Glaukooma

Glaukooma on krooninen ja etenevä silmäsairaus, joka vaurioittaa edetessään näköhermoa ja hermosäiekerrosta. Glaukoomaa on aiemmin kutsuttu myös nimillä silmänpainetauti tai viherkaihi. Glaukooma on tärkeää todeta ja hoitaa hyvissä ajoin, sillä hoitamattomana se voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen, näkökentän supistumiseen ja pahimmillaan silmän sokeutumiseen. Glaukooman toteaa ja hoitaa aina silmälääkäri.

Alkuvaiheessa oleva glaukooma voidaan havaita ainoastaan silmälääkärin tutkimuksissa, sillä sairaus on usein pitkään oireeton. Riski sairastumiseen kasvaa ikääntyessä, joten säännöllistä silmälääkärin tarkastusta suositellaan 40 ikävuodesta eteenpäin. Suomessa glaukoomaa sairastaa yli 90 000 ihmistä, ja uusia glaukoomatapauksia todetaan vuosittain 2500.

Silmänpaine

Normaali silmänpaine on välillä 10–21 elohopeamillimetriä (mmHg). Silmänpaine kohoaa, jos silmän sisäisen kammionesteen tuotto ja ulosvirtaus ovat epätasapainossa. Mikäli kammionesteen ulosvirtaus heikkenee, silmänpaine nousee.

Silmän kyky sietää painetta on yksilöllinen. Kun paine ylittää silmän paineensietokyvyn, glaukooma alkaa kehittyä. Kohonnut silmänpaine ei kuitenkaan ole ainut glaukooman aiheuttaja, sillä matalapaineglaukoomassa silmänpaine on normaali. Normaalista silmänpaineesta huolimatta potilaille voi kehittyä glaukooma, joten pelkkä silmänpaineen mittaus ei riitä diagnoosin tekemiseen. Vastaavasti osalla potilaista silmänpaine voi olla koholla ilman, että heille kehittyy glaukoomalle tyypillisiä vaurioita. Tämän vuoksi glaukooman toinen nimitys silmänpainetauti on harhaanjohtava.

Glaukooman riskitekijät

Silmänpaine on merkittävä glaukooman riskitekijä, mutta ei ainut. Glaukooman riski lisääntyy merkittävästi myös iän myötä. Yleensä glaukooma todetaan yli 40-vuotiailla, mutta sairaus voi alkaa missä iässä tahansa. Nuorilla aikuisilla sairaus on kuitenkin harvinainen. Myös synnynnäinen, tavallisesti silmän rakenteiden poikkeavuuksista johtuva glaukooma on harvinainen.

Glaukooman muita riskitekijöitä ovat likitaitto, pitkäaikainen kortisonilääkitys ja sukurasite. Myös silmävamma, silmän sisäinen tulehdus, pigmenttihiukkaset tai silmän mykiön hilseilystä johtuva nestekierron häiriintyminen voivat aiheuttaa silmänpaineen nousua ja johtaa glaukoomaan.

Glaukooman oireet

Glaukooma ei tavallisesti oireile lainkaan taudin alkuvaiheessa. Sairauden edetessä voi havaita, että toisella tai molemmilla silmillä ei näe yhtä tarkasti kuin aiemmin. Pitkälle edennyt glaukooma voi heikentää näköä merkittävästi tai supistaa näkökenttää aiheuttaen niin sanotun putkinäön.

Yleisin glaukoomatyyppi, avokulmaglaukooma, etenee hitaasti. Näkökentän keskeisen alueen näön tarkkuus ja lukunäkö säilyvät hyvänä pitkään, joten alkuvaiheessa potilas ei itse huomaa näössään vikaa, vaan sairaus todetaan usein sattumalta.

Glaukooma voi oireilla glaukoomakohtauksena. Glaukoomakohtaus voi olla seurausta ahdaskulmaglaukoomasta, jossa kammiokulman rakenne on ahdas ja kammionesteen ulosvirtaus on vaikeutunut. Akuutissa ahdaskulmaglaukoomassa silmän kammiokulma sulkeutuu äkillisesti ja silmänpaine nousee vaarallisen korkealle. Glaukoomakohtauksen oireita ovat voimakas päänsärky, silmäkipu, silmän punoitus, näön hämärtyminen, pahoinvointi ja oksentelu. Akuutti glaukoomakohtaus vaatii pikaista hoitoa, koska silmä on vaarassa sokeutua.

Glaukooman hoito

Glaukoomaa hoidetaan alentamalla silmänpainetta. Silmänpaineen alentamiseen käytetään ensisijaisesti silmätippoja. Lisähoitona voidaan käyttää suun kautta otettavaa lääkitystä.

Jos silmätippoina annettava lääkehoito ei tehoa, voidaan päätyä glaukooman laserhoitoon. Laserhoito tehdään silmälääkärin vastaanotolla, ja kotiin pääsee samana päivänä. Joskus potilas tarvitsee glaukooman leikkaushoitoa, jossa silmään tehdään ylimääräinen reitti nesteen poistamiseksi.

Milloin lääkäriin?

Glaukooman alkuvaiheessa sairautta ei voida todeta ilman silmälääkärin tutkimuksia. Edennyt glaukooma aiheuttaa pysyviä muutoksia näköön, ja riski sairastua glaukoomaan kasvaa iän myötä. Tästä syystä silmälääkärin tarkastusta suositellaan 40 ikävuoden jälkeen noin viiden vuoden välein ja 60 ikävuoden jälkeen noin kolmen vuoden välein. Tarvittaessa glaukoomatutkimus suositellaan tehtäväksi useamminkin erityisesti silloin, jos henkilöllä on merkittäviä glaukooman riskitekijöitä.

Glaukooman toteamisessa ja seurannassa käytetään silmänpaineen mittauksen lisäksi apuna silmälaboratoriotutkimuksia, kuten näkökenttätutkimuksia. Terveystalon silmälääkärin vastaanottoja on maanlaajuisesti 15 paikkakunnalla. Silmälaboratoriotutkimuksia tehdään muun muassa Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Turussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä.

Lääkäriin tulee hakeutua välittömästi silloin, jos ilmenee voimakasta päänsärkyä, silmän alueen kipua ja punoitusta, näön heikkenemistä sekä voimakasta oksentelua. Oireet saattavat viitata välitöntä hoitoa vaativaan glaukoomakohtaukseen.

Soita ja varaa aika 030 6000*

*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.

Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.

Soita ja varaa aika 030 6000*

*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.

Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.

Palvelu sisältyy näihin kategorioihin

Silmäsairaudet ja niiden hoito

Etäasiointi

Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.

Silmäsairaudet ja niiden hoito