Stressi

Lyhytkestoinen stressi on usein hyödyllinen, sillä se lisää kykyä keskittyä käsillä olevaan tehtävään, suoriutua ja oppia. Se myös lisää toimintakykyä hetkellisesti vaaratilanteissa, jolloin tarkkaavaisuus sekä keskittymis- ja suorituskyky virittyvät äärimmilleen, esimerkiksi, kun törmää lenkkipolulla käärmeeseen. Lyhytkestoinen stressi myös parantaa hetkellisesti vastustuskykyäsi.

Pitkäkestoinen stressi kuormittaa kehoa ja mieltä, heikentää vastustuskykyä, altistaa useille eri sairauksille ja heikentää elämänlaatua. Se myös kapeuttaa kykyä ajatella ja havainnoida ajattelua, mikä vaikeuttaa etäisyyden ottamista ja ulkopuolisen näkökulmaan asettumista. Pahimmillaan tämä johtaa kierteeseen, jossa päätyy toistamaan samoja ongelmanratkaisutapoja tilanteissa, jotka edellyttäisivät joustavampaa ajattelua.

Stressi näkyy ja tuntuu usein fyysisinä oireina, kuten esimerkiksi päänsärkynä, verenpaineen nousuna, vatsavaivoina sekä ihottumina ja muina ihovaivoina. Tavallisia stressiin liittyviä fyysisiä oireita ovat: 

• päänsärky 
• vatsakipu ja muut vatsavaivat 
• huimaus 
• hengenahdistus 
• lihasten nykiminen 
• sydämen tykytys ja rytmihäiriöt 
• puristava tunne rinnassa 
• verenpaineen nousu 
• toistuvat flunssat 
• erilaiset iho-oireet, kuten ihottuma tai akne 
• hikoilun lisääntyminen
• selkävaivat 

Stressivatsan oireet

Stressivatsa koetaan usein tukalan tunteen, turvotuksen ja vatsan alueen kivun kautta. Oireena saattaa esiintyä myös ummetusta tai ripulia. 

Stressi ja iho-oireet

Stressin aiheuttamat iho-oireet vaihtelevat. Stressi näkyy ihossa yleensä ihottumana, finneinä, kutinana tai hilseilynä. Stressi voi aiheuttaa iholle myös punaisia läikkiä. Stressi-ihottuma johtuu siitä, kun jännittävässä tai stressaavassa tilanteessa alkaa erittyä stressihormonia ja adrenaliinia, ja iholle, usein kaulalle ja dekolteen alueelle, alkaa muodostua ihottumaa. 

Stressi ja sydämentykytys 

Stressi ja jännitys voivat aiheuttaa myös sydämentykytystä. Sydän saattaa lyödä huomattavan kovaa ja kova stressi voi altistaa jopa rytmihäiriöille. 

Stressi ja muut fyysiset oireet

Muita stressin aiheuttamia fyysisiä oireita ovat esimerkiksi hikoilu, selkävaivat, jatkuva tai tihentynyt virtsaamisen tarve, hengenahdistus ja toistuvat flunssaoireet. Stressi aiheuttaa kehossa hälytystilan, jolloin tulehdustekijät lisääntyvät verenkierrossa. Tämän takia vastustuskyky laskee ja esimerkiksi flunssa tarttuu herkemmin. Myös parantuminen hidastuu. Toistuva flunssakierre kielii monesti liiallisesta kuormituksesta ja stressistä. Stressin oireena voi olla myös palan tunne kurkussa tai puristava tunne rinnassa.

Stressin aiheuttamat psyykkiset oireet ovat jännittyneisyys, ärtyneisyys, muistin pätkiminen ja levottomuus. Stressi voi aiheuttaa myös nukahtamisvaikeuksia tai yöllä heräilyä. Päätösten tekeminen saattaa olla vaikeaa. Tavallisia stressin aiheuttamia psyykkisiä oireita ovat: 

• jännittynyt ja levoton olo
• ärtymys normaalia pienemmistä asioista
• muistin pätkiminen ja asioiden unohtelu
• ahdistuneisuus
• matala mieliala
• unen häiriöt, kuten nukahtamisvaikeudet tai heräilyt keskellä yötä
• vaikeus tehdä päätöksiä 

Masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat yleisiä pitkittyneen stressin yhteydessä. Pitkäaikainen stressi voi altistaa myös masennukselle, päihteiden ongelmakäytölle, työuupumukselle ja jopa itsetuhoisille ajatuksille. Krooninen stressi lisää myös riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen sekä joihinkin syöpiin. On tärkeää olla lääkäriin yhteydessä, jos stressi pitkittyy tai stressin oireet pahenevat.

