Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?

Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.

Työikäisen väestön määrä pienenee vuosi vuodelta, minkä myötä monella alalla puhutaan jo globaalista työvoimapulasta. Samaan aikaan yhä nuoremmat ihmiset poistuvat työmarkkinoilta pitkiksi ajoiksi tai pahimmassa tapauksessa ovat menettäneet työkykynsä pysyvästi. Osin näidenkin seikkojen vuoksi työn tehokkuuden ja tuottavuuden vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Digitalisaatio on valjastettu avuksi tuottavuusloikkaan, mutta se vaatii työntekijöiltä oppimista, uusia ominaisuuksia ja muuntautumiskykyä. Säilyttääksemme suomalaisen yritystoiminnan kilpailukykyisenä, meidän tulee pitää vanheneva ja vähenevä väestömme työkykyisenä ja ehkäistä nuorten ihmisten syrjäytymistä työelämästä työuransa alkutaipaleella. Onnistuaksemme tässä, on työterveyden ja työterveysyhteistyön muututtava, sillä nykyinen tapamme toimia muodostuu muutoin ennen pitkää kestämättömäksi.
Ennaltaehkäisy on kaiken A ja O
Jo tällä hetkellä työterveyden painopistettä ohjataan vahvasti ennaltaehkäisevään työhön, sillä on yhteiskunnan, työnantajan sekä yksilön kannalta paljon vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa ehkäistä tapaturmia ja sairauksia kuin hoitaa niitä. Tulevaisuudessa ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä työ tuleekin yhä voimakkaammin olemaan työterveyden keskiössä, jotta onnistumme pitämään väestön töissä.
Poissaoloja aiheuttavilta sairastapauksilta ei voi täysin välttyä, mutta niissä tullaan enenevästi hyödyntämään digitaalisia työkaluja ja itsestään paranevissa sairauksissa myös itsehoito-ohjeistuksia ja omahoitoa. Tilanteet, joissa digitaalisen arvion mukaisesti tarvitaan hoidollisia kohtaamisia, ohjataan terveydenhuollon ammattilaisille monipuolisesti. Sairaanhoito tuotetaan porrastetusti, jolloin yhä useamman sairauden arvioinnin ja hoidon toteuttaa sairaanhoitaja, työfysioterapeutti tai työterveyspsykologi.
Samalla kun teknologia näyttelee suurempaa roolia yksinkertaisissa, loogista päättelykykyä vaativissa työtehtävissä myös terveydenhuoltoalan ulkopuolella, työelämässä vaaditaan yhä enemmän kognitiivisia kyvykkyyksiä. Tällöin mielen hyvinvointi nousee suoriutumisen kannalta tärkeäksi työkaluksi. Työterveydessäkin psykososiaalisen kuormituksen arviointi ja hallinta muodostavat jatkossa yhä suuremman osan ennaltaehkäisevästä työstä.
Lisää terveitä vuosia tarkoittaa lisää tuottavia vuosia
Vaikka perinteisemmät työn fyysiset vaaratekijät vähenevät työn muuttuessa ja työturvallisuuden kehittyessä, fyysisen aktiivisuuden puute kasvattaa passivisuudesta aiheutuvia riskejä. Jo nyt fyysisesti kuormittavan työn rinnalle on tullut hyvin vahvasti fyysisesti alikuormittava työ ja tilastot kertovat, että suomalaisen työikäisen väestön fyysinen kunto on heikko. On kansantaloudellisesti kestämätöntä, jos käytämme terveydenhuollon ammattilaisten aikaa hoitamaan sairauksia, jotka olisivat ennaltaehkäisevissä.
Työterveyden tulee siis panostaa terveyttä edistäviin palveluihin, jotka lisäävät jokaisen ihmisen ymmärrystä omasta terveydentilastaan ja siitä mitkä terveydelliset asiat vaikuttavat hänen työkykyynsä. Palveluiden tulee myös motivoida ihmisiä pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään, koska työkykyyn vaikuttavat monipuolisesti myös työpaikan vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa olevat asiat. Meidän täytyy tukea käytännön työkykyjohtamisessa avainasemassa olevia esihenkilöitä paitsi heidän oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämisessä, myös heidän johtamistyöhönsä liittyvissä haasteissa.
Organisaatiotason ongelmanratkaisusta avain työkykyisyyteen
Työväestön monimuotoistuessa niin työpaikoilla kuin työterveydessä on kyettävä huomioimaan jokaisen yksilölliset ominaisuudet vahvemmin työkykyä tuettaessa ja arvioitaessa. Työkyky ei ole kyllä/ei-valinta, vaan jatkossa osatyökykyiset ihmiset ja heidän tarpeensa ymmärretään entistä paremmin. Työ nähdään useammin terveyttä lisäävänä ja ylläpitävänä, eikä kuormituksen lähteenä. Työuralla pysymistä tuetaan myös muokatun ja korvaavan työn avulla aiempaa varhemmin ja runsaammin.
Dynaamiset, nopeasti muuttuvat toimintaympäristöt ja monimuotoistuva työväestö luovat monimutkaisia kokonaisuuksia, jotka johtajien on otettava haltuun. Koska tavoitteena on, että molemmat liiketoiminta ja ihmiset voivat hyvin, emme työterveydessäkään voi keskittyä ainoastaan yksilöiden hyvinvointiin. Työterveyden tehtävänä on tukea sekä yksittäisiä työntekijöitä, että työyhteisöä, työnantajaa ja esihenkilöitä työkyvyn ylläpitämisessä. Uskomme, että organisaatiotason ongelmien ratkaiseminen tulee olemaan yhä tärkeämmässä roolissa silloin, kun puhutaan myös yksilöiden työkyvyn tukemisesta. Työterveyden on toimittava organisaatioiden kumppanina työelämän ja työpaikkojen johtamisen kehittämisessä ja tarjottava tukea siihen, kuinka organisaation rakenteita ja johtamista vahvistetaan ja parannetaan, jotta se luo työlle ja ihmisten hyvinvoinnille hyvät puitteet.
Työterveyden visio 2030
Tulevaisuudessa pystymme työterveyskumppanina mahdollistamaan lisää terveitä ja tuottavia elinvuosia sekä tukea ihmisille pysymään työkykyisenä, kun uudistamme työterveyshuoltoa seuraavasti:
- Kohdistamme suurimman osan työterveyden työstä ennaltaehkäisyyn
- Kasvatamme terveyden edistämisen osuutta palveluista
- Nostamme organisaatioiden tukemisen ja kehittämisen uudeksi työterveyden ydinprosessiksi
- Tuotamme sairaanhoidon porrastetusti ja kohdennetusti
- Tehostamme digitalisaatiolla sekä yksilö- että yritystyötä

