Masennus
Keskeistä masennuksesta
- Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, johon sairastuu joka viides suomalainen elämänsä aikana.
- Masennuksen oireisiin kuuluu alakuloisuuden lisäksi esimerkiksi unihäiriöitä, mielihyvän menettämistä, väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja joskus myös fyysisiä oireita.
- Masennuksen hoito on yksilöllistä, mutta usein tehokkainta on psykoterapian tai muun keskusteluavun ja mahdollisen lääkehoidon tai magneettistimulaatiohoidon yhdistelmä.
Mitä masennus on?
Masennus eli depressio on yleinen mielenterveyden häiriö, johon sairastuu joka viides suomalainen elämänsä aikana. Masennus on melkein kaksi kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä. Masennusta esiintyy eri muodoissa: lievänä, keskivaikeana, vaikeana ja psykoottisena masennustilana. Masennuksen lisäksi sairastuneella voi esiintyä myös muita mielenterveydenhäiriöitä, kuten ahdistuneisuutta ja paniikki-, persoonallisuus- tai syömishäiriötä.
Masennus ei ole koskaan sairastuneen oma vika, eikä siitä tarvitse yrittää parantua yksin. Masennus on sairaus, joka edellyttää psykologista ja lääketieteellistä hoitoa. Masennuksesta on aina mahdollisuus parantua ja kenenkään ei tulisi hävetä tai piilottaa masennustaan.
Masennuksen syntyyn vaikuttavat psykologiset, sosiaaliset, fyysiset ja biologiset tekijät. Myös perintötekijöillä ja luonteenpiirteillä voi olla vaikutusta masennuksen puhkeamiseen. Jotkut ihmiset masentuvat helpommin kuin toiset.
Masennuksen puhkeaminen on hyvin yksilöllistä ja sen voi laukaista lukuisat eri tekijät. Esimerkiksi erilaiset elämäntapahtumat kuten pettymykset tai menetykset saattavat laukaista masennuksen. Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla voi esiintyä masennusta, joka saattaa olla seurausta muista vaihdevuosioireista, kuten unettomuudesta.
Myös elämää kuormittavat tekijät, kuten pitkittynyt stressi, ero puolisosta, yksinäisyys, työttömyys, työ- tai opiskelu-uupumus tai talousvaikeudet saattavat altistaa masennuksen puhkeamiselle.
Lisäksi on tilanteita, jossa masennukseen sairastuneen elämäntilanteesta ei löydy selkeää syytä sairastumiseen.
Masennuksen oireet
Masennus oireilee esimerkiksi pitkittyneenä alakuloisuutena, uupumuksena, uniongelmina ja mielihyvän menetyksenä. Masennus voi oireilla henkisten oireiden lisäksi myös fyysisinä oireina, joita ovat muun muassa selkä- ja niskakivut, päänsärky ja migreeni, vatsakivut, rintakivut ja ahdistuksen tunne rinnassa.
Masennuksen vaikeusastetta (lievä, keskivaikea, vaikea) arvioidaan sekä oireiden määrän että niiden aiheuttaman toimintakyvyn heikkenemisen perusteella. Diagnoosi masennuksesta edellyttää, että alla mainituista oireista vähintään neljää esiintyy yhtäjaksoisesti ainakin kaksi viikkoa.
Masennuksen tyypillisiä oireita ovat:
- masentunut mieliala
- mielihyvän menetys
- itsesyytökset
- väsymys ja uupumus
- ruokahalun ja painon muutos
- keskittymiskyvyttömyyden tunne
- psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys
- unihäiriöt
- itseluottamuksen menetys
- itsetuhoiset ajatukset
Masennuksen eri muodot
Lievä masennus ilmenee esimerkiksi tyytymättömyytenä ja ärtyisyytenä. Lievässä masennuksessa sairastuneen toimintakyky on kuitenkin kohtalainen useassa tapauksessa. Lievään masennukseen sairastunut kykenee käymään töissä, mutta tämä voi vaatia enemmän ponnistuksia lievästi alentuneen toimintakyvyn seurauksena.
