Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
Jos saat nukkuessasi toistuvia hengityskatkoksia, on mahdollista, että sairastat uniapneaa. Tyypillisiä uniapnean yöllisiä oireita ovat myös kuorsaus, tukehtumisen tunteeseen herääminen, suun kuivuminen, lisääntynyt virtsaamisen tarve, närästys tai yöhikoilu.
Uniapnea on yleisintä 40−65-vuotiailla. Naisilla todennäköisyys uniapneaan lisääntyy vaihdevuosien kynnyksellä.
− Lähtökohtaisesti uniapnea johtuu siitä, että nukkuessamme jokin kohta ylähengitysteistä menee tukkoon. Syyt tähän ovat yksilöllisiä ja vaativat aina diagnoosin, jotta voimme suunnitella jokaiselle potilaalle sopivan hoidon, pohjustaa Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren.
Uniapnea kannattaa ottaa tosissaan, sillä hoitamattomana sairaus voi lisätä muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Keskittymisvaikeudet voivat johtua uniapneasta
Blomgren on huomannut, että moni pitkittää lääkärin vastaanotolle tulemista, sillä oireet hiipivät elämään varkain. Unenaikaisia tapahtumia saattaa olla vaikea itse havaita, ellei kumppani tai perheenjäsen niistä huomauta.
− Yleensä ihminen rekisteröi, että hän on jatkuvasti väsynyt ja kärttyinen, tai kärsii aamupäänsärystä ja keskittymisvaikeuksista. Uniapnea laskee kokonaisvaltaisesti elämänlaatua, joten sen kanssa on turha jäädä kärvistelemään. Apua on saatavilla.
Uniapneatutkimuksessa saat kotiin mukaan mittauslaitteen ja anturit, jotka tallentavat hengitystä, nukkumisasentoa, kuorsausta ja veren happipitoisuutta unen aikana. Laitteen tuloksia analysoimalla voidaan päätellä uniapnean vaikeusaste ja saadaan vihjeitä sen aiheuttajista.
Painoa pudottamalla eroon uniapneasta
Usein uniapnean taustalla on ylipaino. Ylimääräinen rasva kertyy kaulan ja nielun alueelle, mikä ahtauttaa ylähengitysteitä. Keskivartalon rasva painaa puolestaan keuhkoja ja hengitysteitä kasaan. Uniapnealle altistavat myös alkoholi, tupakka ja rauhoittavat lääkkeet.
– Elämäntapoja muuttamalla ja ylipainoa pudottamalla on hyvät mahdollisuudet vähentää uniapnean oireita tai päästä niistä kokonaan eroon. Ruokavaliomuutoksiin kannattaa hakea apua ravitsemusterapeuteilta. Lääkärin kanssa voi keskustella myös muista hoitovaihtoehdoista, Blomgren rohkaisee.
Normaalipainoinenkin ihminen voi toki sairastua uniapneaan. Purennan poikkeavuudet, suuret nielurisat tai ahdas nenä ja nielu voivat aiheuttaa öisiä hengityskatkoksia.
– Jos purenta on syynä uniapneaan, siihen on saatavilla suuhun yön ajaksi laitettava kuorsauskisko, joka vetää alaleukaa eteenpäin niin, että ylähengitystiet pysyvät auki nukkuessa.
Mikäli hengityskatkoja tulee selällään nukkuessa, rintakehän ympärille kiinnitettävästä kuorsausvyöstä voi olla apua. Se opettaa nukkujaa välttämään selkäasentoa.
Hyvällä hoidolla täydelliset unet
Vaikeisiin uniapneaoireisiin CPAP-unimaski on usein tehokkain apu. Laite puhaltaa unen aikana jatkuvasti ylipainetta hengitysteihin, mikä estää nielun tukkeutumisen.
– Maskin saa julkisen terveydenhuollon puolelta tai Terveystalon verkkokaupasta. Me voimme myös opastaa laitteen käytössä. Moni potilaistani on todennut unimaskiin totuttuaan, ettei ollut edes muistanut, millaista on nukkua yöt keskeytyksettä ja herätä virkeänä, Blomgren kertoo.
Lohdullinen tieto on sekin, ettei unimaski ole välttämätttä loppuelämän petikaveri.
– Sekin on mahdollista, että kun unta rekisteröidään mittauslaitteilla jonkin ajan kuluttua uudelleen, oireita ei enää olekaan. Silloin unimaskista voidaan luopua tai hoidoksi riittää esimerkiksi kuorsauskisko tai -vyö.
Edellytyksenä uniapneasta paranemiselle on, että paino on pudonnut merkittävästi, ahtauttavat nielurisat on poistettu tai potilas on lopettanut rauhoittavien lääkkeiden käytön.
LT, Dos., Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Tilaa unen uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat uniaiheisia neuvoja ja vinkkejä asiantuntijoiltamme. Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Hyvä loma tehdään jo ennalta – näin palaudut arjen rasituksista
Kesäloma on monelle suomalaiselle odotettu unelma, johon suunnataan kovin odotuksin. Mutta millainen loma olisi palautumisen kannalta optimaalisin? Unen asiantuntijalääkärinä Terveystalolla työskentelevä Eevert Partinen kertoo.
"Kuinka paljon huonounisuus vaikuttaa muistiin?"
Neurologian erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Gabriele Sved vastaa Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin ikääntyvän unesta.
"Milloin alkoholi häiritsee nukkumista?"
Yleislääketieteen erikoislääkäri ja unilääkäri Ulla Vehniäinen vastaa toukokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin alkoholista ja unesta.
Mistä tiedät, nukutko riittävästi? – Tunnista hälytysmerkit
Jokainen meistä on kuullut, että unta pitäisi kertyä 7–8 tuntia yössä. Silti vain puolet ihmisistä saa riittävästi lepoa. Unen asiantuntijalääkärinä ja työterveyshuollon erikoislääkärinä Terveystalolla työskentelevä Sinikka Haakana kertoo, miten ja miksi uneen kannattaa satsata.
"Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?"
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Sanna-Tuulia Mattila vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin yöllisistä heräilyistä.
"Pitääkö olla huolissaan, jos kuorsaa joka yö?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin uniapneasta.