Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa

Totta. Univaje lisää stressihormonin määrää verenkierrossa läpi vuorokauden. Hoitamattomana unettomuus saattaa johtaa masennukseen tai ahdistuneisuuteen, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.

Unettomuus voi olla sekä syy että seuraus sille, että kehomme stressitaso nousee.

− Kun keho ja mieli ovat ylivirittyneitä, on vaikea rentoutua ja nukahtaa. Stressi voi myös heikentää unen laatua ja aiheuttaa yöllistä heräilyä. Kun uni on riittämätöntä tai huonolaatuista, kehon stressihormonit pysyvät korkealla ja aiheuttavat lisää stressiä, kuvailee Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala

Unettomuus häiritsee stressihormoni kortisolin toimintaa

Kortisolia erittyy kehossamme luontaisesti tilanteissa, joissa olemme energiaamme vaativien asioiden äärellä. 

− Tarvitsemme normaalia ja hyvälaatuista stressiä esimerkiksi siinä, että suoriudumme päivän tehtävistä. Tämän vuoksi kehomme kortisolitaso luontaisesti nousee aamusta ja laskee iltaa kohden, mikä auttaa meitä rauhoittumaan ja valmistautumaan unille. Yksi kortisolin tehtävistä onkin auttaa säätelemään vuorokausirytmiä, Kohtala kuvailee. 

On kuitenkin tutkittu, että jo yhden yön univaje vaikuttaa kehon kortisolitasoon.

− Unettomuus lisää kortisolin määrää kehossa ja pitää sen korkeampana läpi vuorokauden. Kohonnut stressihormonin määrä voi aiheuttaa levottomuutta ja vaikeuttaa myös seuraavan yön nukkumista. Satunnaisista univaikeuksia ei kannata huolehtia, mutta jos kortisolitaso on pitkään normaalia korkeammalla, se voi lisätä riskiä fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin, kuten masennukseen tai ahdistuneisuuteen. 

Riittävä uni auttaa myös tunteiden säätelyssä

Riittävä ja laadukas uni auttaa hallitsemaan stressiä paremmin, sillä se edistää tunteiden säätelyä ja resilienssiä eli kykyä selviytyä vastoinkäymisistä.

− Univajeessa niin sanottu tunneaivoalue – limbinen järjestelmä – reagoi herkemmin asioihin. Samalla unenpuute heikentää etuotsalohkon toimintaa, joka on vastuussa tietoisten tunteiden säätelystä, impulssien hallinnasta ja loogisesta ajattelusta. Tämä voi johtaa siihen, että teemme huonompia päätöksiä, koemme enemmän stressiä ja esimerkiksi ärtymys näkyy meistä herkemmin ulospäin, Kohtala kuvailee.

Mitä kehon stressitasolla tarkoitetaan? 

Stressitaso ei Kohtalan mukaan ole virallinen lääketieteessä käytetty termi, mutta yleiskielessä sillä voidaan tarkoittaa hyvin kokonaisvaltaista tilaa, johon liittyy sekä psykologisia että fysiologisia piirteitä. 

− Kun ihminen kokee stressiä, hän kokee olevansa sellaisten haasteiden tai vaatimusten edessä, joihin omat voimavarat ovat joko tiukoilla tai eivät riitä. Lyhytaikainen stressi voi auttaa ihmistä tekemään parhaansa, mutta pitkittynyt stressi on monin tavoin haitallista.

 Itse stressikokemus on siis psykologinen, mutta sen monet vaikutukset ihmiseen ovat myös fyysisiä. 

− Stressitilasta kertovat esimerkiksi päänsärky, vatsavaivat, sydämentykytys tai selkävaivat. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi jännittyneisyys, ärtymys, uniongelmat, muistiongelmat tai ahdistuneisuus. Vakavassa stressitilassa seuraavat masennus ja työuupumus, Kohtala kertoo.

Asiantuntija
Aino Kohtala
Aino Kohtala

Psykologi ja psykoterapeutti

Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen ja yhdessä kulkeminen kohti omannäköistä ja merkityksellistä elämää ovat asiakastyöni kulmakiviä. Olen koulutukseltani sekä psykologi että psykoterapeutti (kognitiivinen käyttäytymisterapia) ja olen erikoistunut hyväksyntä- ja arvopohjaisten menetelmien hyödyntämiseen työssäni. Olen kiinnostunut vahvistamaan ja kehittämään psykologista joustavuutta yksilön elämässä sekä ennaltaehkäisevästi että haastavien elämäntilanteiden, tunteiden ja ajatusten myllerryksessä. Työskentelytavoiltani olen aktiivinen, innostuva ja tavoitteellinen, mutta aikaa ja tilaa on aina myös pysähtymiselle ja ilmiöiden yhteiselle tutkimiselle. Tärkeää on se tunne, kun mieli kevenee. Työkokemukseni on kertynyt aikuisten parissa sekä perusterveydessä että erikoissairaanhoidossa. Koulutan, luennoin ja työohjaan mielelläni osaamisalueisiini liittyen. Valitettavasti minulla ei tällä hetkellä ole tilaa pitkille Kela-terapioille.

Lue lisää aiheesta

Keski-ikäinen nainen seisoo ikkunan edessä silmät kiinni ja hymyilee Artikkeli

Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimpien käyntisyiden joukossa vaihdevuosi-ikäisissä naisissa

Vaihdevuodet tuovat mukanaan syvällisiä muutoksia naisen minäkuvaan ja tätä kautta myös parisuhteeseen, kertoo psykologi. Paras tapa kohdata uusi elämänvaihe on utelias ja aktiivinen ote elämästä.

Henkilö juoksee metsäpolulla Artikkeli

Lääkäri: luontoliikunta on terveyspommi ja näin hyödyt siitä

Liikunta on hyväksi keholle ja mielelle missä tahansa, mutta erityisen hyväksi se on luonnossa. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta kannustaa hyödyntämään kesäiset säät luontoliikuntaan.

Miksi herään monta kertaa yössä nivelrikkokipuun? Artikkeli

Miksi herään monta kertaa yössä nivelrikkokipuun?

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teemu Paatela vastaa kesäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Näin pidät kehon viileänä helteellä: ”Janon tunne voi kertoa liian myöhään veden tarpeesta” Artikkeli

Näin pidät kehon viileänä helteellä: ”Janon tunne voi kertoa liian myöhään veden tarpeesta”

Elimistön liiallisen lämpenemisen ja kuivumisen tunnistaa heikotuksesta, sekavuudesta, pahoinvoinnista ja ripulista.

Totta vai tarua: Orgasmi parantaa unta Artikkeli

Totta vai tarua: Orgasmi parantaa unta

Totta. Perinteisiin unilääkkeisiin liittyy runsaasti haittavaikutuksia. Oma keho voi kuitenkin tarjota luonnollisen ja terveellisen unilääkkeen.

Tällaisia väärinkäsityksiä hierontaan edelleen liitetään Artikkeli

Tällaisia väärinkäsityksiä hierontaan edelleen liitetään

Terveystalon Rela-hierojien Marcus Frangén kertoo, miten ymmärrys hieronnan fysiologisista vaikutuksista on muuttunut ja millaisia väärinkäsityksiä hierontaan sitkeästi liitetään.