Lievän masennuksen hoidossa tehokkainta on psykoterapia ja masennuslääkkeiden aloittaminen.
Keskivaikeaa masennusta sairastavalla toimintakyky on selvästi huonontunut. Tämän seurauksena sairastunut tarvitsee useasti sairaslomaa. Lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa tehokkainta on psykoterapia ja masennuslääkkeiden aloittaminen.
Keskivaikean masennuksen hoidossa tehokkainta on psykoterapia ja masennuslääkkeiden aloittaminen tai magneettistimulaatiohoito.
Vaikeassa masennuksessa oireita on runsaasti. Oireilla on vaikutusta sairastuneen ihmissuhteisiin ja merkittävästi myös sairastuneen toimintakykyyn. Vaikea masennus voi johtaa tilanteeseen, jossa siitä kärsivä tarvitsee usein apua päivittäisissä toimissaan. Masentuneen on tärkeä ymmärtää, että vähänkin vakavammat masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja.
Vaikean masennuksen hoidossa tutkitusti tehokkainta on magneettistimulaatiohoito yksinään tai yhdistettynä lääke- ja psykoterapiahoitoihin.
Psykoottinen masennus aiheuttaa harhaluuloja ja aistiharhoja vakavan masennustilan lisäksi. Sairastuneella saattaa esiintyä myös kuuloharhoja, jotka käsittelevät depressiivisiä aiheita. Psykoottiseen masennukseen liittyy merkittävää työkyvyttömyyttä.
Synnytyksen jälkeen on normaalia herkistyä herkästi sekä kokea itkuisuutta ja mielialan vaihteluja. Nämä kuitenkin häviävät usein parissa viikossa. Mikäli oireet kestävät pidempään ja ne ovat vakavampia, voidaan puhua synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
Synnytyksen jälkeiset kolme kuukautta ovat aikaa, jolloin masennusta esiintyy korkeimmillaan. Usein tämän jälkeen alkaa masennuksesta parantuminen ja on suuri todennäköisyys, että masennuksesta toipuu täysin. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsii 10–20 prosenttia äideistä.
Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita ovat:
- mielialan vaihtelevuus
- itkuisuus ja ärtyisyys
- mielihyvän kokemisen vaikeus
- ruokahalun muutokset
- toimintakyvyn heikkeneminen
- toivottomuus
- kiinnostuksen puute vastasyntyneeseen
- pakonomainen pelko lapsen vahingoittamisesta
Synnytyksen jälkeisen masennuksen riskitekijöitä ovat:
- yleinen masennusalttius
- traumaattiset lapsuusajan kokemukset
- suunnittelematon raskaus
- äidiksi tulo alle 20-vuotiaana
- raskauteen liittyvät komplikaatiot
- synnytyksen jälkeiset hormonaaliset muutokset
- vanhemmuuden aiheuttama kuormittuneisuus
Masennuksen hoito
Masennuksen hoito on yksilöllistä. Masennusta hoidetaan psykoterapialla, psykososiaalisella tuella, masennuslääkkeillä, magneettistimulaatiolla tai näiden yhdistelmillä. Psykologisen keskusteluavun tai psykoterapian yhdistäminen lääkehoitoon on todettu olevan tehokkainta hoitoa lievään ja keskivaikeaan masennukseen. Magneettistimulaatio yksinään tai yhdistettynä lääke- ja terapiahoitoihin on tutkitusti tehokas hoitomuoto keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen.
Masennuslääkkeet vähentävät masennusoireita, mutta ne eivät muuta elämäntilanteessa olevia stressitekijöitä, jotka aiheuttavat masennusta. Masennuksen akuutissa vaiheessa sairastunut voi saada sairaslomaa.
Masennusta laukaisevien tekijöiden ja masennuksen vaikeusasteen määritys on tärkeä osa hoidon suunnittelua. Sairastuneelle suunnitellaan yksilöllinen hoito, johon kuuluu tukea-antavaa keskustelua, uusien näkökulmien etsimistä ongelmallisiin tilanteisiin, haitallisista toiminta- ja ajattelutavoista eroon auttamista ja oireenmukaista lääkehoitoa.
