Neljä asiaa, jotka kannattaa tehdä, jos illalla stressaa
Stressireaktio auttaa kohtaamaan haasteita, mutta toimintakykyä lisäävät stressihormonit valvottavat helposti illalla, kun olisi aika mennä nukkumaan. Psykologi-psykoterapeutti Aino Kohtala kertoo, miten voit auttaa stressaantunutta mieltä rauhoittumaan.
1. Edistä palautumista jo päivällä
“Palautumiseen vaikuttaa se, kuinka kauan stressikuormitusta on kestänyt.
Hetkellisestä stressistä voi olla helpompi palautua, kuin pitkittyneestä kuormituksesta. Työpäivän aikana omaan oloon ei ehdi kiinnittää samalla tavalla huomiota kuin iltaisin, jolloin on aikaa ja tilaa tarkastella ajatuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia. Siksi ajattelen, että suuria odotuksia ei kannata kasata nukkumaanmenoaikaan, vaan ennen iltaa tapahtuvat asiat ovat isossa roolissa. Voisitko lisätä päivääsi parin minuutin hengähdystauon ja käydä ulkona tai vaikkapa vähentää kahvinjuontia iltaa kohden?”
2. Anna hengityksen rauhoittaa
“Stressireaktiossa sympaattinen hermosto aktivoituu tahdosta riippumatta ja toimii unta vastustavasti. Unta edistämään tarvitaan parasympaattista eli rauhoittavaa hermoston osaa, jonka toimintaa voi onneksi tukea hengitysharjoituksilla. Stressi tekee hengityksestä pinnallista, mutta pallea- ja syvähengitysharjoitukset auttavat laskemaan sykettä ja hidastamaan hengitystä. Hengitys on siitä hyvä työkalu, että se kulkee kaikkialla mukana. Se ei jää vahingossa väärän takin taskuun ja sitä voi käyttää huomaamatta jopa kokouksen aikana. Hengitä nenän kautta hitaasti ja syvään niin, että hengitys täyttää keuhkot kokonaan ja tuntuu aina alavatsassa asti. Anna sitten keuhkojen tyhjentyä rauhassa ja pyri siihen, että uloshengitys on hieman pitempi kuin sisäänhengitys.”
3. Lisää arkeesi haleja ja rapsutuksia
“Mielihyvähormoni oksitosiini laskee sykettä ja auttaa alentamaan verenpainetta. Sitä erittyy miellyttävissä sosiaalisissa tilanteissa, kuten läheistä halatessa tai lemmikkiä silittäessä. Jopa lämmin katsekontakti voi auttaa. Mahtuisiko arkeesi lisää halauksia tai voisiko vaikka lemmikkieläimen päästää viereen nukkumaan?”
4. Mieti, miksi ja miten juuri sinä haluat palautua
“Me ihmiset emme ole kaikki samanlaisia. Toisille palauttavaa toimintaa on jooga, toisille ruutuajan vähentäminen. On tutkittu, että luonnossa oleskeleminen auttaa laskemaan verenpainetta, mutta jos metsä ei ole sinun juttusi, haluat ehkä panostaa perheen yhteiseen ruokailuhetkeen? On tärkeää tunnistaa oma motivaatio ja keinot muutokseen. Jos ajattelet, että levänneenä ja stressittömänä jaksat paremmin olla läheistesi kanssa ja pärjäät mielekkäässä työssä, teet todennäköisemmin hyvinvointiasi parantavia valintoja.”
Liity uutiskirjetilaajaksemme
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Miten unta parannetaan elintavoilla? Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri vastaa
Palauttava uni on yksi elintapalääketieteen osa-alueista. Terveystalon terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita kertoo, mistä elintapalääketieteessä lähdetään liikkeelle, kun unta halutaan parantaa.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.
”Elämä saa näkyä töissä”
Työyhteisön inhimillisyys ruokkii työhyvinvointia ja tuottavuutta. Työpaikoilla tarvitaan uudenlaista kulttuuria, joka arvostaa aidosti erilaisuutta ja huomioi eri elämäntilanteet, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren.
Eroon kakkostyypin diabeteksesta elintapamuutoksen avulla
Kun Timo Partanen sai terveystarkastuksessa tietää sairastavansa kakkostyypin diabetesta, hän ymmärsi, että päätyisi hoitamaan sairauttaan lääkkeillä lopun ikäänsä, jos kaikki jatkuisi ennallaan. Diagnoosi herätti hänet pohtimaan tulevaisuuttaan ja motivoi hänet pysyvään muutoksen.
Uhmaikä on tärkeä kasvuvaihe: mikä avuksi arkeen uhmaikäisen kanssa?
Uhmaikä on lapsuuden kehityksen ensimmäinen itsenäistymisvaihe ja sijoittuu 2–4 ikävuoden tienoille. Uhmaiän sijaan Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Tania Virintie puhuisi ennemmin tahtoiästä.
"Harva täältä lähtee saappaat jalassa" – miten saada lisää terveitä elinvuosia?
Moni luulee, että eläkkeelle nyt jäävät sukupolvet ovat huippukunnossa verrattuna edeltäviin. Tosiasiassa terveitä elinvuosia ei ole tullut lisää samassa suhteessa kuin elinvuosia. Syytkin ovat selkeät – ja ne olisivat hoidettavissa. Lääkärimme Ilse Rauhaniemi ja Kaisa Sotamaa kertovat ratkaisunsa.