Psykologi: "Alakuloisuus ei kuulu ikääntymiseen"

Iän myötä mielen kantokykyä koettelevat toisenlaiset asiat kuin nuorempana. Elämänvaiheeseen voi liittyä menetystä ja luopumista, jotka kuormittavat mieltä. Toisaalta elämänkokemus saattaa kasvattaa myös resilienssiä eli psyykkistä sopeutumiskykyä.

– Vaikka iän tuoman muutoksen myötä altistavia tekijöitä mielen kuormitukseen on, alakuloisuus ei kuitenkaan kuulu vakiona ikääntymiseen, Terveystalon johtava psykologi-psykoterapeutti Aino Kohtala sanoo. 

Omaan jaksamiseen saattavat vaikuttaa isot elämänmuutokset, kuten eläköityminen tai puolison menettäminen. Myös omaishoitajuus kuormittaa, sillä moni joutuu siirtämään oman hyvinvointinsa hetkeksi syrjään. 

– Elämään kuuluu lukuisia sävyjä tunteiden, kokemusten ja ajatusten kautta. Kun voimme hyvin, on elämässä monenlaisia sävyjä yhtä aikaa, ei pelkästään yhtä, kertoo Kohtala.

Kohtala suosittelee hakeutumaan matalallakin kynnyksellä mielen palveluiden piiriin, jos tuntuu, ettei asioiden kanssa pääse eteenpäin. Onkin hyvä hakea tukea matkalle, jos kokonaiskuormitusta on liikaa tai sen hetkiset voimavarat eivät riitä kantamaan muutosten yli. 

– Toimintakyvyn muutokset, sosiaalisen verkoston pienentyminen tai päivärytmin muutokset saattavat syödä jaksamista. Mielen kuormitus voi näkyä myös kehossa. Ihminen voi tuntea olevansa korostuneen väsynyt, nukkua huonosti, hänellä saattaa olla ruokahaluttomuutta tai aloitekyvyn vähentymistä, kertoo Kohtala. 

Mitä terapeutin vastaanotolla tapahtuu? 

Ensimmäisellä vastaanotolla pysähdytään rauhassa asian äärelle ja kartoitetaan tilanne. Terapeutin vastaanotolla käydään läpi esimerkiksi, miksi henkilö on ottanut yhteyttä sekä mitä muuta ihmisen elämässä on tapahtunut. 

– Asiat eivät tapahdu tyhjiössä. Tämän vuoksi on tärkeää saada kokonaiskuva tilanteesta. Uraorientoituneella henkilöllä saattaa esimerkiksi olla kurja olo eläkkeelle siirtymisestä, sillä hänen sosiaaliset kontaktinsa ovat vähentyneet, eikä päivissä ole enää sisältöä samalla lailla. Kaiken summana hän saattaa kokea olevansa yksinäinen, kertoo Kohtala. 

Vastaanotolla mietitään jatkoa ja haetaan ymmärrystä asiantuntijan tukemana. Keskustelun keinoin myös pyritään löytämään asioita, joihin asiakas toivoo muutosta. 

– Asiantuntijan kanssa voi arvioida yhdessä tilannetta sekä sitä, miten hyvinvointia voisi tukea ja vahvistaa, sanoo Kohtala. 

Solmuja on hyvä purkaa ajoissa

Vastaanotto on turvallinen paikka, eikä tapaamiseen tarvitse valmistautua itse mitenkään. Asiantuntija auttaa vastaanotolla jäsentämään tilannetta. 

– Asioita saa purkaa rauhassa. On myös luonnollista kokea oma tilanne sekavana. Monet myös ajattelevat, että ongelmien täytyy olla ylitsepääsemättömiä tai vaatia diagnoosi, ennen kuin apua voi hakea, Kohtala kertoo.

Todellisuudessa asiantuntijan luokse voi hakeutua matalalla kynnyksellä esimerkiksi silloin, kun haluaa lisätä itseymmärrystään tai vaikuttaa omaan jaksamiseensa.

– Vastaanotolle tuloa ei tarvitse odottaa, sillä ei ole olemassa oikeita tai vääriä syitä. Jos on huolia ja mieli on kuormittunut, asiantuntijan kanssa voi yhdessä arvioida tilannetta. On tärkeää muistaa, että yksin ei tarvitse jaksaa, painottaa Kohtala.