Muistisairaudet yleistyvät Suomessa: Alzheimerin taudin hoidossa on alkamassa uusi aikakausi
Terveystalo aloittaa ensimmäisenä Pohjoismaissa uuden hoidon Alzheimerin tautiin.
Muistisairaiden määrä kasvaa nopeasti maailmalla, myös Suomessa. Muistisairausdiagnoosin saa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan vuosittain noin 23 000 henkilöä. Suomalaisten eläessä yhä pidempään muistisairauksia sairastavien määrä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi.
Muistisairauksien tutkimuksen ja hoidon asiantuntija, Terveystalon geriatrian dosentti Minna Raivio kertoo, että 90 prosentilla pitkäaikaishoidon tarpeessa olevista suomalaisista hoidon tarpeen syy on muistisairaus, jota ei voi enää omaishoidon tai kotihoidon turvin hoitaa. Yleisin muistisairaus Suomessa on Alzheimerin tauti, jota sairastaa jopa 70 prosenttia kaikista muistisairaista.
− Alzheimerin tauti etenee hitaasti. Ensimmäisten oireiden ilmaantumista edeltää vuosia kestävä oireeton vaihe, jonka aikana aivomuutoksia on jo havaittavissa. Arvioiden mukaan aivomuutokset kehittyvät jopa 20 vuoden ajan ennen ensioireita. Todellista lukumäärää Alzheimerin varhaisvaihetta sairastavista emme siis tiedä, sillä taudin varhaisessa vaiheessa ei tyypillisesti ole vielä diagnoosia tai käytössä olevaa lääkitystä, Raivio kommentoi.
Alzheimerin tautiin on kehitetty uusi hoitomuoto
Uusi hoitomuoto Alzheimerin tautiin tulee saataville Suomessa lähiviikkoina. Raivion tutkimusryhmä on ollut mukana uuden lääkehoidon tutkimuksessa Terveystalossa jo kahdeksan vuoden ajan. Kaikkiaan hän on tehnyt uransa aikana kansainvälisiä, kliinisiä lääketutkimuksia Alzheimerin taudista lähes kolmekymmentä vuotta.
− Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy poikkeavia amyloidiproteiinin sakkautumia. Proteiinin kertyminen johtaa aivotoiminnan rappeutumiseen ja oireiden asteittaiseen pahenemiseen. Perinteisesti lääkkeet ovat vaikuttaneet oireiden lievittämiseen, mutta uudet biologiset lääkkeet pureutuvat taudin syntymekanismiin. Ne siis hidastavat proteiinin kertymistä aivoihin ja hidastavat näin muistin ja kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä. Biologiset lääkkeet sisältävät elävien solujen avulla tuotettua ainetta, Raivio kuvailee.
Terveystalo tarjoaa uuttaa hoitoa jo lähiviikkoina
Terveystalo on ensimmäinen toimija Pohjoismaissa, joka aloittaa uuden biologisen lääkehoidon käytön Alzheimerin tautiin. Hoito ja seuranta toteutetaan Ruoholahden toimipisteessä ja myöhemmässä vaiheessa tarjontaa on todennäköisesti mahdollista laajentaa.
− Olemme sitoutuneet aloittamaan tämän uuden hoitomuodon lokakuun aikana jo sitä odottaville asiakkaillemme. Uuden hoitomuodon käyttöönotto edellyttää erityisosaamista, jota olemme kehittäneet Terveystalossa määrätietoisesti. Terveystalon geriatrian dosentti ja tutkijalääkäri Minna Raivion johdolla on valmisteltu hoidon käyttöönottoa jo pitkään, Terveystalon terveydenhuollon palveluiden johtava ylilääkäri Jukka Pitkänen kertoo.
Hoito toteutetaan suonensisäisesti aluksi kahden viikon välein ja myöhemmin kuukausittain.
− Hoito vaatii erikoisosaamista ja tarkkaa seurantaa. Lisäksi hoitoon liittyy magneettikuvien seuranta ja mahdollisten sivuoireiden tarkka monitorointi. Jos haittavaikutuksia ilmenee, hoitoa voidaan hidastaa tai keskeyttää potilasturvallisuuden varmistamiseksi, Pitkänen jatkaa.
