Silmien terveys yli 60-vuotiaana – tunnistatko nämä iän myötä yleistyvät silmäsairaudet?

Iän karttuessa silmät ja näkökyky käyvät läpi luonnollisia muutoksia, joista useimmat ovat täysin vaarattomia ja hyvänlaatuisia. Säännöllinen silmien tarkastus, elämäntapoihin panostaminen ja sukkela reagointi uusiin silmäoireisiin ovat avainasemassa, sillä useimmat iän myötä yleistyvät silmäsairaudet ovat hoidettavissa, kunhan ne havaitaan ajoissa. Näkökyvystä huolehtiminen kannattaa – se tuo turvaa, itsenäisyyttä ja iloa elämään. 

Yli 60-vuotiailla yleistyviä silmäoireita- ja sairauksia ovat muun muassa kaihi, ikärappeuma eli makuladegeneraatio, glaukooma, silmien kuivuminen ja lasiaisen irtauma.

Kaihi tekee poutapäivästäkin utuisen

Kaihi eli harmaakaihi on yksi tavallisimmista ikääntymiseen liittyvistä silmäsairauksista – jopa joka kolmannella yli 65-vuotiaalla todetaan näköä häiritsevä kaihi yhdessä tai molemmissa silmissä. Kaihissa silmän oma linssi eli mykiö sameutuu, mikä aiheuttaa vähitellen näön heikkenemistä, hämärtymistä ja sumenemista. Kaihi voi lisäksi oireilla hämäränäön heikkenemisenä, silmien valonarkuutena ja häikäistymisenä sekä värien haalistumisena.

"Kaihi sumentaa kontrasteja niin, että näkymä alkaa muistuttaa hämärää, syksyisen usvaista maisemaa kirkkaanakin päivänä. Värien havainnointi heikkenee ja valkoinen alkaa näyttää kellertävältä ja rusehtavalta. Tämä tapahtuu vähitellen ja ihminen tottuu uuteen värimaailmaan. Parhaiten asian huomaa, kun toinen silmä on leikattu ja toinen silmä on vielä leikkaamatta. Joskus potilaat ovat hankkineet uuden television, koska entisen TV:n värit olivat näkyneet huonosti. Leikkauksen jälkeen huomataan, että vanhassakin värit olivat kohdillaan", kuvailee silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedt.

Kaihin ainoa hoitomuoto on kaihileikkaus, jossa silmän oma mykiö korvataan kirkkaalla keinomykiöllä – leikkauksen jälkeen näkö kirkastuu jopa päivissä. Kaihileikkauksen yhteydessä voidaan korjata lisäksi silmän taittovirheitä (liki- ja kaukotaitteisuutta), hajataitteisuutta ja ikänäköisyyttä, minkä ansiosta moni näkee ilman silmälaseja leikkauksen jälkeen. Kaihi voidaan leikata jo alkuvaiheessa, eli sen ei tarvitse – eikä kannatakaan – antaa kypsyä. Liian pitkälle kehittynyt kaihi voi myös olla teknisesti haastavampi poistaa.

"Kaihileikkaus on yleisin ihmiselle suoritettava kirurginen toimenpide. Leikkaus kestää noin 20 minuuttia ja se tehdään tippapuudutuksessa. Mitään pistoksia silmään tai silmän viereen ei laiteta. Silmä tuetaan auki luomenlevittimen avulla ja silmää kostutetaan toimenpiteen aikana. Leikkaus on yleensä kivuton. Heti leikkauksen jälkeen näkö on sumea, koska silmä on häikäistynyt ja mustuainen on laajennettu toimenpiteen ajaksi", kertoo Hellstedt.

"Näkö on yleensä parempi jo seuraavana päivänä, mutta toisinaan näön kirkastuminen voi kestää muutamia päiviä. Kuukauden kuluttua lopputarkastuksessa varmistetaan leikkauksen lopputulos ja poissuljetaan tulehdukset ja muut poikkeavat tilat. Jos leikkauksen jälkeen tarvitaan yhä silmälaseja, määritetään myös ne tässä kontrollissa.”

Lue myös: Hiipiikö hämärä turhan varhain? Tunnista kaihin ensioireet

Ikärappeuma saa kirjaimet katoamaan

Toinen iän karttuessa yleistyvä silmäsairaus on silmänpohjan ikärappeuma, joka tunnetaan myös nimellä makuladegeneraatio. Ikärappeuma vaikuttaa verkkokalvon keskeisen tarkannäön alueeseen (makulaan) – eli siihen alueeseen, johon turvaudumme muun muassa lukiessamme tai kasvoja tunnistaessamme. Ikään liittyviä rappeumamuutoksia on jopa joka kolmannella yli 75-vuotiaalla suomalaisella, mutta rappeumamuutoksia saatetaan todeta jo 50-vuotiailla tai sitäkin nuoremmilla, erityisesti yhteydessä voimakkaaseen likinäköisyyteen.

