Kuivat silmät
Kyynelfilmi koostuu pääosin kolmesta kerroksesta: lipidikerros, vesimäinen kerros ja musiinikerros, joilla kaikilla on oma tehtävänsä. Pääosa vesimäisestä komponentista erittyy pääkyynelrauhasesta ja muut komponentit ns. apukyynelrauhasista. Häiriöt kyynelerityksessä tai kyynelnesteen koostumuksessa sekä anatomiset syyt, kuten luomien tai silmän pinnan rakenteelliset poikkeavuudet ja räpytysrefleksin puutteellisuus voivat aiheuttaa silmän pinnan kuivumista.
Oireet
Kuivasilmäisyyden tavallisimpia oireita ovat silmien punoitus, roskan tunne, kirvely ja polttava tunne silmissä. Näöntarkkuus voi vaihdella ja välillä näkö voi tuntua sumealta. Silmissä saattaa esiintyä vetistystä, etenkin ulkona ja tuulisella säällä. Oireet ovat usein selvimpiä heti aamulla sekä iltapäivisin ja iltaisin, usein työpäivän jälkeen. Yleensä kuivasilmäoireet ilmenevät molemmissa silmissä.
Kuivasilmäisyyttä voivat lisätä pitkäaikainen päätetyöskentely, kuiva sisäilma ja koneellinen ilmastointi.
Taustatekijät
Tavallisesti kuivasilmäisyyden taustalta ei löydy erityisiä sairauksia, mutta oireet ovat varsin yleisiä henkilöillä, joilla on reuma- tai sidekudossairaus. Hormonaalisilla tekijöillä on myös vaikutusta; kuivasilmäoireet lisääntyvät vaihdevuosi-iässä ja imetyksen aikana. Myös eräät lääkkeet, joista tavallisimpina e-pillerit, verenpainelääkkeet ja antihistamiinit, voivat lisätä kuivasilmäisyyttä. Allergioihin ja atopiaan liittyy usein kuivasilmäoireita. Taitto-virheleikkauksen (LASIK) jälkeen sarveiskalvojen kuivuutta esiintyy ensimmäisen vuoden ajan, mutta oireet helpottavat tavallisesti sen jälkeen. Moniin silmäsairauksiin voi liittyä kuivasilmäisyyttä, kuten side- ja sarveiskalvoarpiin, kroonisiin tulehduksiin ja kyynelrauhasen sairauksiin. Silmäleikkausten jälkeen silmän pinta saattaa olla epätasainen ja aiheuttaa kyynelnesteen liiallista haihtumista. Kasvohermohalvaukseen liittyvä silmän sulkeutumishäiriö voi johtaa vakavaan silmän pinnan kuivumiseen. Silmänpainetaudin hoitoon käytettävät silmätipat voivat niin ikään lisätä kuivasilmäisyyttä.
Tutkimukset
Silmälääkärin vastaanotolla pyritään selvittämään kuivasilmäisyyden taustalla olevat syyt. Silmätutkimuksessa kiinnitetään huomiota luomien asentoon, kyyneltiehyiden avoimuuteen, mahdollisiin kroonisiin luomireuna- tai sidekalvotulehduksiin, sarveiskalvon tilaan sekä kyynelfilmin epätasaisuuteen. Kyynelnesteen eritystä voidaan tarvittaessa mitata Schirmerin testillä, jossa pienet mittaliuskat asetetaan alaluomitaskuun ja mitataan silmien kyyneleritys viiden minuutin aikana.
Hoito
Kuiva silmä potilas voidaan parhaiten tutkia ja hoitaa silmälääkärin vastaanotolla. Terveystalon silmälääkärin vastaanottoja on maanlaajuisesti 14 paikkakunnalla.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Silmäsairaudet ja niiden hoito
Glaukooma
Glaukooma on krooninen ja etenevä silmäsairaus, joka vaurioittaa edetessään näköhermoa ja hermosäiekerrosta. Glaukoomaa on aiemmin kutsuttu myös nimillä silmänpainetauti tai viherkaihi. Glaukooma on tärkeää todeta ja hoitaa hyvissä ajoin, sillä hoitamattomana se voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen, näkökentän supistumiseen ja pahimmillaan silmän sokeutumiseen. Glaukooman toteaa ja hoitaa aina silmälääkäri.
Silmänpohjan rappeuma
Silmänpohjan tarkannäkemisen alueen rappeumamuutokset ovat tavallisia ja ne lisääntyvät selvästi iän myötä. Ikään liittyviä rappeumamuutoksia (makuladegeneraatio) on jopa joka kolmannella yli 75-vuotiaalla suomalaisella. Rappeumamuutoksia voidaan todeta kuitenkin jo 50-vuotiailla tai nuoremmilla, erityisesti jos potilas on voimakkaasti likinäköinen tai hänen suvussaan on verkkokalvosairauksia. Rappeuman oireita ovat näöntarkkuuden heikentyminen, lukemisen vaikeutuminen, suorien ääriviivojen mutkittelu, tummat läiskät näkökentässä ja kirjaimien häviäminen lukiessa.