Varhainen diagnosointi on Alzheimerin hoidossa tärkeää
Muistisairauden ensioireiden havaitseminen ja taudin diagnosointi ovat henkisesti haastavia tilanteita niin sairastuneelle kuin sairastuneen läheisillekin.
− Muistin häiriöt eivät aina viittaa muistisairauteen, vaan muistamisen ja keskittymisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi stressiin, univajeeseen tai psyykkisen hyvinvoinnin ongelmiin. Muistisairautta epäiltäessä tutkimuksiin on kuitenkin syytä hakeutua viipymättä, sillä mitä varhaisemmin hoidon aloittaa, sitä parempia tuloksia hoidolla saadaan, Jukka Pitkänen kertoo.
Esimerkiksi uusi hoitomuoto soveltuu vain lieväoireiseen tai varhaisessa vaiheessa olevaan Alzheimerin tautiin.
− Uuden hoitomuodon käyttö edellyttää huolellista potilasvalintaa ja laajoja esitutkimuksia. Diagnoosi perustuu huolelliseen lääkärin tutkimukseen ja haastatteluun, muistitesteihin, laboratoriokokeisiin ja aivojen magneettikuvaukseen sekä erityisesti uutta hoitomuotoa suunniteltaessa lisäksi selkäydinnestenäytteeseen tai aivojen PET-kuvaukseen. Lisäksi tehdään geenitesti (APOE4), jonka perusteella osa potilaista voidaan joutua sulkemaan pois hoidon piiristä, koska riski haittavaikutuksiin on merkittävästi suurentunut, Pitkänen kuvailee.
Alzheimerin hoito on jatkossakin monimuotoista
Alzheimerin taudin hoito koostuu lääkityksen lisäksi kuntoutuksesta, terapiasta ja kannustamisesta aktiivisen elämäntavan ylläpitämiseen. Varhain aloitettu hoito lievittää taudin oireita ja parhaimmillaan pidentää aikaa, jonka sairastunut viettää omatoimisena.
Uuden biologisen lääkehoidon käyttöönotto on merkittävä askel muistisairauksien vaikuttavampaan hoitoon.
− Muistisairauksien hoidon tulevaisuus on lupaava ja uuden biologisen lääkehoidon käyttöönotto tuo uuden ulottuvuuden muistisairauksien hoitoon Suomessa. Se antaa toivoa sekä potilaille että heidän läheisilleen. Olemme ylpeitä voidessamme tarjota uutta hoitoa asiakkaillemme, Pitkänen päättää.
Varhaisen vaiheen Alzheimerin oireita voivat olla:
• Lähimuistin heikkeneminen – sovitut tapaamiset unohtuvat, samaa asiaa kysytään toistuvasti
• Uuden tiedon oppimisen vaikeus – esimerkiksi juuri luetun tekstin muistaminen on hankalaa
• Vaikeuksia muistaa sanoja tai nimetä asioita
• Aloitekyvyn ja toimeen tarttumisen heikkeneminen – tarvitsee muistuttelua arjen asioissa
• Tavaroiden katoaminen – sairastunut ei muista, minne on ne laittanut
Lue lisää aiheesta
"Pitääkö olla huolissaan, jos ei muista enää vanhoja tuttuja?"
Geriatrian erikoislääkäri ja dosentti Minna Raivio vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin koskien muistia ja muistihuolia.
Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietettiin jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.
Tarvitseeko yli 70-vuotias seitsemän tuntia unta?
Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Liikunta ja ihmissuhteet suojaavat muistisairauksilta
Liikunnalla ja sosiaalisilla suhteilla on keskeinen rooli muistisairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Aktiivinen elämäntapa ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen suojaavat sairastumiselta, ja säännöllisellä liikunnalla voidaan jopa kasvattaa muistirakenteita.
"Tietääkö itse mistään, että kolesteroli on koholla?"
Sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Susanna Halonen vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kolesterolista.
Kuinka usein yli 60-vuotiaan tulisi käydä hammaslääkärissä? Suun terveys vaikuttaa sairastumisriskiin
Tiesitkö, että suun terveyden vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan hampaisiin? Erityisesti ikääntyessä hyvä suuhygienia ja säännölliset hammastarkastukset voivat säästää suuremmilta terveyshuolilta.