Kahden masennuslääkekokeilun jälkeen on syytä harkita magneettistimulaatiohoitoa. Lisäksi hoidon suunnittelussa on hyvä miettiä pidempiaikaisen psykoterapian aloittamista masennuksen uusiutumisen ehkäisemiseksi.
Masennus on moniulotteista, mikä on sairastuneen itse sekä hänen läheistensä tärkeä ymmärtää. Masennuksen itsehoidossa on tärkeä pitää kiinni eri päivärutiineista sekä pyrkiä välttämään sosiaalista eristäytymistä.
Läheisten tuki sekä ymmärrys siitä, että masennustilat eivät ole tahdonalaisia tiloja, on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi pessimistinen tapa, jolla sairastunut suhtautuu itseensä, on mahdollista muuttaa.
Sairastuneen kannattaa pyrkiä kyseenalaistamaan depressiivisiä uskomuksiaan ja kysyä itseltään muun muassa onko hän huono, jos epäonnistuu tai onko sairastunut varma, että ei onnistu?
Masennuksen itsehoidossa on hyvä kiinnittää huomiota myös elintapoihin, joiden avulla voidaan vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen.
Masennusta voidaan pyrkiä lieventämään muun muassa seuraavin tavoin:
- liikunnan harrastaminen
- riittävä uni
- terveellinen ruokavalio
- sosiaalinen verkosto
- tupakoinnin, humalanhakuisen juomisen ja alkoholin liikakäytön välttäminen
Magneettistimulaatiohoito on hyvin siedetty lääkkeetön hoitomenetelmä masennuksen hoitoon. rTMS-hoidossa aivojen alueita aktivoidaan pään ulkopuolelta annettavilla toistuvilla magneettipulsseilla. rTMS on tehokas hoitomuoto keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa. Se voidaan toteuttaa itsenäisenä menetelmänä tai yhdistää psykoterapiaan tai lääkitykseen. Hoitovaste ilmenee jopa päivien sisällä ja hoito on hyvin siedettyä.
Magneettistimulaatiohoitoon hakeudutaan yleensä silloin, kun masennuslääkkeet eivät ole auttaneet riittävästi, lääkkeiden sivuvaikutukset ovat liian voimakkaita tai kun tarvitaan nopeampaa vastetta.
Meillä on masennuksen rTMS-hoidossa käytössä viiden viikon hoitoprotokolla tai viikon nopeutettu hoito. Yhden hoitokerran kesto on vain noin 20 minuuttia. Hoidettava voi jatkaa normaalia arkeaan heti hoitokerran jälkeen.
Lue lisää magneettistimulaatiosta.
Milloin lääkäriin?
Sinun ei tarvitse jäädä yksin, jos elämässäsi tulee eteen kolhuja ja suruja. Huolten kanssa kannattaa hakea tukea ajoissa, sillä jo muutama keskustelukerta voi auttaa. Terveystalon asiantuntijat ovat apunasi, kun tarvitset tukea mielen haasteissa.
Jos koet, että toiminta- ja keskittymiskykysi ovat heikentyneet ja kärsit uniongelmista, on hyvä varata aika lääkärin vastaanotolle. Masennusdiagnoosin, masennuksen vaikeusasteen määrittelyn ja hoitosuunnitelman tekee lääkäri.
Mikäli tavanomaiset hoitokeinot eivät auta, oireet pitkittyvät tai on epäily muista samanaikaisista mielenterveyden häiriöistä, on hyvä varata aika psykiatrille erotusdiagnostiikkaa ja hoitovaihtoehtojen tehostamista varten.
Jos sinulla on ollut itsetuhoisia ajatuksia, haethan apua välittömästi. Masennuksesta pystyy parantumaan täysin ja masennuksen hoitoon on käytössä erilaisia hoitomuotoja. On tärkeä muistaa, että et ole aiheuttanut masennusta itse.
