Glaukooma
Palvelut
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Alkuvaiheessa oleva glaukooma voidaan havaita ainoastaan silmälääkärin tutkimuksissa, sillä sairaus on usein pitkään oireeton. Riski sairastumiseen kasvaa ikääntyessä, joten säännöllistä silmälääkärin tarkastusta suositellaan 40 ikävuodesta eteenpäin. Suomessa glaukoomaa sairastaa yli 90 000 ihmistä, ja uusia glaukoomatapauksia todetaan vuosittain 2500.
Mikä glaukooma on ja mistä se johtuu?
Glaukooma on silmäsairaus, jossa näköhermo vaurioituu vähitellen. Useimmiten syynä on kohonnut silmänpaine, joka syntyy, kun silmän sisäisen kammionesteen poistuminen ei toimi normaalisti. Glaukooma ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti silmänpainetauti, sillä myös normaalilla silmänpaineella voi sairastua glaukoomaan.
Silmänpaine ja glaukooma
- Normaali silmänpaine vaihtelee 10–21 elohopeamillimetrin (mmHg) välillä.
- Paine kohoaa, kun silmän sisäistä kammionestettä muodostuu enemmän kuin sitä ehtii poistua.
- Kohonnut paine voi ajan myötä vaurioittaa näköhermoa.
Silmän kyky sietää painetta vaihtelee yksilöllisesti. Glaukooma alkaa kehittyä, kun silmänpaine ylittää juuri kyseisen silmän paineensietokyvyn. Kaikilla ei kuitenkaan kehity glaukoomaa, vaikka silmänpaine olisi viitearvojen yläpuolella. Vastaavasti osa potilaista sairastuu, vaikka silmänpaine olisi täysin normaali – tällöin kyseessä on matalapaineglaukooma.
Tästä syystä pelkkä silmänpaineen mittaus ei riitä glaukooman diagnosoimiseksi. Tarvitaan kattavampia tutkimuksia, kuten näkökenttä- ja silmänpohjatutkimuksia.
Glaukooman riskitekijät
Silmänpaine on merkittävä glaukooman riskitekijä, mutta ei ainoa. Glaukooman syntyyn vaikuttaa joukko muita tekijöitä, jotka joko altistavat suoraan tai epäsuorasti näköhermon vaurioitumiselle.
Merkittävimmät riskitekijät
- ikääntyminen: riski kasvaa merkittävästi yli 40-vuotiailla
- sukurasite: jos lähisuvussa on glaukoomaa, sairastumisriski on korkeampi
- likitaitteisuus (myopia): silmän rakenne voi altistaa glaukoomalle
- pitkäaikainen kortisonilääkitys, erityisesti paikallisesti silmään annosteltuna
Muita altistavia tekijöitä
- aiempi silmävamma tai leikkaus
- silmän sisäinen tulehdus
- pigmenttihiukkasten kertyminen silmän sisällä
- mykiön hilseily, joka häiritsee kammionesteen normaalia kiertoa
Vaikka glaukooma todetaan yleisimmin yli 40-vuotiailla, se voi puhjeta missä iässä tahansa. Esimerkiksi synnynnäinen glaukooma on harvinainen mutta mahdollinen, ja se liittyy usein silmän rakenteellisiin kehityshäiriöihin.
Glaukooman oireet
Glaukooma etenee usein hitaasti ja huomaamatta. Varhaisessa vaiheessa potilas ei yleensä huomaa mitään muutoksia näössään. Tästä syystä glaukooma löydetään usein sattumalta silmälääkärin tekemässä tarkastuksessa.
Alkuvaihe on usein oireeton
- potilas ei koe kipua eikä huomaa näön heikentymistä
- näkökentän reunat saattavat alkaa kaventua, mutta muutos on hidas eikä sitä välttämättä huomata itse
Etenevän glaukooman oireet
- näön tarkkuus voi heikentyä toisessa tai molemmissa silmissä
- näkökenttä supistuu ja kehittyy niin sanottu putkinäkö, jossa vain näkökentän keskialueella näkee selkeästi
- pitkälle edenneessä taudissa näön menetys voi olla pysyvää
Glaukoomakohtaus – äkillinen ja vaarallinen tila
Kaikilla glaukooman muodoilla ei ole samanlaista etenemistä. Ahdaskulmaglaukooma voi aiheuttaa äkillisen glaukoomakohtauksen, joka vaatii välitöntä hoitoa.
Tässä tilanteessa silmän etukammion kulma, jossa kammioneste normaalisti poistuu, ahtautuu tai sulkeutuu. Tämä johtaa siihen, että nesteen virtaus estyy lähes kokonaan, ja silmänpaine nousee nopeasti erittäin korkeaksi.
Glaukoomakohtauksen oireet
- voimakas ja äkillinen päänsärky
- silmäkipu ja silmän punoitus
- näön hämärtyminen
- pahoinvointi ja oksentelu
Kyseessä on päivystyksellinen tilanne, jossa viivyttely voi johtaa pysyvään näkövaurioon tai sokeuteen.
Glaukooman hoito
Glaukooman hoidon tavoitteena on pysäyttää tai hidastaa näköhermovaurion etenemistä. Tämä tapahtuu alentamalla silmänpainetta eri keinoin.
Hoitovaihtoehdot
- Silmätipat ovat ensisisijainen hoitomuoto, jonka tarkoituksena on joko vähentää nesteen tuotantoa tai helpottaa sen poistumista silmästä.
- Suun kautta otettavaa lääkitystä käytetään tarvittaessa silmätippojen ohella tai jos silmätippojen vaikutus ei ole riittävä.
- Laserhoito voidaan tehdä silmälääkärin vastaanotolla. Toimenpide ei vaadi yöpymistä ja potilas pääsee kotiin samana päivänä.
- Leikkaushoitoa tarvitaan harvinaisissa tapauksissa, kun muu hoito ei auta. Leikkauksessa silmään luodaan ylimääräinen reitti nesteen poistumista varten.
Milloin hakeutua tutkimuksiin?
Koska glaukooma voi olla pitkään oireeton, säännöllinen seuranta on paras tapa havaita sairaus ajoissa.
Suositellut silmälääkärin tarkastusvälit:
- Yli 40-vuotiaille: noin 5 vuoden välein
- Yli 60-vuotiaille: noin 3 vuoden välein
- Tarvittaessa useammin, jos henkilöllä on riskitekijöitä kuten sukurasite tai aiempia silmävammoja.
Glaukooman toteamisessa ja seurannassa käytetään silmänpaineen mittauksen lisäksi apuna silmälaboratoriotutkimuksia, kuten näkökenttätutkimuksia. Terveystalon silmälääkärin vastaanottoja on maanlaajuisesti 15 paikkakunnalla. Silmälaboratoriotutkimuksia tehdään muun muassa Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Turussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä.
Lääkäriin tulee hakeutua välittömästi silloin, jos ilmenee voimakasta päänsärkyä, silmän alueen kipua ja punoitusta, näön heikkenemistä sekä voimakasta oksentelua. Oireet saattavat viitata välitöntä hoitoa vaativaan glaukoomakohtaukseen.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Tilaa terveysvinkit, edut ja tapahtumakutsut terveen ikääntymisen tueksi
Tilaamalla uutiskirjeemme saat asiantuntijoidemme laatimia vinkkejä ja sisältöjä terveyden ylläpitämiseksi, kutsuja maksuttomiin tapahtumiimme sekä etuja yli 60-vuotiaille tärkeistä terveyspalveluista, kuten laboratoriomittauksista. Hyväksymällä markkinointilupamme saat viestintää myös muista palveluista, eduista ja terveysaiheista.