Masennus ei ole koskaan sairastuneen oma vika

Masennus voi aiheuttaa alakuloisen mielen lisäksi muun muassa uniongelmia ja kyvyttömyyttä kokea mielihyvää. Masennuksesta on aina mahdollista parantua ja siitä selviäminen voi jopa johtaa kohti parempaa elämänlaatua. Sairastuneen ei pidä yrittää parantua masennuksesta yksin vaan parantumisessa on tärkeää varhaisessa vaiheessa hoitoon hakeutuminen. Tässä tietopaketissa kerromme muun muassa masennuksen oireista, sen syistä sekä milloin on syytä hakea apua.

Masennus ei ole sairastuneen oma vika

Sisällysluettelo

  1. Mikä on masennus?
  2. Masennuksen syyt
  3. Masennus - oireet
  4. Lievä masennus
  5. Keskivaikea masennus
  6. Vaikea masennus
  7. Psykoottinen masennus
  8. Synnytyksen jälkeinen masennus
  9. Milloin lääkäriin?
  10. Masennus - hoito
  11. Masennus - itsehoito 

Varaa aika masennuksen hoitoon

Mikäli olet kokenut olosi alakuloiseksi jo viikkoja, on hyvä hakea tilanteeseen apua. Erityisesti tilanteessa, jossa olet kokenut itsetuhoisia ajatuksia, haethan apua välittömästi. On tärkeä ymmärtää, että masennus ei ole koskaan sairastuneen oma vika ja siitä ei tarvitse yrittää parantua yksin. Masennus on sairaus, joka edellyttää psykologista ja lääketieteellistä hoitoa. Fokus Mielen erikoisyksikkömme psykologit, psykiatrit ja psykoterapeutit auttavat ja tukevat sinua jokaisessa elämäntilanteessasi. 

Mikä on masennus?

Masennus eli depressio on yleinen sairaus, johon sairastuu joka viides suomalainen elämänsä aikana. Masennus on melkein kaksi kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä. Masennusta esiintyy eri muodoissa: lievänä, keskivaikeana, vaikeana ja psykoottisena masennustilana. Masennuksen lisäksi sairastuneella voi esiintyä myös muita mielenterveydenhäiriöitä kuten ahdistuneisuutta ja paniikki-, persoonallisuus- tai syömishäiriötä.

On tärkeä huomata, että masennus ei ole koskaan sairastuneen oma vika ja siitä ei tarvitse yrittää parantua yksin. Masennus on sairaus, joka edellyttää psykologista ja lääketieteellistä hoitoa. Masennuksesta on aina mahdollisuus parantua ja kenenkään ei tulisi hävetä tai piilottaa masennustaan. 

Masennuksen syyt

Masennuksen syntyyn vaikuttavat psykologiset, sosiaaliset, fyysiset ja biologiset tekijät. Myös perintötekijöillä ja luonteenpiirteillä voi olla vaikutusta masennuksen puhkeamiseen. Jotkut ihmiset masentuvat helpommin kuin toiset. 

Masennuksen puhkeaminen on hyvin yksilöllistä ja sen voi laukaista lukuisat eri tekijät. Esimerkiksi erilaiset elämäntapahtumat kuten pettymykset tai menetykset saattavat laukaista masennuksen. Myös elämää kuormittavat tekijät, kuten pitkittynyt stressi, ero puolisosta, yksinäisyys, työttömyys, työ- tai opiskelu-uupumus tai talousvaikeudet saattavat altistaa masennuksen puhkeamiselle. Lisäksi on tilanteita, jossa masennukseen sairastuneen elämäntilanteesta ei löydy selkeää syytä sairastumiseen. 

