Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
Rauta on elintärkeä hivenaine aivoille. Keskushermoston raudanpuute on yksi merkittävimmistä tekijöistä levottomien jalkojen oireilussa.
− Aivojen dopamiinijärjestelmä tarvitsee toimiakseen rautaa. Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine, joka esimerkiksi säätelee mielihyvän tunteita, mutta myös kehon liikkeitä. Kun dopamiinireseptoreiden toiminta heikkenee raudanpuutteen vuoksi, levottomien jalkojen oireet voimistuvat. Siksi myös dopamiinilääkkeitä on pitkään käytetty oireiden hoidossa, Terveystalon neurologian erikoislääkäri ja Uniklinikan vastaava lääkäri Gabriele Sved kuvailee.
Oireilun syy on aina selvitettävä ennen hoitoa, kuten rautalisää
Vaikka suuri osa levottomien jalkojen oireista liittyy raudanpuutteeseen, muitakin syitä on. Tällaisia ovat esimerkiksi perinnöllisyys, tietyt lääkitykset tai munuaissairaudet.
− Liiallinen rauta kuormittaa elimistöä. Tämän vuoksi oireilun syyt tulisi aina yksilöllisesti selvittää, ennen kuin esimerkiksi ottaa rautalisää käyttöönsä, Sved muistuttaa.
Ferritiini on tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa raudanpuutteen mittari
Levottomien jalkojen diagnosoinnissa suljetaan raudanpuute pois ennen muiden hoitojen aloittamista.
− Raudanpuutteen arvioinnissa tärkeä mittari on ferritiini, joka kertoo elimistön rautavarastoista. Vain pieni osa verenkierrossa olevasta raudasta pääsee aivoihin, minkä vuoksi kansainvälisten suositusten mukaan ferritiinitason tulisi aikuisilla olla selvästi yli 75 ja lapsilla yli 50 ug/l. Näiden rajojen alapuolella on havaittu oireiden pahenemista.
Sved kertoo, että ferritiiniarvo nousee herkästi infektion tai tulehduksen vuoksi. Sen vuoksi mittaus tulee tehdä terveenä ja aamulla tyhjällä vatsalla.
− Esimerkiksi ihan tavallinen flunssa voi nostaa virheellisesti ferritiiniarvoja, minkä vuoksi ferritiinin mittaamisen ja flunssan välissä tulisi olla noin kolme-neljä viikkoa. Lisäksi pelkkä ferritiinin selvittäminen ei riitä, vaan tulee tutkia myös tulehdusarvot eli CRP, perusverenkuva sekä veren rautakyllästeisyys. Jos rautakyllästeisyys on alle 20 %, kyseessä on selvä raudanpuute.
On tärkeä selvittää raudanpuutteen syy
Levottomien jalkojen oireyhtymä on yleisempää naisilla, sillä runsaat kuukautiset aiheuttavat herkästi raudanpuutetta.
− Ennen vaihdevuosia naisten ferritiinitasot ovat usein matalat. Oireet korostuvat raskauden aikana, sillä sikiön kasvu lisää raudantarvetta. Useimmissa tapauksissa oireet helpottavat synnytyksen jälkeen.
Miehillä raudanpuute on harvinaisempaa, mutta esimerkiksi erityisruokavaliot tai suolistosairaudet voivat altistaa puutokselle.
− Esimerkiksi runsas maitotuotteiden nauttiminen lihan kanssa heikentää raudan imeytymistä, samoin kahvi ja tee. Vegaanien on tärkeää huolehtia monipuolisesta raudansaannista, sillä kasvikunnan raudan imeytyminen on heikompaa.
Rautahoito suunnitellaan aina yksilöllisesti
Sved muistuttaa, että raudanpuutteen korjaaminen tulisi suunnitella aina yksilöllisesti.
− Syy raudanpuutteeseen tulee selvittää ennen lisäraudan aloittamista. Jos raudan imeytyminen on heikentynyt, pelkkä suun kautta otettava rautalisä ei aina riitä, vaan joskus tarvitaan rautainfuusio. Myös krooniset sairaudet voivat aiheuttaa sekä puutostiloja että ylikuormitusta, joten hoito tulee suunnitella lääkärin ohjauksessa, Sved kertoo.
Neurologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
Tilaa unen uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat uniaiheisia neuvoja ja vinkkejä asiantuntijoiltamme.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Uusimmat artikkelit
Mikä on metabolinen ikä ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut?
Terveystalon uusi tutkimus paljastaa kuinka kehosi ikääntyy. Metabolinen ikä tekee näkyväksi biologisen vanhenemisen.
Sujuvaa apua asiointiin – tekoälyavustajamme on nyt käytössäsi
Löydät nyt verkkosivuiltamme Terveystalon tekoälyavustajan, joka auttaa sinua löytämään tietoa sivustoltamme. Tekoälyä hyödyntävä bottimme vastaa kysymyksiisi ja ohjaa sinut nopeasti ja helposti etsimäsi tiedon pariin.
Totta vai tarua: Laskeuma ei aina vaadi leikkaushoitoa
Yleisyydestään huolimatta laskeumiin liittyy monia myyttejä ja myös virheellisiä uskomuksia, vaikka kyse on useimmiten hyvin hoidettavissa olevasta vaivasta. Tiesitkö esimerkiksi, että laskeumien syntyä on myös mahdollista ennaltaehkäistä itse arkisilla valinnoilla?
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.
”Aina saa kysyä, jos hinta mietityttää” – 5 esimerkkiä valinnanvapauskokeilun lisätutkimusten hinnoista
Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu on kerännyt asiakkailta kiitosta erityisesti nopeasta ja mutkattomasta hoitoon pääsystä sekä läpinäkyvästä hinnoittelusta. Johtava lääkäri Marja-Leena Hyypiä antaa viisi käytännön esimerkkiä mahdollisten lisätutkimusten hinnoista – ja kehottaa kysymään rohkeasti lisää.
"Onko lisäravinteista apua nivelrikon hoidossa?"
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Rami Madanat vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin koskien nivelvaivoja ja nivelrikkoa.