"Ikärappeuman riskitekijöitä ovat perinnöllisyys ja naissukupuoli. Muita riskitekijöitä ovat tupakointi, koholla oleva verenpainetaso ja liian vähäinen antioksidanttien määrä ruokavaliossa", kertoo Hellstedt. 

Silmänpohjan ikärappeuman ensioireet voivat tuntua lieviltä: sanat rivillä tuntuvat vääristyvän tai keskelle näkökenttää ilmestyy utuisempi alue. Ajan myötä näön tarkkuus voi kuitenkin heikentyä merkittävästi. Muita oireita voivat olla tummat läiskät näkökentässä, värien haalistuminen, suorien viivojen vääristyminen ja lukemisen vaikeutuminen näkökentästä häviävien kirjainten vuoksi. Sairaudesta on olemassa kaksi muotoa – kuiva ikärappeuma kehittyy yleensä hitaasti, kun taas kostea muoto etenee nopeasti ja vaatii usein lääkärin antamaa lasiaispistoshoitoa.

"Kosteassa rappeumassa suonikalvosta kehittyy uudissuonia, jotka tihkuvat ja aiheuttavat turvotusta verkkokalvon keskeiseen osaan. Kuiva ja kostea ikärappeuma on tärkeää erottaa toisistaan – diagnoosi voidaan varmistaa valokerroskuvauksella eli OCT-kameralla. Kosteaa rappeumaa hoidetaan verisuonikasvutekijäestäjillä, jotka laitetaan silmän sisään pistoksina. Kuivaan rappeumaan ei vielä ole tehokasta hoitoa, joskin niitäkin on kehitteillä", kertoo Hellstedt.

Glaukooma on tärkeää havaita varhain

Yksi huomaamattomimmin etenevistä silmäsairauksista on aiemmin myös viherkaihin nimellä tunnettu glaukooma. Se on hitaasti kehittyvä sairaus, joka ei yleensä aiheuta kipua tai selkeitä oireita taudin alkuvaiheessa ja siksi se usein saadaankin kiinni sattumalta silmälääkärin tarkistuksessa. Edennyt glaukooma aiheuttaa pysyviä muutoksia näköön, ja riski sairastua glaukoomaan kasvaa iän myötä – silmälääkärin tarkastusta suositellaankin 40 ikävuoden jälkeen noin viiden vuoden välein ja 60 ikävuoden jälkeen noin kolmen vuoden välein.

Glaukoomassa silmänpaine kohoaa ja vaurioittaa näköhermoa sekä hermosäiekerrosta – hoitamattomana se johtaa pysyvään näkökentän kaventumiseen ja lopulta silmän sokeutumiseen. Glaukoomaa ei voida parantaa, mutta sitä voidaan hoitaa tehokkaasti ja turvallisesti lääkkeillä ja tarvittaessa laserhoidolla.

"Glaukooman hoidon tavoitteena on laskea silmänpainetta. Paine voidaan laskea kammiokulmalaserilla, josta käytetään nimeä SLT. Laserointi suoritetaan usein jo heti taudin toteamisvaiheessa. Hoito kestää noin 10 minuuttia ja on potilaalle yksinkertainen ja kivuton. Toimenpide parantaa silmän sisäisen nesteen ulosvirtausta ja laskee näin silmänpainetta", kertoo Hellstedt.

"Silmänpainetta voidaan laskea myös lääkkeillä eli silmätipoilla. Tipat voivat vähentää kammionesteen muodostusta tai parantaa sen ulosvirtausta silmästä. Tärkeintä on aloittaa hoito ajoissa, koska glaukooman aiheuttamia muutoksia ei voi poistaa, mutta ne voidaan estää. Pelkkä silmänpainemittaus ei riitä, vaan silmät on hyvä tutkituttaa säännöllisesti silmälääkärissä. Osalla glaukoomapotilaista silmänpaine on täysin normaali ja diagnoosi varmistuu vasta silmälääkärin määräämillä tutkimuksilla", Hellstedt muistuttaa.

Kuivat silmät hoituvat usein kotikonstein

Kaikki silmävaivat eivät liity sairauksiin. Iän myötä kyynelnesteen tuotanto vähenee, sen haihtuminen voi nopeutua ja öljyn tuotannosta huolehtivien rauhasten toiminta heikkenee, mikä voi johtaa silmien kuivumiseen, kirvelyyn ja roskantunteeseen silmissä. Kuivat silmät tosin kiusaavat tätä nykyä yhä nuorempia, muun muassa lisääntyneen ruutuajan myötä. 