Masennusta laukaisevia tekijöitä

Masennus - oireet

Masentuneen oireet vaivaavat sairastunutta yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan suurimman osan päivästä:

  • masentunut mieliala
  • mielihyvän menetys
  • itsesyytökset
  • väsymys ja uupumus
  • ruokahalun ja painon muutos
  • keskittymiskyvyttömyyden tunne
  • psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys
  • unihäiriöt
  • itseluottamuksen menetys
  • itsetuhoiset ajatukset

Masennuksen vaikeusastetta (lievä, keskivaikea, vaikea) arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon oireita esiintyy sekä toimintakykyyn liittyvän heikkenemisen perusteella. Diagnoosi masennuksesta edellyttää, että yllä mainituista oireista vähintään neljää esiintyy yhtäjaksoisesti ainakin kaksi viikkoa.

Henkisten oireiden lisäksi masennus voi oireilla myös fyysisinä oireina. Masennuksen fyysiset oireet esiintyvät muun muassa selkä- ja niskakipuna, päänsärkynä ja migreeninä, vatsakipuina tai rintakipuina ja ahdistuksen tunteena rinnassa. 

Lievä masennus

Lievä masennus ilmenee esimerkiksi tyytymättömyytenä ja ärtyisyytenä. Lievässä masennuksessa sairastuneen toimintakyky on kuitenkin kohtalainen useassa tapauksessa. Lievään masennukseen sairastunut kykenee käymään töissä, mutta tämä voi vaatia enemmän ponnistuksia lievästi alentuneen toimintakyvyn seurauksena. 

Keskivaikea masennus

Keskivaikeaa masennusta sairastavalla toimintakyky on selvästi huonontunut. Tämän seurauksena sairastunut tarvitsee useasti sairaslomaa. Lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa tehokkainta on psykoterapia ja masennuslääkkeiden aloittaminen. 

Vaikea masennus

Vaikeassa masennuksessa oireita on runsaasti. Oireilla on vaikutusta sairastuneen ihmissuhteisiin ja merkittävästi myös sairastuneen toimintakykyyn. Vaikea masennus voi johtaa tilanteeseen, jossa siitä kärsivä tarvitsee usein apua päivittäisissä toimissaan. Masentuneen on tärkeä ymmärtää, että vähänkin vakavammat masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja. 

Psykoottinen masennus

Psykoottinen masennus aiheuttaa harhaluuloja ja aistiharhoja vakavan masennustilan lisäksi. Sairastuneella saattaa esiintyä myös kuuloharhoja, jotka käsittelevät depressiivisiä aiheita. Psykoottiseen masennukseen liittyy merkittävää työkyvyttömyyttä. 

Synnytyksen jälkeinen masennus

Synnytyksen jälkeen on normaalia herkistyä herkästi sekä kokea itkuisuutta ja mielialan vaihteluja. Nämä kuitenkin häviävät usein parissa viikossa. Mikäli oireet kestävät pidempään ja ne ovat vakavampia, voidaan puhua synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Synnytyksen jälkeiset kolme kuukautta ovat aikaa, jolloin masennusta esiintyy korkeimmillaan. Usein tämän jälkeen alkaa masennuksesta parantuminen ja on suuri todennäköisyys, että masennuksesta toipuu täysin. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsii 10–20 prosenttia äideistä. 

Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita:

  • mielialan vaihtelevuus
  • itkuisuus ja ärtyisyys
  • mielihyvän kokemisen vaikeus
  • ruokahalun muutokset
  • toimintakyvyn heikkeneminen
  • toivottomuus
  • kiinnostuksen puute vastasyntyneeseen
  • pakonomainen pelko lapsen vahingoittamisesta

Synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijöitä:

  • yleinen masennusalttius
  • traumaattiset lapsuusajan kokemukset
  • suunnittelematon raskaus
  • äidiksi tulo alle 20-vuotiaana
  • raskauteen liittyvät komplikaatiot
  • synnytyksen jälkeiset hormonaaliset muutokset
  • vanhemmuuden aiheuttama kuormittuneisuus

Milloin lääkäriin?

