Yhteinen vai erillinen sänky? Näin erilaiset unirytmit vaikuttavat uneen

Heräätkö joka yö toistuvasti kumppanin kovaääniseen kuorsaukseen ja valvot pahimmillaan tunteja unta odottaessa? Aihe on tuttu myös Terveystalon unilääkärin, Janne Kanerviston vastaanotolla.

– Usein tuntuu, että juuri herkkäuniset ja kuorsaajat sekä ilta- ja aamuvirkut ovat löytäneet toisensa. Ja iän myötä erilaiset unihäiriöt vielä lisääntyvät, mikä aiheuttaa monessa parisuhteessa haasteita. Jos kaksikymppisenä nukumme vielä sikeästi, viisikymppisenä uni on jo kevyempää ja katkonaisempaa.

Unettomuudesta kärsivät toki kaikenikäiset. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan psykiatristen unihäiriöiden aiheuttamat pitkät sairauspoissaolot nelinkertaistuivat vuosien 2010–2022 aikana.

– Moni sinnittelee unettomuuden kanssa kymmenenkin vuotta ja hakee apua lääkäristä vasta, kun ongelmat ovat alkaneet kasaantua tai unihäiriöistä on seurannut jokin konkreettinen terveydellinen haitta, Kanervisto on huomannut.

Krooninen univaje lisää sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen riskiä, mutta vaikeuttaa myös painonhallintaa. Se hankaloittaa usein myös arjen velvollisuuksista suoriutumista ja voi heijastua negatiivisesti ihmissuhteisiin.

Hyvä uutinen on, että unettomuutta ja unihäiriöitä on mahdollisuus hoitaa.

Pinttyneet tavat kasvattavat univelkaa

Uneen liittyy paljon tabuja, joista ei uskalleta puhua. Yksi niistä koskettaa monia pariskuntia. Meillä elää yhä sitkeästi käsitys, että eri sängyissä nukkuminen lisää etäisyyttä ja johtaa pahimmillaan eroon. Silti harva kaipaa unessa kumppanin seuraa.

– Tietysti toisilla on suurempi tarve olla lähekkäin, mutta läheisyyttä ja seksiä voi olla muuallakin kuin sängyssä, vaikka nukkuisikin eri huoneissa. Se, että molemmat saavat levätä kunnolla, heijastuu suhteeseen varmasti positiivisesti, Kanervisto sanoo.

Erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat unirytmeihin ja myös unen syvyyteen, mutta unentarve on myös yksilöllistä. Toiset meistä ovat iltavirkkuja ja aamutorkkuja koko ikänsä.

– Yöunien lyhenemiseen liittyy usein myös pinttyneitä tapoja. Monet ihmiset eivät nykyään arvosta unta, vaan priorisoivat vapaa-ajan mieluummin television sarjamaratoneihin, vaikka tietävätkin olevansa väsyneitä seuraavana päivänä.

Perheenjäsenten erilaiset unirytmit ja -tavat ovat omiaan kuumentamaan tunteita samassa taloudessa asuvien kesken.

– Raskainta se on varmasti silloin, jos yhdellä on hyvät unenlahjat ja toinen ei meinaa saada millään nukutuksi. Unihäiriöistä kärsivä ei välttämättä halua kuulla neuvoja ihmiseltä, joka nukkuu kuin tukki.

Hyvä uni palautti värit elämään

Janne Kanerviston mielestä unihäiriöitä ei kannata lähteä hoitamaan ensisijaisesti lääkkeillä. Tärkeämpää on selvittää unettomuuden juurisyy.

– Yleensä varaan asiakkaan ensimmäiseen käyntiin tunnin, jonka aikana lähdemme kartoittamaan, miksi nukkuminen on vaikeaa. Läheskään aina ei tarvita laajoja unitutkimuksia, vaan yksikin käynti voi riittää.

Pienilläkin elämäntapamuutoksilla voi olla merkitystä. Henkisen kuormituksen vähentäminen, liikunnan lisääminen, kofeiinin välttäminen ja terveellisempi ruokavalio avittavat parempaan uneen, mutta kyse on myös päivittäisten rutiinien muokkaamisesta. Sänkyyn ei kannata mennä älypuhelimen kanssa.

– Toki ennen näitä toimia meidän on käytävä läpi myös muut unihäiriön syyt, kuten uniapnea, levottomat jalat tai vaihdevuosien hormonimuutokset.

Unen priorisoiminen kannattaa, sillä sen positiiviset vaikutukset heijastuvat elämään kokonaisvaltaisesti.

– Yksi potilaani totesi osuvasti, että kun hän alkoi nukkua paremmin, tuntui kuin värit olisivat palanneet elämään, Kanervisto kertoo.