Ikänäkö ja sen hoito
Normaalin ikääntymisen myötä lähelle näkeminen yleensä vaikeutuu noin 40 vuoden iästä lähtien. Ilmiötä kutsutaan ikänäöksi eli presbyopiaksi. Ikänäkö johtuu silmän linssin ja sitä ympäröivän kapselipussin jäykistymisestä. Sen vuoksi silmän linssin (mykiön) taittokyky heikkenee ja lähelle näkeminen vaikeutuu. Oireet alkavat vähitellen ja pienen tekstin lukeminen läheltä muuttuu vaikeammaksi. Lukeminen onnistuu kuitenkin viemällä kohdetta hieman kauemmaksi normaalista lukuetäisyydestä. Ikänäköä voidaan hoitaa silmälaseilla (lähi- tai moniteholasit) tai linssileikkauksella. Silmälääkärin tai optikon vastaanotolle kannattaa hakeutua, kun pienen tekstin lukemisvaikeus alkaa häiritä enemmän. Yli 40 vuoden iässä on hyvä käydä silmälääkärissä vähintään 5 vuoden välein ja yli 60 vuoden iässä vähintään 3 vuoden välein. Silmälääkäri löytää piilevät tai alkavat silmäsairaudet, määrää tarvittavat silmälasit sekä neuvoo sinua silmiin liittyvissä kysymyksissä. Ammattilaisen opastuksella sinulle saadaan juuri sopivat silmälasit ja samalla halutessasi voidaan kartoittaa sopivuutesi mahdolliseen ikänäköleikkaukseen.
Sidekalvotulehduksen hoito
Sidekalvotulehdus eli konjunktiviitti on yleensä bakteerin tai viruksen aiheuttama. Näkyvin oire on silmän punoitus, mutta tulehtunut silmä voi myös rähmiä, vetistää tai kutista. Viruksen aiheuttamaa silmätulehdusta esiintyy usein flunssan yhteydessä. Sidekalvotulehdus voidaan yleensä tutkia ja hoitaa yleislääkärin vastaanotolla, mutta tulehduksen pitkittyessä on syytä suunnata silmätautien erikoislääkärin tutkimuksiin.
Karsastuksen hoito
Karsastus on tila, jossa silmät eivät pysty katsomaan samaan pisteeseen samanaikaisesti. Karsastusta esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla, ja se on osittain periytyvää. Karsastus voi näkyä selvästi, jos silmät katsovat eri suuntiin (ns. ilmikarsastus). Tällöin potilaalla on usein kaksoiskuvia. Karsastus voi olla myös piilevää (ns. piilokarsastus), mikä tulee esille silmälääkärin vastaanotolla peittokokeessa. Peittokoetta tehdessä silmälääkäri peittää vuorotellen potilaan toisen silmän, ja tarkkailee silmien liikkeitä. Piilokarsastuksen oireita ovat esimerkiksi päänsärky tai vaikeudet lukemisessa. Karsastus voi aiheutua myös vakavista sairauksista, jonka vuoksi asiantuntijalle hakeutuminen on oireiden ilmaantuessa tärkeää sekä lapsille että aikuisille. Noin 5% lapsista on karsastusta, joka todetaan useimmiten neuvolassa. Lapsen karsastusta hoidetaan peittohoidolla tai silmälasien avulla.Vaikeissa karsastustapauksissa käytetään myös leikkaushoitoa. Alle 10-vuotiaan lapsen karsastuksen hoito on tärkeää, koska ilman hoitoa karsastava silmä voi jäädä pysyvästi heikkonäköiseksi. Aikuisen karsastusta hoidetaan prismalaseilla tai tarvittaessa leikkauksella.
Kyyneltiesairauden hoito
Tavalisin kyyneltiesairaus on kyyneltietukos tai -ahtauma. Kyyneltietukos voi olla synnynnäinen: näistä useimmat paranevat ilman leikkaushoitoa ensimmäisen ikävuoden aikana. Aikuisiällä ilmenevä kyyneltietukos on tavallisempi potilailla, joilla on ahtaat kyyneltiehyeet tai sairastettuja silmätulehduksia. Tukoksen voi aiheuttaa myös kyyneltiekivi tai harvinaisissa tapauksissa sädehoito, eräät syöpälääkkeet tai kasvain kyynelteissä.