Masennusta hoitavat asiantuntijat
-
Psykiatri
Psykiatrimme tarjoavat yksilöllistä ja vaikuttavaa hoitoa kaikentasoisiin mielenterveyden häiriöihin. Psykiatreiltamme saat apua esimerkiksi paniikkikohtauksiin, pakko-oireisiin ja masennukseen. Huomaathan, että psykiatrin enintään 45 minuutin vastaanotosta vähennetään 50 € ja enintään 60 minuutin vastaanotosta 60 € Kela-korvausta hinta-arviossa vähennetyn 8 € Kela-korvauksen sijaan.
-
Psykologi
Psykologi arvioi, ohjaa ja tarjoaa neuvontaa ja keskusteluapua erilaisissa elämän muutos-, kriisi- ja ongelmatilanteissa sekä silloin, kun voimavarat ovat vähissä. Voit hakeutua psykologin vastaanotolle, kun elämä tuntuu kuormittavalta ja kaipaat tukea omien kokemustesi käsittelyyn.
-
Psykoterapeutti
Psykoterapeutti auttaa käsittelemään ja ymmärtämään tunteita, ajatuksia ja käyttäytymistä sekä löytämään keinoja kuormittavien elämäntilanteiden ja mielenterveyshaasteiden ratkaisemiseksi. Psykoterapeutin vastaanotolle voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä.
Oletko yli 65-vuotias? Voit varata ajan valinnanvapauskokeilun yleislääkärille
65 vuotta täyttäneet pääsevät valitsemansa yleislääkärin vastaanotolle hintaan 28,20 €. Voit tutustua kokeilun ehtoihin ja varata ajan ohessa olevasta linkistä.
Artikkeleita aiheesta
Asiantuntija vastaa: miten erottaa nuoren masennus murrosiän kasvukivuista?
Murrosikä tunnetaan myrskyisänä elämänvaiheena, jossa tunteet vellovat tyypillisesti laidasta laitaan ja joskus myös sen yli. Vanhemmille, läheisille ja joskus nuorelle itselleenkin voikin olla vaikea tunnistaa, milloin kyse on murrosikään kuuluvasta kuohunnasta ja milloin taustalla saattaa olla mielenterveyden häiriö.
”Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään” – uudesta hoidosta tehokas apu nuorten aikuisten masennukseen
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, ja masennusoireet koskettavat yhä useamman perheen arkea. Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlssonin mukaan varhainen tuki, tehokas hoito ja arjen peruspilarit voivat ratkaista monen nuoren ongelmat.
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimpien käyntisyiden joukossa vaihdevuosi-ikäisissä naisissa
Vaihdevuodet tuovat mukanaan syvällisiä muutoksia naisen minäkuvaan ja tätä kautta myös parisuhteeseen, kertoo psykologi. Paras tapa kohdata uusi elämänvaihe on utelias ja aktiivinen ote elämästä.
Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä
Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.
Hyvää elämää masentuneena? Masennus on monin tavoin veteen piirretty viiva
Vaikka ymmärrys masennuksen moninaisuudesta on kasvanut, liittyy sairauteen ja siitä toipumiseen silti sitkeitä harhaluuloja. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala vastaa yleisimpiin väärinkäsityksiin masennuksesta.
Hoitoprotokollien avulla hyvät valinnat tehdään asiakkaille helpoksi
Lääketieteeseen pohjautuva hoidonohjaus on Terveystalossa kaiken tekemisen perusta. Hoidonohjausta kehitetään yhteisiin hoitoprotokolliin perustuen, ja ensimmäinen epäspesifiin alaselkäkipuun liittyvä hoitoprotokolla otetaan käyttöön lokakuussa. Tarkoituksena on kasvattaa asiakkaan saaman hoidon vaikuttavuutta sekä auttaa ja nopeuttaa toipumista ja paluuta työhön.
Voit käyttää nuolinäppäimiä nähdäksesi lisää
Palaute
Vastaako sivu odotuksiasi?
Asiantuntijana tällä sivulla
Psykiatrian erikoislääkäri