Kuivat silmät voivat oireilla myös näön sumenemisena ja ärtyneisyytenä etenkin ruudun äärellä tai tuulisessa säässä. Myös silmien vuotaminen voi, ristiriitaista kyllä, olla kuivasilmäisyyden oire – silmä reagoi ärsytykseen vuotamalla, yrittäen itse huuhdella ärsytyksen aiheuttajan pois.  

"Kuivasilmäisyyden yleisin syy on kyynelnesteen liika haihtuminen silmän pinnalta. Jos kyynelnesteen uloin rasvakerros on vajaa, haihtuminen tapahtuu helpommin. Rasva syntyy luomireunassa olevissa Meibomin rauhasissa ja niiden tukkeutuminen vähentää lipidien muodostusta. Luomireunan hoito onkin tärkeää ja hoituu kotikonstein. Hoito on kolmivaiheista ja siihen kuuluu luomireunan lämpöhoito, hieronta ja puhdistus", ohjeistaa Hellstedt.

Apteekin kosteuttavat, lisäaineettomat itsehoitovalmisteet tuovat nopean avun kuiviin silmiin säännöllisesti käytettynä, ja lisäksi helpotusta voivat tuoda esimerkiksi ilmankostutin ja vesilasiin tarttuminen – riittävä nesteen nauttiminen tukee sekin silmien hyvinvointia. Elintavoilla ja arkisilla valinnoilla voikin helpottaa ja ehkäistä kuivasilmäisyydestä johtuvia oireita. Vaivan pitkittyessä tai hankaloituessa on kuitenkin tärkeää käydä silmälääkärin tarkistuksessa.

"Hyvä ravitsemus, kuten omega-rasvojen riittävä saanti, helpottaa kuivasilmäisyyden oireita. Lisäksi pitää muistaa juoda paljon. Silmälasit kannattaa pitää ajan tasalla, koska liiallinen tihrustaminen ja pinnistely voivat harventaa räpytysrefleksiä ja pahentaa kuivasilmäisyyden oireita. Päätetyö kuivattaa silmiä – ruudusta kannattaakin pitää taukoja ja muistaa lepuuttaa silmiä säännöllisin väliajoin", Hellstedt kertoo.

Lue myös: Kuivat silmät kiusaavat yhä useampaa – asiantuntija neuvoo niksit vaivan kotihoitoon

Lasiaisen irtauma on normaali, ikääntymiseen liittyvä ilmiö

Moni huomaa iän myötä näkökentässään lankamaisia hahmoja, jotka näkyvät yleensä parhaiten vaaleaa taustaa vasten. Nämä varsin yleiset näköhäiriöt liittyvät useimmiten lasiaisen samentumaan, jossa silmän sisäosan hyytelömäiseen rakenteeseen tiivistyy pieniä kokkareita tai kuitumaisia rakenteita luonnollisen kollageenikuitujen hajoamisen seurauksena. 

Lasiaisen hyytelömäinen rakenne muuttuu iän myötä vetisemmäksi ja alkaa hiljalleen kutistua, jolloin se voi myös herkemmin irtautua verkkokalvon pinnasta. Useimmille tämä ei aiheuta muuta harmia kuin näkökentässä kelluvien “roskien” lisääntymistä tai valonvälähdyksiä, joihin tottuu hiljalleen ja jotka helpottavat ajan kanssa.

”Lasiaisen irtauma on ikääntymiseen liittyvä normaali ilmiö silmissä. Se tapahtuu lähes kaikilla eikä sitä voi estää elintavoilla”, huomauttaa Hellstedt.

Jos näkökenttään kuitenkin ilmestyy äkillisesti runsaasti uusia pisteitä, nokisademaista samentumaa, oireilevan silmän näkö huononee tai näkökentässä on läpinäkymätön varjo, on silmälääkäriin hakeuduttava mahdollisimman pian. Voimakkaat oireet voivat viitata harvinaisempiin, mutta kiireellistä hoitoa vaativiin muutoksiin, kuten verkkokalvon irtaumaan tai repeämään – äkilliset muutokset näössä ovat aina syy hakeutua lääkäriin pikaisesti.

”Joskus silmään tulee valoilmiöitä ja usein tähän liittyen samentumat lisääntyvät selvästi. Silloin on hyvä käydä viikon sisään silmälääkärissä silmänpohjan tarkastuksessa. Jos silmään tulee liikkumaton varjo, on silmälääkärin tutkimus aiheellista mahdollisimman pian. Kyseessä voi olla verkkokalvon irtauma, mikä vaatii aina hoitoa”, Hellstedt opastaa. 

 Katso vapaat ajat silmälääkärille