Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimpien käyntisyiden joukossa vaihdevuosi-ikäisissä naisissa
Vaihdevuodet tuovat mukanaan syvällisiä muutoksia naisen minäkuvaan ja tätä kautta myös parisuhteeseen, kertoo psykologi. Paras tapa kohdata uusi elämänvaihe on utelias ja aktiivinen ote elämästä.
Sukupuolihormoni estrogeenilla on suora yhteys mieleen, sillä se vaikuttaa mielihyvähormonien tuotantoon.
− Kun vaihdevuosien aikana estrogeenin määrä kehossa vähenee, serotoniinin ja dopamiinin tasot aivoissa romahtavat. Tämä voi johtaa kliinisen masennuksen ja ahdistuksen kaltaisiin oireisiin, kuvailee psykologi ja työterveyspsykologi Katariina Laurila Terveystalosta.
Masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat Terveystalon yleisimpien käyntisyiden joukossa 40–60-vuotiaissa naisissa.
− Keskustelemme vastaanotollani paljon esimerkiksi jaksamisen ongelmista, surumielisyydestä, ahdistuneisuudesta ja unettomuudesta. Kannustan aina suhtautumaan uteliaasti tunteisiin ja ajatuksiin ja pohdimme yhdessä sitä, voivatko oireet liittyä hormonimuutoksiin vai onko elämässä tapahtunut jotakin muuta, Laurila kuvailee.
Kuka nyt olen, kun en ole enää hedelmällinen nainen?
Laurilan kokemuksen mukaan monelle naiselle sopeutuminen vanhenemisen tuomiin muutoksiin kehossa on vaikeaa.
− Harmillisen paljon kulttuurissamme esiintyy yhä eräänlaista parasta ennen -ajattelua. Moni nainen kokee, ettei enää kelpaa tai ihmettelee, että kuka nyt on, kun ei ole enää hedelmällinen nainen. Vaihdevuodet ovatkin hyvä hetki pohtia omaa suhdetta naiseuteen ja seksuaalisuuteen. Mielestäni vaihdevuodet ovat parhaimmillaan ihana mahdollisuus tutustua omaan itseen ja toteuttaa omia unelmia, kun ruuhkavuodet ovat ohi, Laurila kuvailee.
Minäkuvaan liittyvät muutokset voivat vaikuttaa myös parisuhteeseen
Laurilan mukaan moni nainen myös kokee, että vaihdevuodet ovat vähentäneet seksuaalisia haluja.
− Vaikka hormonit voivat vaikuttaa asiaan, tosi asiassa seksuaalisuutemme ei koskaan hiivu. Aika paljon seksuaalisuus liittyy kokemukseen omasta itsestä ja jos oloaan ei tunne hyväksi omassa kehossa, vaikuttaahan se myös haluun olla intiimisti kumppanin kanssa, Laurila kertoo.
Avoin keskustelu ja molempien tukeminen muutosten keskellä auttavat.
− Vaikka seksuaalinen halukkuus saattaa vaihdella, läheisyyttä ja intiimiä yhteyttä voi ylläpitää monin tavoin. Molempien osapuolten on oltava valmiita tekemän työtä suhteen ja kipinän säilymisen eteen.
Omalle hyvinvoinnille tärkeintä on aktiivinen ote elämästä
Laurilan mukaan vaihdevuosien tuomiin muutoksiin voisi suhtautua avoimesti, uteliaasti ja aktiivisesti.
− Omalle hyvinvoinnille ei ole hyväksi se, että vaihdevuosista tehdään liiaksi syntipunkki. Tällöin ongelma ikään kuin ulkoistetaan omasta hallinnasta. Todellisuudessa aina voi tehdä itse jotakin, johtuivat mielen haasteet sitten hormoneista tai muista syistä. Samat itsehoitokeinot pätevät.
Laurila kertoo, että tärkeimmät itsehoitokeinot löytyvät elämäntavoista.
− Mielen haasteisiin ja jaksamiseen auttavat eniten elämäntavat, jotka ovat saattaneet muuttua ikääntyessä vähän vahingossakin melko passiivisiksi. Tarvitsemme liikuntaa, riittävää unta, stressin hallintaa ja mielekästä tekemistä sekä hauskanpitoa. Unettomuuteen saa tarvittaessa apua lääkkeettömistä hoitokeinoista ja gynekologin kanssa voi keskustella siitä, voisiko hormonikorvaushoidosta olla apua vaihdevuosioireisiin, Laurila päättää.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Se tuntematon diagnoosi: Moni nainen jää turhaan ilman hoitoa
Naisten vaikeitakaan oireita ei välttämättä osata yhdistää vaihdevuosiin. Nyt aiheeseen on havahduttu. Miksi edes lääkärit eivät aina tunnista vaihdevuosia, vaikka asia koskee puolta väestöstä?
Vaihdevuodet ovat tyyris tabu työpaikoilla
Ovatko vaihdevuodet uusi lasikatto? Jos työuria halutaan pidentää ja saada kaikki voimavarat käyttöön, on vaihdevuosioireiden vaikutus työkykyyn ja -hyvinvointiin otettava tosissaan. Silmien sulkeminen on syrjivää, ja sillä on myös hintansa.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.
Vaihdevuosista voittoon – viisi tapaa kääntää menopaussi voimavaraksi
Vaihdevuodet voi olla naiselle ajanjakso, johon liittyy fyysisten muutosten lisäksi valtavasti tunteita. Mutta voiko mullistuksesta seurata myös jotain hyvää? Voi, uskoo gynekologimme Johanna Aaltonen.