Totta vai tarua miesten testosteronista? Näin vastaa urologi
Onko miehillä vaihdevuodet? Ainakin nämä faktat kannattaa laittaa korvan taakse hormonitoiminnasta.
Miesten hormonitoimintaan ja testosteronitason madaltumiseen liitetään paljon erilaisia olettamuksia, kertoo Terveystalon urologian erikoisalajohtaja Susanna Pasanen.
Erityisesti matala testosteronitaso voi aiheuttaa huolta. Pasanen kertoo viiden väitteen kautta, mitä on oleellista ymmärtää miesten hormonitoiminnasta.
1. väite: ”Alhaisen testosteronitason taustalla on yleensä aina ikääntyminen.”
Pasasen mukaan ikääntyminen ei vaikuta miesten hormonitoimintaan samalla tavalla kuin naisilla, joilla munasarjojen hormonitoiminta pysähtyy vaihdevuosien myötä. Sen sijaan yksittäinen suurin tekijä testosteronitason laskun taustalla on usein ylipaino.
Miehillä testosteronin eritys loppuu harvoin kokonaan, vaikka taso laskeekin loivasti iän myötä. Pasasen mukaan tästä syystä ei puhutakaan “miesten vaihdevuosista”.
Väite on siis tarua, vaikka esimerkiksi mediassa usein testosteronitasojen madaltuminen liitetäänkin juuri ikääntymiseen.
2. väite: ”Alentunut testosteronitaso oireilee kaikilla miehillä samalla tavalla.”
Alhaisen testosteronitason aiheuttamat oireet ovat aina yksilöllisiä.
Joillain miehillä ei välttämättä esiinny lainkaan oireita, kun taas toisilla alhainen testosteronitaso voi aiheuttaa esimerkiksi erilaisia seksuaalioireita, kuten seksuaalisen halukkuuden tai erektioiden vähenemistä.
Mikäli seksuaalisuuteen liittyviä oireita ilmaantuu, on suositeltavaa selvittää lääkärin vastaanotolla, mistä on kysymys.
Elintapamuutoksen vaikutusta ei voi koskaan korostaa liikaa. “
Alhainen testosteronitaso voi aiheuttaa myös erilaisia yleisoireita, kuten väsymystä, energian puutetta tai voimakasta mielialan vaihtelua.
Lisäksi matalan testosteronitason oireina voi ilmaantua esimerkiksi lihasvoiman heikkoutta tai luuston heikentymistä, jolloin murtumariski kasvaa.
3. väite: ”Matala testosteronipitoisuus on mahdollista palauttaa normaalille tasolle pelkkien elintapamuutosten avulla.”
– Itsehoidon ja elintapamuutoksen vaikutusta ei voi koskaan korostaa liikaa, Pasanen sanoo.
Tärkeää on kiinnittää huomiota riittävään unen saantiin ja normaalin painon ylläpitämiseen. Myös tupakoinnin tiedetään vaurioittavan kiveskudosta, mikä puolestaan vaikuttaa testosteronin tuotantoon.
Pasanen ohjeistaakin, että terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla, painon pudottamiselle normaalille tasolle ja hyvillä yöunilla voi saada aikaan merkittäviä muutoksia testosteronitasossa.
Myös liiallinen ja pitkäaikainen stressi voi olla merkittävä tekijä alhaiselle testosteronitasolle.
4. väite: ”Testosteronivajetta voidaan hoitaa myös lääkinnällisesti.”
Jos elintavoissa tehdyt muutokset ja mahdollisten taustasairauksien hoitotasapainon edistäminen eivät auta, eikä yksilöllä esiinny lääkityksen käyttöä estäviä sairauksia, kuten esimerkiksi eturauhas- tai rintasyöpää, vakavaa sydämen vajaatoimintaa tai hoitamatonta uniapneaa, testosteronikorvaushoidon aloittamista voidaan harkita yhdessä erikoislääkärin kanssa.
Esteenä hormonihoidon aloittamiselle on ajankohtainen lapsitoive. “
– Korvaushoidon aloittaminen edellyttää sitä, että diagnostiset kriteerit täyttyvät. Tällöin matala testosteroniarvo on todettu vähintään kahdella eri mittauksella, muut syyt on suljettu pois ja miehellä on testosteronivajeeseen sopivia oireita. Esteenä hormonihoidon aloittamiselle on ajankohtainen lapsitoive, sillä testosteronikorvaushoito voi heikentää siittiöntuotantoa, Pasanen kertoo.