Jos koet, että toimintakykysi ja keskittymiskykysi ovat heikentyneet sekä kärsit uniongelmista sekä keskittymiskykysi on heikentynyt, on hyvä varata aika lääkärin vastaanotolle. Sinun ei tarvitse jäädä yksin, jos elämässäsi tulee eteen kolhuja ja suruja. Huolten kanssa ei myöskään kannata jäädä yksin vaan tukea on hyvä hakea mahdollisimman varhain. Jo muutamasta keskustelukerrasta voi olla apua. Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikön ammattilaiset auttavat sinua, kun tarvitset tukea. 

Mikäli sinulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia, haethan apua välittömästi. Masennuksesta pystyy parantumaan täysin ja masennuksen hoitoon on käytössä erilaisia hoitomuotoja. On tärkeä muistaa, että et ole aiheuttanut masennusta itse. 

Varaa aika masennuksen hoitoon

Masennus - hoito

Masennuksen hoito on yksilöllistä. Psykologisen keskusteluavun tai psykoterapian yhdistäminen lääkehoitoon on todettu olevan tehokkainta masennuksen hoitoon. Myös hoitomuotona voi olla ainoastaan psykoterapia ja hoito ilman lääkitystä. Tämän lisäksi sairastunut voi masennuksen akuutissa vaiheessa saada sairaslomaa. Masennuksen hoitoa ei suositella tehtäväksi vain lääkehoidolla ilman psykologista keskusteluapua.  Masennuslääkkeet vähentävät masennusoireita, mutta ne eivät muuta elämäntilanteessa olevia stressitekijöitä, jotka aiheuttavat masennusta. 

Masennuksen hoidossa on tärkeää masennuksen aiheuttajien perusteellinen tutkiminen. On tärkeää tunnistaa masennusta laukaisevia tekijöitä sekä määritellä masennuksen vaikeusastetta. Tämän perusteella pystytään suunnitella sairastuneella yksilöllinen hoito, johon kuuluu tukea-antavaa keskustelua, uusien näkökulmien etsimistä ongelmallisiin tilanteisiin, haitallisista toiminta- ja ajattelutavoista eroon auttamista ja oireenmukaista lääkehoitoa. Lisäksi hoidon suunnittelussa on hyvä miettiä pidempiaikaisen psykoterapian aloittamista masennuksen uusiutumisen ehkäisemiseksi. 

Varaa aika masennuksen hoitoon

Masennus - itsehoito

Masennus on moniulotteista, joka on sairastuneen itse sekä hänen läheistensä tärkeä ymmärtää. Masennuksen itsehoidossa on tärkeä pitää kiinni erilaisista päivärutiineista sekä pyrkiä välttämään sosiaalista eristäytymistä. Läheisten tuki sekä ymmärrys siitä, että masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja, on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi pessimistinen tapa, jolla sairastunut suhtautuu itseensä, on mahdollista muuttaa. Sairastuneen kannattaa pyrkiä kyseenalaistamaan depressiivisiä uskomuksiaan ja kysyä itseltään muun muassa onko hän huono, jos epäonnistuu tai onko sairastunut varma, että ei onnistu?

Masennuksen itsehoidossa on hyvä kiinnittää huomiota myös elintapoihin, joiden avulla voidaan vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen. Masennusta voidaan pyrkiä lieventämään muun muassa seuraavin tavoin:

  • liikunnan harrastaminen
  • riittävä uni
  • terveellinen ruokavalio
  • sosiaalinen verkosto
  • tupakoinnin, humalanhakuisen juomisen ja alkoholin liikakäytön välttäminen

Masennus - itsehoito

Mikäli koet, että voimasi ovat vähissä ja olosi on väsynyt, on hyvä tarkistuttaa myös anemian ja raudanpuutteen mahdollisuus. Näiden oireisiin kuuluu muun muassa väsymystä, suorituskyvyn laskua sekä sydämen tykytystä. Voimat vähissä- tutkimuspakettiin kuuluvilla testeillä, voit selvittää muun muassa ferritiini-arvosi sekä B-12 vitamiinin- arvon, joilla on vaikutusta raudanpuutteeseen sekä anemiaan. 

Varaa aika Voimat vähissä- tutkimuspakettiin tästä