Jukka Pitkänen on Terveystalon työterveyden ylilääkäri ja työterveyden vision isä. Vapaa-aikana Jukka pitää huolta omasta työkyvystään metsätöillä, luonnossa liikkumisella ja monenlaisen kulttuurin parissa.
Tutustu myös muihin blogeihin

Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.

Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.

Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?
Muistan hyvin piirustuksen, jonka tein erikoistumisaikanani muistikirjaani. Piirsin janaa pitkin juoksevan tikku-ukon; tikku-työfysioterapeutin. Hahmottamani jana kuvasi työterveyshuollon ja työelämän muutosta edeltävän parin sadan vuoden ajalta; aina teollisesta vallankumouksesta, työterveyden alkumuodoista ja tehdaslääkäreistä lähtien, 2000-luvun työterveyshuoltolakiin ja laajoihin työterveyshuollon asiantuntijatiimeihin. Vaikka työterveyttä oli matkan varrella kehitetty harppauksin, työelämä ja toimintaympäristömme oli muuttunut vielä nopeammin. Juoksuaskelista huolimatta, tikku-työfysioterapeutti oli silti jatkuvasti askeleen perässä, usein mukana vasta silloin, kun ongelma oli jo syntynyt. Kirjoitin piirustukseni alle kysymyksen; milloin työterveys pääsee niin pitkälle, että kuljemme työelämän rinnalla ja näemme tulevan, jotta voimme sen ennaltaehkäistä? Tikku-työfysioterapeuttini joutui odottamaan tuota vastausta vielä reilun vuosikymmenen…

Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys
Suomalaisen työterveyshuollon ovat vuosien kuluessa rakentaneet työnantajat ja työntekijät, jotka myös rahoittavat sen lähes kokonaan (työnantajat n. 80 %, työntekijät 20 %). Työterveydenhuollon piirissä on yli 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista, joiden terveydellä ja työkyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle. Työterveyshuolto on täysin keskeinen osa terveydenhuolloin järjestelmäämme; se toimii erityistehtävänsä lisäksi julkisen terveydenhuollon kasvavan taakan tasaajana kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin.

Terveystietoa tarvitaan onnistuneeseen työkykyjohtamiseen: mutta mitä terveystieto on ja miten se tulisi organisaatiossa suojata?
Työterveyden tärkeimmät tehtävät ovat sairauksien ehkäisy ja työkyvyn ylläpitäminen. Tämä onnistuu, kun käytettävissä on tietoa henkilöstön terveydentilasta. Tieto kulkee kuitenkin aina käsi kädessä tietosuojan kanssa.