Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa

Unettomuus voi olla sekä syy että seuraus sille, että kehomme stressitaso nousee.

− Kun keho ja mieli ovat ylivirittyneitä, on vaikea rentoutua ja nukahtaa. Stressi voi myös heikentää unen laatua ja aiheuttaa yöllistä heräilyä. Kun uni on riittämätöntä tai huonolaatuista, kehon stressihormonit pysyvät korkealla ja aiheuttavat lisää stressiä, kuvailee Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala. 

Unettomuus häiritsee stressihormoni kortisolin toimintaa

Kortisolia erittyy kehossamme luontaisesti tilanteissa, joissa olemme energiaamme vaativien asioiden äärellä. 

− Tarvitsemme normaalia ja hyvälaatuista stressiä esimerkiksi siinä, että suoriudumme päivän tehtävistä. Tämän vuoksi kehomme kortisolitaso luontaisesti nousee aamusta ja laskee iltaa kohden, mikä auttaa meitä rauhoittumaan ja valmistautumaan unille. Yksi kortisolin tehtävistä onkin auttaa säätelemään vuorokausirytmiä, Kohtala kuvailee. 

On kuitenkin tutkittu, että jo yhden yön univaje vaikuttaa kehon kortisolitasoon.

− Unettomuus lisää kortisolin määrää kehossa ja pitää sen korkeampana läpi vuorokauden. Kohonnut stressihormonin määrä voi aiheuttaa levottomuutta ja vaikeuttaa myös seuraavan yön nukkumista. Satunnaisista univaikeuksia ei kannata huolehtia, mutta jos kortisolitaso on pitkään normaalia korkeammalla, se voi lisätä riskiä fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin, kuten masennukseen tai ahdistuneisuuteen. 

Riittävä uni auttaa myös tunteiden säätelyssä

Riittävä ja laadukas uni auttaa hallitsemaan stressiä paremmin, sillä se edistää tunteiden säätelyä ja resilienssiä eli kykyä selviytyä vastoinkäymisistä.

− Univajeessa niin sanottu tunneaivoalue – limbinen järjestelmä – reagoi herkemmin asioihin. Samalla unenpuute heikentää etuotsalohkon toimintaa, joka on vastuussa tietoisten tunteiden säätelystä, impulssien hallinnasta ja loogisesta ajattelusta. Tämä voi johtaa siihen, että teemme huonompia päätöksiä, koemme enemmän stressiä ja esimerkiksi ärtymys näkyy meistä herkemmin ulospäin, Kohtala kuvailee.

Mitä kehon stressitasolla tarkoitetaan? 

Stressitaso ei Kohtalan mukaan ole virallinen lääketieteessä käytetty termi, mutta yleiskielessä sillä voidaan tarkoittaa hyvin kokonaisvaltaista tilaa, johon liittyy sekä psykologisia että fysiologisia piirteitä. 

− Kun ihminen kokee stressiä, hän kokee olevansa sellaisten haasteiden tai vaatimusten edessä, joihin omat voimavarat ovat joko tiukoilla tai eivät riitä. Lyhytaikainen stressi voi auttaa ihmistä tekemään parhaansa, mutta pitkittynyt stressi on monin tavoin haitallista.

 Itse stressikokemus on siis psykologinen, mutta sen monet vaikutukset ihmiseen ovat myös fyysisiä. 

− Stressitilasta kertovat esimerkiksi päänsärky, vatsavaivat, sydämentykytys tai selkävaivat. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi jännittyneisyys, ärtymys, uniongelmat, muistiongelmat tai ahdistuneisuus. Vakavassa stressitilassa seuraavat masennus ja työuupumus, Kohtala kertoo.