Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
Jos saat nukkuessasi toistuvia hengityskatkoksia, on mahdollista, että sairastat uniapneaa. Tyypillisiä uniapnean yöllisiä oireita ovat myös kuorsaus, tukehtumisen tunteeseen herääminen, suun kuivuminen, lisääntynyt virtsaamisen tarve, närästys tai yöhikoilu.
Uniapnea on yleisintä 40−65-vuotiailla. Naisilla todennäköisyys uniapneaan lisääntyy vaihdevuosien kynnyksellä.
− Lähtökohtaisesti uniapnea johtuu siitä, että nukkuessamme jokin kohta ylähengitysteistä menee tukkoon. Syyt tähän ovat yksilöllisiä ja vaativat aina diagnoosin, jotta voimme suunnitella jokaiselle potilaalle sopivan hoidon, pohjustaa Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren.
Uniapnea kannattaa ottaa tosissaan, sillä hoitamattomana sairaus voi lisätä muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Keskittymisvaikeudet voivat johtua uniapneasta
Blomgren on huomannut, että moni pitkittää lääkärin vastaanotolle tulemista, sillä oireet hiipivät elämään varkain. Unenaikaisia tapahtumia saattaa olla vaikea itse havaita, ellei kumppani tai perheenjäsen niistä huomauta.
− Yleensä ihminen rekisteröi, että hän on jatkuvasti väsynyt ja kärttyinen, tai kärsii aamupäänsärystä ja keskittymisvaikeuksista. Uniapnea laskee kokonaisvaltaisesti elämänlaatua, joten sen kanssa on turha jäädä kärvistelemään. Apua on saatavilla.
Uniapneatutkimuksessa saat kotiin mukaan mittauslaitteen ja anturit, jotka tallentavat hengitystä, nukkumisasentoa, kuorsausta ja veren happipitoisuutta unen aikana. Laitteen tuloksia analysoimalla voidaan päätellä uniapnean vaikeusaste ja saadaan vihjeitä sen aiheuttajista.
Painoa pudottamalla eroon uniapneasta
Usein uniapnean taustalla on ylipaino. Ylimääräinen rasva kertyy kaulan ja nielun alueelle, mikä ahtauttaa ylähengitysteitä. Keskivartalon rasva painaa puolestaan keuhkoja ja hengitysteitä kasaan. Uniapnealle altistavat myös alkoholi, tupakka ja rauhoittavat lääkkeet.
– Elämäntapoja muuttamalla ja ylipainoa pudottamalla on hyvät mahdollisuudet vähentää uniapnean oireita tai päästä niistä kokonaan eroon. Ruokavaliomuutoksiin kannattaa hakea apua ravitsemusterapeuteilta. Lääkärin kanssa voi keskustella myös muista hoitovaihtoehdoista, Blomgren rohkaisee.
Normaalipainoinenkin ihminen voi toki sairastua uniapneaan. Purennan poikkeavuudet, suuret nielurisat tai ahdas nenä ja nielu voivat aiheuttaa öisiä hengityskatkoksia.
– Jos purenta on syynä uniapneaan, siihen on saatavilla suuhun yön ajaksi laitettava kuorsauskisko, joka vetää alaleukaa eteenpäin niin, että ylähengitystiet pysyvät auki nukkuessa.
Mikäli hengityskatkoja tulee selällään nukkuessa, rintakehän ympärille kiinnitettävästä kuorsausvyöstä voi olla apua. Se opettaa nukkujaa välttämään selkäasentoa.
Hyvällä hoidolla täydelliset unet
Vaikeisiin uniapneaoireisiin CPAP-unimaski on usein tehokkain apu. Laite puhaltaa unen aikana jatkuvasti ylipainetta hengitysteihin, mikä estää nielun tukkeutumisen.
– Maskin saa julkisen terveydenhuollon puolelta tai Terveystalon verkkokaupasta. Me voimme myös opastaa laitteen käytössä. Moni potilaistani on todennut unimaskiin totuttuaan, ettei ollut edes muistanut, millaista on nukkua yöt keskeytyksettä ja herätä virkeänä, Blomgren kertoo.
Lohdullinen tieto on sekin, ettei unimaski ole välttämätttä loppuelämän petikaveri.
– Sekin on mahdollista, että kun unta rekisteröidään mittauslaitteilla jonkin ajan kuluttua uudelleen, oireita ei enää olekaan. Silloin unimaskista voidaan luopua tai hoidoksi riittää esimerkiksi kuorsauskisko tai -vyö.
Edellytyksenä uniapneasta paranemiselle on, että paino on pudonnut merkittävästi, ahtauttavat nielurisat on poistettu tai potilas on lopettanut rauhoittavien lääkkeiden käytön.
LT, Dos., Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.
Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
Totta vai tarua: liikunta korvaa valon puutteen
Totta ja tarua. Mikään ei korvaa luonnonvaloa, mutta liikunta voi auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.
"Miten kauan kahvi tai alkoholi häiritsee unta?"
Erikoislääkäri Piia Marin vastaa marraskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unta häiritsevistä tekijöistä.