"Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?"
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Sanna-Tuulia Mattila vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin yöllisistä heräilyistä.
Herään vessakäynnille yleensä noin klo 4. Sen jälkeen en tahdo millään saada uudestaan unen päästä kiinni. Usein nukahdan uudestaan vasta klo 5.30–6.00. Mikä avuksi?
Aamuyöstä unen rakenne on kevyempää kuin alkuyöstä ja elimistön kortisolitasot alkavat nousta, jonka vuoksi ihminen on altis heräämään. Muutaman kerran yössä herääminen on normaalia, kunhan nukahtaa uudelleen kohtuullisen nopeasti. Erilaiset taustasyyt, kuten stressi tai ylivireys voivat edelleen herkistää heräämisille. Myös elimelliset syyt, esimerkiksi uniapnea tai yöaikaiset raajaliikkeet voivat aiheuttaa heräilyä. Uniapneaan liittyy usein yöllistä virtsaamistarvetta. Miehillä tihentyneen virtsaamistarpeen taustalla saattaa olla eturauhasvaivat ja naisilla vaihdevuodet voivat lisätä virtsaamistarvetta.
Olisi vielä hyvä pohtia heräätkö klo 4 siksi, että on pakko käydä vessassa, vai heräätkö ensin ja huomaat sitten, että vessaan voisi mennä? Yöllinen virtsaamistarve voi johtua yksinkertaisesti runsaasta edellisen illan nesteennauttimisesta, jonka vuoksi kannattaa vähentää iltajuomista 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa ja välttää erityisesti kofeiinin nauttimista illasta. Ylivireyttä voi vähentää pitämällä päivän aikana pieniä taukoja, joiden aikana pyrkii rauhoittamaan kehoa esimerkiksi hengitysharjoituksilla ja erityisesti pari tuntia ennen nukkumaanmenoa kannattaa alkaa rauhoittua, himmentää valo- ja äänimaailmaa sekä välttää liiallista ohjelmaa.
Unirytmi kannattaa pitää joka päivä säännöllisenä, myös viikonloppuisin. Myös säännöllinen 3–4 tunnin välein ruokailu on tärkeää, jotta verensokeritasot pysyvät tasaisena. Jos huomaat, että uni ei herättyäsi tule noin 15 minuutin sisällä, voit koettaa siirtyä hetkeksi toiseen huoneeseen tekemään jotain hyvin rauhallista (ei puhelinta). Tämä katkaisee “sänky = valvominen” -yhteyden.
Jos heräily on jatkuvaa tai koet päivisin uupumusta tai väsymystä, kannattaa varata aika lääkärin vastaanotolle.
Nukkumistani häiritsevät yölliset vessakäynnit. Pahimmillaan käyn kolmesti yön aikana pissalla vaikka olen illan mittaan nauttinut nesteitä (roibos, vesi) hyvin maltillisesti. Päivisin tiheää virtsaamistarvetta ei ole. Kuorsaan mutta uniapneaa ei ole (on tutkittu). Kuumat aallot herättelevät myös edelleen iästäni (68 v.) huolimatta. Toivoisin apua pystyäkseni nukkumaan paremmin, pidempiä yhtäjaksoisia tunteja. Mikä avuksi?
Kuulostaa siltä, että yöunesi on varsin rikkonainen ja et saa siksi riittävästi palauttavaa unta. Oireiden taustalla saattaa olla esimerkiksi uniapnea. Uniapneaan liittyy usein yöllistä virtsaamistarvetta, mutta myös yöhikoilua. Naisilla samoja oireita liittyy myös vaihdevuosiin ja ilman unitutkimuksia on nämä vaikea erottaa. Usein oireet voivat johtua molemmista. Suosittelisin sinua varaamaan ajan lääkärin vastaanotolle, jotta oireittesi taustasyyt voitaisiin selvittää ja aloittaa syyn mukainen hoito.
Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?
Normaaliksi katsotaan yleensä 1–2 lyhyttä heräämistä, kunhan uni palautuu nopeasti. Yöllisistä heräämisistä kannattaa huolestua silloin, kun herää useita kertoja yössä ja heräily jatkuu viikkoja tai kuukausia ja kokee, että uni ei palauta, ilmenee päiväväsymystä, ärtyisyyttä, mielialan laskua tai jos herää johonkin fyysiseen tuntemukseen kuten hengenahdistukseen, tukehtumisen tunteeseen, toistuvaan virtsahädän tunteeseen, hikoiluun tai johonkin muuhun vaivaan.
Nukahdan yleensä hyvin ja nukun 4–5 h hyvin sitkeästi, sitten alkaa se heräily, nukahdan, herään koko aamuyön. Usein on myös aamuyön päänsärkyä.
Aamuyöstä unen rakenne on kevyempää ja ihminen on altis heräämään. Muutaman kerran yössä herääminen on normaalia, jos nukahtaa sen jälkeen uudelleen kohtuullisen nopeasti. Sinun kohdallasi heräilyä vaikuttaa olevan poikkeuksellisen paljon. Erilaiset taustasyyt, kuten stressi tai ylivireys voivat herkistää heräämisille. Myös elimelliset syyt, esimerkiksi uniapnea tai yöaikaiset raajaliikkeet voivat aiheuttaa heräilyä. Aamuyön päänsärky voi johtua monista eri syistä. Muun muassa uniapnea, koholla oleva verenpaine, jännityspäänsärky, migreeni ja hampaiden narskuttelu voivat olla päänsäryn taustalla. Sinun kannattasi hakeutua oireidesi vuoksi lääkärin vastaanotolle, jotta heräilyn ja päänsäryn syyt voidaan selvittää.
Nukuttuani nelisen tuntia, herään hikipuuskaan, joka on hetkessä ohi ja jatkan unta melko pian. Hikipuuska häiritsee joka yö. Minulla kakkostyypin diabetes ja uniapnea, olen 71 v. Mistä moinen herätys?
Yöllinen hikoilu voi johtua monista eri syistä. Taustalla voi olla esimerkiksi hormonaalisia syitä kuten kilpirauhasen toimintahäiriö, uniapnea, stressi, jokin infektio tai tulehdus, erilaiset lääkitykset, verensokerin vaihtelut tai alkoholin käyttö. Sinun kannattaisi hakeutua lääkärin vastaanotolle, jossa voidaan tarkistaa diabeteksen ja uniapnean hoitotasapaino sekä poissulkea mahdolliset muut yöhikoilun syyt.
Työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
Tilaa unen uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat uniaiheisia neuvoja ja vinkkejä asiantuntijoiltamme. Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
"Pitääkö olla huolissaan, jos kuorsaa joka yö?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.
Yhteinen vai erillinen sänky? Näin erilaiset unirytmit vaikuttavat uneen
Unilääkäri Janne Kanervisto rohkaisee suomalaisia hakemaan unihäiriöihin apua ajoissa ja muistuttaa, että unirytmit ja -tarpeet voivat vaihdella saman perheen sisällä. Joskus erillisissä sängyissä nukkuminen voi olla pariskunnille paras satsaus hyvinvointiin ja sitä kautta myös suhteeseen.
Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.