"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.
Kun älysormus ilmoittaa yön veren happipitoisuuden olleen keskimäärin yli 90 %, niin tuleeko huolestua hetkittäisistä lukemista?
Happipitoisuuden tulee yöllä olla yli 90 %. Jos öisin tulee toistuvasti alle 90 % happipitoisuuksia, taustalla on usein uniapnea. On kuitenkin hyvä muistaa, että älysormusten mittausteknologia ei ole yhtä tarkkaa on kuin lääkinnällisissä laitteissa, joten tulokset eivät aina pidä paikkaansa. Suosittelen kuitenkin poikkeavien tulosten varmistamista uniapneatutkimuksella eli yöpolygrafialla.
Osta lähetteetön uniapneatutkimus.
Aamuyöstä kun herään eikä uni ota tullakseen niin selaan puhelimesta iltapäivälehtien kevyitä uutisia yms. hetken ja taas uni maistuu, voiko tällaisesta olla mitään haittaa, kun selkeästi auttaa uneen?
Jos tämä auttaa ja uni tulee nopeasti uudestaan niin en olisi huolissani. Älypuhelimen käytön sijaan voi kuitenkin kokeilla erilaisia rentoutusharjoituksia ja hengitystekniikoita, jotka myös voivat auttaa nukahtamaan nopeasti uudestaan. Pääperiaate on, että mitä vähemmän altistuu valolle yöllä, sitä parempi.
Vaikuttaako runsas kännykän ja somen käyttö päivänaikana unen laatuun, vaikka sitä ei selaisi ihan nukkumaan mennessä?
Voi vaikuttaa. Keho ja mieli tarvitsevat muutakin aktiviteettia kuin ruudun katselua. Kännykän käyttö ei juuri kasvata unipainetta, mitä tarvitaan hyvään nukkumiseen. Lisäksi se aktivoi aivoja siinä määrin, että voi olla haastavaa rauhoittua illalla yöunille.
Onko äänikirjojen kuunteleminen katkeilevan unen avuksi haitallista? Minkä verran äänikirjoja kannattaa kuunnella/vuorokausi?
Ei ole haitallista. Äänikirjojen kuuntelusta ei ole mitään haittaa, joten voi kuunnella niin paljon kuin hyvältä tuntuu.
Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa? Minulla on hoitamaton uniapnea, eli nukun ilman cpap-laitetta tms., ja kelloni mukaan happisaturaatio putoaa jopa 74 % huonoimpina öinä. Tämä toki korreloi tuntemuksiini aamulla ja jomottavaan päänsärkyyn, mutta lukema kuulostaa hyvin alhaiselta. Voiko se pitää paikkaansa vai pidänkö sitä vain suuntaa antavana?
Älykellon happisaturaation mittaustarkkuus ei vastaa lääkinnällisten laitteiden tarkkuutta. Lisäksi kellon kontakti ihoon voi aika ajoin olla melko huono ja tämä voi antaa virheellisiä lukemia. Lukemiin ei siis aina voi luottaa. Kysyjän tapauksessa on kuitenkin todettu hoitamaton uniapnea ja uniapneassa voidaan tavata noinkin alhaisia happisaturaatioita. On siis mahdollista, että 74 % happisaturaatio on ihan todellinen. Suosittelen vielä hakeutumaan lääkäriin uniapnean tiimoilta; uniapneaan on useita erilaisia hoitovaihtoehtoja.
Onko puhelimen käytön suurin ongelma sinivalo vai sisällön herättämä vireystila?
Kännykän käytön aiheuttama vireystila on suurempi ongelma kuin pelkkä sinivalo.
Vaikuttaako sängyssä puhelimen käyttö unen laatuun, vaikka nukahtaminen ei viivästyisi?
Voi hyvinkin vaikuttaa. Aivot eivät saa tarvitsemaansa rauhoittumista ennen nukkumaanmenoa ja tämä voi näkyä huonolaatuisena unena. Tämä liiallinen aivojen kuormitus näkyy unitutkimuksissa rauhattomana syvänä unena.
Pystyykö kello tulkitsemaan unen eri vaiheita? Sykettä? Hengitystiheyttä?
Kello mittaa sykettä, sykevälivaihtelua, liikkumista. Osa kelloista mittaa myös kehon lämpötilaa ja happisaturaatiota. Mikään kello ei siis mittaa suoraan unta vaan ainoastaan epäsuoria parametreja, joista se pyrkii päättelemään unen ja univaiheet. Älykellot ja -sormukset eivät yleensä ole kovin tarkkoja univaiheiden määrittämisessä, sen sijaan ne osaavat kohtuullisen hyvin määritellä nukahtamis- ja heräämisajat.
Onko puhelimen iltakäytölle olemassa “turvallista aikarajaa” ennen nukkumaanmenoa?
Ei ole – mitä vähemmän sitä parempi.
Unen vastuulääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri
Tilaa unen uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat uniaiheisia neuvoja ja vinkkejä asiantuntijoiltamme.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.
Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
Totta vai tarua: liikunta korvaa valon puutteen
Totta ja tarua. Mikään ei korvaa luonnonvaloa, mutta liikunta voi auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.
"Miten kauan kahvi tai alkoholi häiritsee unta?"
Erikoislääkäri Piia Marin vastaa marraskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unta häiritsevistä tekijöistä.
Totta vai tarua: mitä enemmän unta sen parempi
Voiko ihminen nukkua liikaa? Jos voi, miksi ja mitä siitä seuraa? Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Sanna-Tuulia Mattila vastaa kysymyksiin.