Kuuriluontoisen korvaushoitojakson myötä esimerkiksi liikunnan lisääminen ja painonhallinta voivat helpottua olennaisesti – ja testosteronivaje voi korjaantua ilman tarvetta elinikäiselle hoidolle.
Toisinaan testosteronihoito voi olla tarpeen pysyvästi ja vaatia vuosittaista seurantaa.
5. väite: ”Pelkkä matala testosteroniarvo ei ole haitallinen.”
– Alentunut arvo on vain yksittäinen luku, eikä siitä tulisi huolestua, rohkaisee Pasanen.
Hänen mukaansa yksittäistä lukua tärkeämpää on kiinnittää huomiota siihen, aiheuttaako alentunut testosteronitaso oireita. Jokaisella miehellä on niin sanotut ”omat viitearvonsa”, jotka ovat yksilölliset.
Joillain miehillä lieväkin testosteronin mataluus saattaa aiheuttaa oireita ja edellyttää hoitoa.
– Toiset voivat pärjätä hyväkuntoisina ja oireettomina läpi koko elämän pienemmälläkin arvolla, Pasanen kertoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että jos testosteroniarvo on poikkeavan matala, kannattaa sen syyt selvittää aina lääkärin vastaanotolla.
-15 % ensimmäisestä laboratoriopaketista
Mikä on oma testosteroniarvosi? Testosteronin mittaus sisältyy 18 muun tutkimuksen kanssa miehen laajaan laboratoriopakettiin. Tehdessäsi ensimmäisen ostoksen verkkokaupassamme, saat -15 % laajasta laboratoriopaketista. Hanki nyt ilman lähetettä, käy verikokeissa 6 kuukauden sisällä.
Laajaan labrapakettiin kuuluu testosteronin lisäksi mm. eturauhas-, kolesteroli-, ferritiini- ja maksa-arvon mittaus.
Lue lisää aiheesta
Fysioterapeutin 6+1 vinkkiä fyysisen kunnon ylläpitämiseen yli 60-vuotiaana
Vuodet tuovat mukanaan muutoksia kehoon, mutta kunnosta huolehtiminen kannattaa kaiken ikäisenä. Liikkumisen asiantuntija, fysioterapeutti Heidi Haimi, jakaa parhaat vinkkinsä hyvän olon arkirutiineihin, joilla ylläpidät lihasvoimaa, tasapainoa sekä liikkuvuutta – ja myös mielen hyvinvointia.
Milloin on aika hakeutua kaihileikkaukseen? Asiantuntija vastaa
Kaihi koskettaa meistä jokaista jossain kohtaa elämää. Hitaasti kehittyvän kaihin oireisiin saatetaan ajan myötä sopeutua, mutta näköä haittaava kaihi on myös hoidettavissa leikkauksella, jossa silmän samentunut linssi eli mykiö vaihdetaan kirkkaaseen keinomykiöön. Optikko Tuija Tast kertoo kaihileikkaukseen hakeutumisesta.
Tiesitkö nämä 10 asiaa kaihileikkauksesta?
Kaihileikkaus on yleinen toimenpide, jolla on pienet leikkausriskit. Kaihileikkauksia tehdäänkin Suomessa vuosittain jopa lähes 60 000. Silmätautien erikoislääkäri Tuomas Paimela ja optikko Tuija Tast kertovat, mitä kaihileikkauksessa tapahtuu.
7 vinkkiä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen eläkkeellä
Eläkevuodet tuovat mukanaan uudenlaista vapautta – mutta myös vastuun omasta hyvinvoinnista. Kun arjessa on aivan uudenlaista liukumaa, on entistä tärkeämpää pitää huolta sekä kehosta että mielestä.
Silmien terveys yli 60-vuotiaana – tunnistatko nämä iän myötä yleistyvät silmäsairaudet?
Näkö on yksi tärkeimmistä aisteistamme – hyvä näkö auttaa meitä liikkumaan turvallisesti ja nauttimaan aktiivisesta arjesta sekä elämän pienistä yksityiskohdista. Ikääntyminen tuo mukanaan monia luonnollisia muutoksia näköön, mutta toisinaan oireiden taustalla piilee hoidettavissa oleva silmäsairaus.
Selkä juilii ja jalat puutuvat – onko kyseessä hermoperäinen vaiva vai vaaraton jumi?
Selän ajoittaiset kiputilat ja jumitukset ovat tuttuja useimmille, mutta toisinaan särky saattaa vaatia asiantuntijan arviota. Neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki kertoo, kuinka erottaa hermoperäinen selkäkipu vaarattomasta vaivasta.