Neljä asiaa, jotka kannattaa tehdä, jos illalla stressaa
Stressireaktio auttaa kohtaamaan haasteita, mutta toimintakykyä lisäävät stressihormonit valvottavat helposti illalla, kun olisi aika mennä nukkumaan. Psykologi-psykoterapeutti Aino Kohtala kertoo, miten voit auttaa stressaantunutta mieltä rauhoittumaan.
1. Edistä palautumista jo päivällä
“Palautumiseen vaikuttaa se, kuinka kauan stressikuormitusta on kestänyt.
Hetkellisestä stressistä voi olla helpompi palautua, kuin pitkittyneestä kuormituksesta. Työpäivän aikana omaan oloon ei ehdi kiinnittää samalla tavalla huomiota kuin iltaisin, jolloin on aikaa ja tilaa tarkastella ajatuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia. Siksi ajattelen, että suuria odotuksia ei kannata kasata nukkumaanmenoaikaan, vaan ennen iltaa tapahtuvat asiat ovat isossa roolissa. Voisitko lisätä päivääsi parin minuutin hengähdystauon ja käydä ulkona tai vaikkapa vähentää kahvinjuontia iltaa kohden?”
2. Anna hengityksen rauhoittaa
“Stressireaktiossa sympaattinen hermosto aktivoituu tahdosta riippumatta ja toimii unta vastustavasti. Unta edistämään tarvitaan parasympaattista eli rauhoittavaa hermoston osaa, jonka toimintaa voi onneksi tukea hengitysharjoituksilla. Stressi tekee hengityksestä pinnallista, mutta pallea- ja syvähengitysharjoitukset auttavat laskemaan sykettä ja hidastamaan hengitystä. Hengitys on siitä hyvä työkalu, että se kulkee kaikkialla mukana. Se ei jää vahingossa väärän takin taskuun ja sitä voi käyttää huomaamatta jopa kokouksen aikana. Hengitä nenän kautta hitaasti ja syvään niin, että hengitys täyttää keuhkot kokonaan ja tuntuu aina alavatsassa asti. Anna sitten keuhkojen tyhjentyä rauhassa ja pyri siihen, että uloshengitys on hieman pitempi kuin sisäänhengitys.”
3. Lisää arkeesi haleja ja rapsutuksia
“Mielihyvähormoni oksitosiini laskee sykettä ja auttaa alentamaan verenpainetta. Sitä erittyy miellyttävissä sosiaalisissa tilanteissa, kuten läheistä halatessa tai lemmikkiä silittäessä. Jopa lämmin katsekontakti voi auttaa. Mahtuisiko arkeesi lisää halauksia tai voisiko vaikka lemmikkieläimen päästää viereen nukkumaan?”
4. Mieti, miksi ja miten juuri sinä haluat palautua
“Me ihmiset emme ole kaikki samanlaisia. Toisille palauttavaa toimintaa on jooga, toisille ruutuajan vähentäminen. On tutkittu, että luonnossa oleskeleminen auttaa laskemaan verenpainetta, mutta jos metsä ei ole sinun juttusi, haluat ehkä panostaa perheen yhteiseen ruokailuhetkeen? On tärkeää tunnistaa oma motivaatio ja keinot muutokseen. Jos ajattelet, että levänneenä ja stressittömänä jaksat paremmin olla läheistesi kanssa ja pärjäät mielekkäässä työssä, teet todennäköisemmin hyvinvointiasi parantavia valintoja.”
Liity uutiskirjetilaajaksemme
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Syväsukellus työterveyshuoltoon - työterveyslääkäriksi pätevöityminen Terveystalossa kannattaa
Terveystalossa järjestetään vuosittain työterveyshuollon pitkä kurssi, joka on työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus lääkäreille, terveydenhoitajille, fysioterapeuteille ja psykologeille. Pitkältä kurssilta saa valmiudet toimia työterveyshuollon ammattihenkilön ja asiantuntijan tehtävissä. Työterveyslaitoksen Terveystalolle räätälöimä kurssi on suoritettavissa pääsääntöisesti verkossa sujuvasti töiden ohella. Lahden Terveystalossa työterveyslääkärinä työskentelevä Maarit Sahraravand on saanut kurssilta paljon uusia eväitä omaan työhönsä.
Työterveyslääkärin hyvä arki rakentuu pitkistä potilassuhteista ja saarimökin rauhasta
Minna Korhosta inspiroi työterveyslääkärin tehtävien monipuolisuus. Perinteisen lääkärin työn lisäksi hänen pöydälleen kuuluu myös yritysyhteistyötä, ja työtä tehdään paljon myös vastaanottohuoneen ulkopuolella. Työpäivän jälkeen mieli lepää metsässä tai saarimökillä.
Yksi verikoe kertoo riskin 8 sairauteen – yhteys myös työpoissaoloihin
Uudenlainen laboratoriotutkimus auttaa tunnistamaan sairauspoissaolojen juurisyitä. Näin data parantaa työterveyden osumatarkkuutta ja vähentää työkykyriskejä.
"Pitääkö olla huolissaan, jos kuorsaa joka yö?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.
Yhteinen vai erillinen sänky? Näin erilaiset unirytmit vaikuttavat uneen
Unilääkäri Janne Kanervisto rohkaisee suomalaisia hakemaan unihäiriöihin apua ajoissa ja muistuttaa, että unirytmit ja -tarpeet voivat vaihdella saman perheen sisällä. Joskus erillisissä sängyissä nukkuminen voi olla pariskunnille paras satsaus hyvinvointiin ja sitä kautta myös suhteeseen.
Kun huoli muuttuu helpotukseksi – ihotautilääkärin työssä kohtaavat vaikuttava potilastyö ja sujuva arki
Ihotautilääkärin työ on kliinistä ongelmanratkaisua parhaimmillaan. Diagnostiikan, vaihtelevien potilastilanteiden ja työn konkreettisen vaikuttavuuden yhdistelmä tekee erikoisalasta monelle erityisen kiinnostavan. Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kati Pummi kertoo, miksi työn lisäksi arjessa viehättävät selkeä rytmi, kollegiaalinen tuki ja mahdollisuus sovittaa työ sujuvasti muuhun elämään siten, että aikaa jää myös esimerkiksi vaskisoittimen sävelille.