaillemme. Uuden hoitomuodon käyttöönotto edellyttää erityisosaamista, jota olemme kehittäneet Terveystalossa määrätietoisesti. Terveystalon geriatrian dosentti ja tutkijalääkäri Minna Raivion johdolla on valmisteltu hoidon käyttöönottoa jo pitkään, Terveystalon terveydenhuollon palveluiden johtava ylilääkäri Jukka Pitkänen kertoo.
Hoito toteutetaan suonensisäisesti aluksi kahden viikon välein ja myöhemmin kuukausittain.
− Hoito vaatii erikoisosaamista ja tarkkaa seurantaa. Lisäksi hoitoon liittyy magneettikuvien seuranta ja mahdollisten sivuoireiden tarkka monitorointi. Jos haittavaikutuksia ilmenee, hoitoa voidaan hidastaa tai keskeyttää potilasturvallisuuden varmistamiseksi, Pitkänen jatkaa.
Varhainen diagnosointi on Alzheimerin hoidossa tärkeää
Muistisairauden ensioireiden havaitseminen ja taudin diagnosointi ovat henkisesti haastavia tilanteita niin sairastuneelle kuin sairastuneen läheisillekin.
− Muistin häiriöt eivät aina viittaa muistisairauteen, vaan muistamisen ja keskittymisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi stressiin, univajeeseen tai psyykkisen hyvinvoinnin ongelmiin. Muistisairautta epäiltäessä tutkimuksiin on kuitenkin syytä hakeutua viipymättä, sillä mitä varhaisemmin hoidon aloittaa, sitä parempia tuloksia hoidolla saadaan, Jukka Pitkänen kertoo.
Esimerkiksi uusi hoitomuoto soveltuu vain lieväoireiseen tai varhaisessa vaiheessa olevaan Alzheimerin tautiin.
− Uuden hoitomuodon käyttö edellyttää huolellista potilasvalintaa ja laajoja esitutkimuksia. Diagnoosi perustuu huolelliseen lääkärin tutkimukseen ja haastatteluun, muistitesteihin, laboratoriokokeisiin ja aivojen magneettikuvaukseen sekä erityisesti uutta hoitomuotoa suunniteltaessa lisäksi selkäydinnestenäytteeseen tai aivojen PET-kuvaukseen. Lisäksi tehdään geenitesti (APOE4), jonka perusteella osa potilaista voidaan joutua sulkemaan pois hoidon piiristä, koska riski haittavaikutuksiin on merkittävästi suurentunut, Pitkänen kuvailee.
Alzheimerin hoito on jatkossakin monimuotoista
Alzheimerin taudin hoito koostuu lääkityksen lisäksi kuntoutuksesta, terapiasta ja kannustamisesta aktiivisen elämäntavan ylläpitämiseen. Varhain aloitettu hoito lievittää taudin oireita ja parhaimmillaan pidentää aikaa, jonka sairastunut viettää omatoimisena.
Uuden biologisen lääkehoidon käyttöönotto on merkittävä askel muistisairauksien vaikuttavampaan hoitoon.
− Muistisairauksien hoidon tulevaisuus on lupaava ja uuden biologisen lääkehoidon käyttöönotto tuo uuden ulottuvuuden muistisairauksien hoitoon Suomessa. Se antaa toivoa sekä potilaille että heidän läheisilleen. Olemme ylpeitä voidessamme tarjota uutta hoitoa asiakkaillemme, Pitkänen päättää.
Varhaisen vaiheen Alzheimerin oireita voivat olla:
• Lähimuistin heikkeneminen – sovitut tapaamiset unohtuvat, samaa asiaa kysytään toistuvasti • Uuden tiedon oppimisen vaikeus – esimerkiksi juuri luetun tekstin muistaminen on hankalaa • Vaikeuksia muistaa sanoja tai nimetä asioita • Aloitekyvyn ja toimeen tarttumisen heikkeneminen – tarvitsee muistuttelua arjen asioissa • Tavaroiden katoaminen – sairastunut ei muista, minne on ne laittanut
Lue lisää Alzheimerista ja sen hoidosta tietopaketistammeLue lisää aiheesta
Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.
"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.
Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.
Lääkärille 28,20 eurolla – webinaari vastaa kysymyksiin, joita nyt mietit
Miten 65 vuotta täyttäneiden kokeilu toimii ja mitä siihen kuuluu? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin vastasivat webinaarissamme yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, ylilääkäri Jukka Pitkänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.
"Miten voisi pitää oman mielensä virkeänä ja nauttia enemmän omasta seurastaan?"
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa heinäkuun Terveen ikääntymisen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän ihmissuhteista.