Stressi vaikuttaa myös sosiaaliseen toimintaamme ja voi näkyä ongelmina perheessä, parisuhteessa tai muissa läheisissä ihmissuhteissa. Tyypillisiä haasteita voivat olla: 

• herkkyys riitoihin lisääntyy ärtymys tai kärsimättömyyden vuoksi
• läheisyyteen tai läsnäoloon ei riitä energiaa
• vetäytyminen etäämmäksi ystävistä ja muista läheisistä ihmisistä

Stressin säätelykeinoja voi aina opetella ja kehittää – poimi listasta asiantuntijamme vinkit. 

1. Kuulostele oloasi säännöllisesti. Opi tunnistamaan kuormittumisen ensioireita, jotka kertovat kehosi ja mielesi olevan ylikuormittunut.
2. Pidä huoli omista rajoistasi ja opettele sanomaan ”ei”. Harjoittele tärkeiden asioiden priorisointia ja opettele luopumaan täydellisyyden tavoittelusta. Mieti, voiko osan asioista jättää tekemättä, laskea tekemisen tasoa tai tehdä hitaammassa rytmissä?
3. Kiinnitä huomiota kuormittaviin tekijöihin ja mieti, miten saisit niitä paremmin hallintaan tai tärkeysjärjestykseen. Jos et voi vaikuttaa niihin itse, pohdi kenen kanssa voisit asiasta keskustella.
4. Haasta ajattelutapaasi. Puhuttele itseäsi myönteisesti, kannustavasti ja lempeästi. Kehu ja kiitä itseäsi, kun huomaat olosi helpottavan. Huomaa myös, miten suhtaudut stressiin ja koetko sen aina kielteisenä vai voiko pieni määrä stressiä palautuminen huomioiden olla myös voimavara.
5. Huolehdi palautumisesta pitkin päivää. Lyhyet, parin minuutin hengähdystauot saavat laskettua kierroksia työpäivän aikana. Merkkaa kalenteriisi aikaa myös tekemättömyydelle.
6. Vaali itsellesi merkityksellisiä asioita. Työn vastapainoksi käy usein täysin toisenlainen tekeminen, se auttaa irrottautumaan.
7. Hiljenny, rauhoitu ja rentoudu. Opettele pysähtymään arjen hulinoiden keskellä. Kokeile mindfulnessia tai rentoutusharjoituksia ja pyri päästämään irti mielessä risteilevistä ajatuksista.
8. Huolehdi hyvinvoinnin peruspilareista. Liikunta, lepo, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio, alkoholin kohtuukäyttö ja tärkeiden ihmissuhteiden vaaliminen tukevat myös mielen hyvinvointia.
9. Jaa huolesi. Mieltä kuormittavista asioista kannattaa puhua ystävien, läheisten tai työtovereiden kanssa.
10. Pyydä apua läheisiltä tai käänny ammattilaisen puoleen. Jos tuntuu, että omat keinot eivät riitä ja kuormitus kasvaa liian suureksi, kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä.

Jos haluat ymmärtää stressiäsi paremmin ja saada työkaluja stressaavien tilanteiden säätelyyn, osallistu Stressistä kaveri –verkkovalmennukseen. 

Neljä viikkoa kestävän harjoitusohjelman aikana opit, miten stressi vaikuttaa juuri sinuun. Valmennus auttaa muodostamaan uudenlaisen suhteen itseesi ja stressiin. Stressi ei ole läheskään aina haitallista, vaan pikemminkin voimavara, jonka vaikutuksiin on syytä tutustua paremmin. Tavoitteena on auttaa sinua löytämään itsellesi toimivimmat tavat stressin säätelyyn.

