Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?

Työikäisen väestön määrä pienenee vuosi vuodelta, minkä myötä monella alalla puhutaan jo globaalista työvoimapulasta. Samaan aikaan yhä nuoremmat ihmiset poistuvat työmarkkinoilta pitkiksi ajoiksi tai pahimmassa tapauksessa ovat menettäneet työkykynsä pysyvästi. Osin näidenkin seikkojen vuoksi työn tehokkuuden ja tuottavuuden vaatimukset kasvavat jatkuvasti. Digitalisaatio on valjastettu avuksi tuottavuusloikkaan, mutta se vaatii työntekijöiltä oppimista, uusia ominaisuuksia ja muuntautumiskykyä. Säilyttääksemme suomalaisen yritystoiminnan kilpailukykyisenä, meidän tulee pitää vanheneva ja vähenevä väestömme työkykyisenä ja ehkäistä nuorten ihmisten syrjäytymistä työelämästä työuransa alkutaipaleella. Onnistuaksemme tässä, on työterveyden ja työterveysyhteistyön muututtava, sillä nykyinen tapamme toimia muodostuu muutoin ennen pitkää kestämättömäksi.

Ennaltaehkäisy on kaiken A ja O

Jo tällä hetkellä työterveyden painopistettä ohjataan vahvasti ennaltaehkäisevään työhön, sillä on yhteiskunnan, työnantajan sekä yksilön kannalta paljon vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa ehkäistä tapaturmia ja sairauksia kuin hoitaa niitä. Tulevaisuudessa ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä työ tuleekin yhä voimakkaammin olemaan työterveyden keskiössä, jotta onnistumme pitämään väestön töissä.

Poissaoloja aiheuttavilta sairastapauksilta ei voi täysin välttyä, mutta niissä tullaan enenevästi hyödyntämään digitaalisia työkaluja ja itsestään paranevissa sairauksissa myös itsehoito-ohjeistuksia ja omahoitoa. Tilanteet, joissa digitaalisen arvion mukaisesti tarvitaan hoidollisia kohtaamisia, ohjataan terveydenhuollon ammattilaisille monipuolisesti. Sairaanhoito tuotetaan porrastetusti, jolloin yhä useamman sairauden arvioinnin ja hoidon toteuttaa sairaanhoitaja, työfysioterapeutti tai työterveyspsykologi.

Samalla kun teknologia näyttelee suurempaa roolia yksinkertaisissa, loogista päättelykykyä vaativissa työtehtävissä myös terveydenhuoltoalan ulkopuolella, työelämässä vaaditaan yhä enemmän kognitiivisia kyvykkyyksiä. Tällöin mielen hyvinvointi nousee suoriutumisen kannalta tärkeäksi työkaluksi. Työterveydessäkin psykososiaalisen kuormituksen arviointi ja hallinta muodostavat jatkossa yhä suuremman osan ennaltaehkäisevästä työstä.

Lisää terveitä vuosia tarkoittaa lisää tuottavia vuosia

Vaikka perinteisemmät työn fyysiset vaaratekijät vähenevät työn muuttuessa ja työturvallisuuden kehittyessä, fyysisen aktiivisuuden puute kasvattaa passivisuudesta aiheutuvia riskejä. Jo nyt fyysisesti kuormittavan työn rinnalle on tullut hyvin vahvasti fyysisesti alikuormittava työ ja tilastot kertovat, että suomalaisen työikäisen väestön fyysinen kunto on heikko. On kansantaloudellisesti kestämätöntä, jos käytämme terveydenhuollon ammattilaisten aikaa hoitamaan sairauksia, jotka olisivat ennaltaehkäisevissä.

Työterveyden tulee siis panostaa terveyttä edistäviin palveluihin, jotka lisäävät jokaisen ihmisen ymmärrystä omasta terveydentilastaan ja siitä mitkä terveydelliset asiat vaikuttavat hänen työkykyynsä. Palveluiden tulee myös motivoida ihmisiä pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään, koska työkykyyn vaikuttavat monipuolisesti myös työpaikan vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa olevat asiat. Meidän täytyy tukea käytännön työkykyjohtamisessa avainasemassa olevia esihenkilöitä paitsi heidän oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämisessä, myös heidän johtamistyöhönsä liittyvissä haasteissa.

Organisaatiotason ongelmanratkaisusta avain työkykyisyyteen

Työväestön monimuotoistuessa niin työpaikoilla kuin työterveydessä on kyettävä huomioimaan jokaisen yksilölliset ominaisuudet vahvemmin työkykyä tuettaessa ja arvioitaessa. Työkyky ei ole kyllä/ei-valinta, vaan jatkossa osatyökykyiset ihmiset ja heidän tarpeensa ymmärretään entistä paremmin. Työ nähdään useammin terveyttä lisäävänä ja ylläpitävänä, eikä kuormituksen lähteenä. Työuralla pysymistä tuetaan myös muokatun ja korvaavan työn avulla aiempaa varhemmin ja runsaammin.

Dynaamiset, nopeasti muuttuvat toimintaympäristöt ja monimuotoistuva työväestö luovat monimutkaisia kokonaisuuksia, jotka johtajien on otettava haltuun. Koska tavoitteena on, että molemmat liiketoiminta ja ihmiset voivat hyvin, emme työterveydessäkään voi keskittyä ainoastaan yksilöiden hyvinvointiin. Työterveyden tehtävänä on tukea sekä yksittäisiä työntekijöitä, että työyhteisöä, työnantajaa ja esihenkilöitä työkyvyn ylläpitämisessä. Uskomme, että organisaatiotason ongelmien ratkaiseminen tulee olemaan yhä tärkeämmässä roolissa silloin, kun puhutaan myös yksilöiden työkyvyn tukemisesta. Työterveyden on toimittava organisaatioiden kumppanina työelämän ja työpaikkojen johtamisen kehittämisessä ja tarjottava tukea siihen, kuinka organisaation rakenteita ja johtamista vahvistetaan ja parannetaan, jotta se luo työlle ja ihmisten hyvinvoinnille hyvät puitteet.