Tutustu verkkovalmennukseen

Työelämän muutokset ja erilaiset haasteet voivat aiheuttaa stressiä. Jos työstä ei ehdi palautumaan, stressi saattaa pitkittyä ja johtaa työuupumukseen. Tavallisia stressin aiheuttajia työelämässä ovat: 

• epäselvät, ristiriitaiset tai kohtuuttomat tavoitteet
• työn hallinnan puute
• tuen puute
• vuorovaikutuksen ongelmat
• epäoikeudenmukaisuus ja epäreilu kohtelu
• arvostuksen tai vastavuoroisuuden puute
• epäselvä työnjako
• työn kognitiivinen vaatimus, esimerkiksi vaativa ongelmanratkaisu
• työn sisältämät psyykkiset ja fyysiset vaaratekijät, esimerkiksi aggressiiviset asiakkaat 

Pitkittynyt työstressi saattaa johtaa työuupumukseen. Työuupumus voi näkyä muun muassa uupumusasteisena väsymyksenä, riittämättömyyden tunteena sekä tunteiden säätelyn vaikeuksien ja kognitiivisten toimintojen häiriöiden kautta. Pitkittyessään työuupumus oireilee kyynistymisenä ja ammatillisen itsetunnon laskuna. Työuupumus voi johtaa mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen, ahdistuksen ja unihäiriöiden kehittymiseen. 

Työuupumuksen toipumista voidaan edistää vaikuttamalla niihin asioihin työssä tai työympäristössä, jotka tuovat kuormitusta. Myös voimavaratekijöiden vahvistaminen on tärkeää. 

Työstressin ehkäisyssä tärkeää on huolehtia palautumisesta sekä työn piirteistä, jotka tukevat jaksamista. Riittävä palautuminen auttaa jaksamaan myös tiukempia ja paineisempia työjaksoja. Omaa palautumista voi edistää yksinkertaisilla keinoilla.

Yllättävä kriisikokemus tai sen uhka voi aiheuttaa akuutin stressireaktion. Traumaattinen kokemus voi olla esimerkiksi onnettomuus, luonnonkatastrofi tai läheisen kuolema. Trauma aiheuttaa voimakasta pelkoa, kauhua tai avuttomuutta ja kuormittaa mieltä huomattavasti. 

Akuutti stressireaktio kehittyy äkillisen ja yllättävän, järkyttävän tai traumaattisen tapahtuman yhteydessä tai heti sen jälkeen. Keskeistä on tapahtumaan liittyvien ahdistavien mielikuvien välttäminen. 

Akuutin stressihäiriön oireita ovat esimerkiksi turtumuksen ja irrallisuuden tunne, itsensä tai ympäristön kokeminen vieraana sekä kyvyttömyys muistaa traumaan liittyviä asioita. Oireet kestävät kahdesta päivästä neljään viikkoon. Jos oireet pitkittyvät ja kestävät yli kuukauden, kyseessä on traumaperäinen stressihäiriö. 

Traumaperäinen stressihäiriö voi kehittyä erityisen järkyttävän, potentiaalisesti traumaattisen kokemuksen tai sen uhan seurauksena. Tavallisesti se kehittyy kuuden kuukauden kuluessa traumaattisen kokemuksen jälkeen, mutta voi ilmetä myös myöhemmin, jopa vuosia traumaattisen kokemuksen jälkeen. Usein traumaperäistä stressihäiriötä edeltää akuutti stressireaktio, joka ilmenee heti kriisitilanteen jälkeen. 

Traumaperäisen stressihäiriön oireita ovat esimerkiksi voimakas ahdistuneisuus ja toistuvat muistikuvat tai unet traumaattisesta tapahtumasta. Nämä aiheuttavat autonomisen hermoston aktivoitumisen, joka puolestaan saa kehossa aikaan erilaisia oireita: jatkuvaa varuillaanoloa, nukahtamisvaikeuksia, yöllisiä heräilyjä, ärtyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia ja säikähtelyä.  

Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat paljon. Traumaperäistä stressihäiriötä voidaan hoitaa ja oireita lievittää. Mikäli oireet ovat voimakkaita ja ne pitkittyvät, kannattaa kääntyä psykiatrin tai traumojen hoitoon perehtyneen psykologin tai psykoterapeutin puoleen.