Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
Rauta on elintärkeä hivenaine aivoille. Keskushermoston raudanpuute on yksi merkittävimmistä tekijöistä levottomien jalkojen oireilussa.
− Aivojen dopamiinijärjestelmä tarvitsee toimiakseen rautaa. Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine, joka esimerkiksi säätelee mielihyvän tunteita, mutta myös kehon liikkeitä. Kun dopamiinireseptoreiden toiminta heikkenee raudanpuutteen vuoksi, levottomien jalkojen oireet voimistuvat. Siksi myös dopamiinilääkkeitä on pitkään käytetty oireiden hoidossa, Terveystalon neurologian erikoislääkäri ja Uniklinikan vastaava lääkäri Gabriele Sved kuvailee.
Oireilun syy on aina selvitettävä ennen hoitoa, kuten rautalisää
Vaikka suuri osa levottomien jalkojen oireista liittyy raudanpuutteeseen, muitakin syitä on. Tällaisia ovat esimerkiksi perinnöllisyys, tietyt lääkitykset tai munuaissairaudet.
− Liiallinen rauta kuormittaa elimistöä. Tämän vuoksi oireilun syyt tulisi aina yksilöllisesti selvittää, ennen kuin esimerkiksi ottaa rautalisää käyttöönsä, Sved muistuttaa.
Ferritiini on tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa raudanpuutteen mittari
Levottomien jalkojen diagnosoinnissa suljetaan raudanpuute pois ennen muiden hoitojen aloittamista.
− Raudanpuutteen arvioinnissa tärkeä mittari on ferritiini, joka kertoo elimistön rautavarastoista. Vain pieni osa verenkierrossa olevasta raudasta pääsee aivoihin, minkä vuoksi kansainvälisten suositusten mukaan ferritiinitason tulisi aikuisilla olla selvästi yli 75 ja lapsilla yli 50 ug/l. Näiden rajojen alapuolella on havaittu oireiden pahenemista.
Sved kertoo, että ferritiiniarvo nousee herkästi infektion tai tulehduksen vuoksi. Sen vuoksi mittaus tulee tehdä terveenä ja aamulla tyhjällä vatsalla.
− Esimerkiksi ihan tavallinen flunssa voi nostaa virheellisesti ferritiiniarvoja, minkä vuoksi ferritiinin mittaamisen ja flunssan välissä tulisi olla noin kolme-neljä viikkoa. Lisäksi pelkkä ferritiinin selvittäminen ei riitä, vaan tulee tutkia myös tulehdusarvot eli CRP, perusverenkuva sekä veren rautakyllästeisyys. Jos rautakyllästeisyys on alle 20 %, kyseessä on selvä raudanpuute.
On tärkeä selvittää raudanpuutteen syy
Levottomien jalkojen oireyhtymä on yleisempää naisilla, sillä runsaat kuukautiset aiheuttavat herkästi raudanpuutetta.
− Ennen vaihdevuosia naisten ferritiinitasot ovat usein matalat. Oireet korostuvat raskauden aikana, sillä sikiön kasvu lisää raudantarvetta. Useimmissa tapauksissa oireet helpottavat synnytyksen jälkeen.
Miehillä raudanpuute on harvinaisempaa, mutta esimerkiksi erityisruokavaliot tai suolistosairaudet voivat altistaa puutokselle.
− Esimerkiksi runsas maitotuotteiden nauttiminen lihan kanssa heikentää raudan imeytymistä, samoin kahvi ja tee. Vegaanien on tärkeää huolehtia monipuolisesta raudansaannista, sillä kasvikunnan raudan imeytyminen on heikompaa.
Rautahoito suunnitellaan aina yksilöllisesti
Sved muistuttaa, että raudanpuutteen korjaaminen tulisi suunnitella aina yksilöllisesti.
− Syy raudanpuutteeseen tulee selvittää ennen lisäraudan aloittamista. Jos raudan imeytyminen on heikentynyt, pelkkä suun kautta otettava rautalisä ei aina riitä, vaan joskus tarvitaan rautainfuusio. Myös krooniset sairaudet voivat aiheuttaa sekä puutostiloja että ylikuormitusta, joten hoito tulee suunnitella lääkärin ohjauksessa, Sved kertoo.
Neurologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
Tilaa unen uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat uniaiheisia neuvoja ja vinkkejä asiantuntijoiltamme.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Uusimmat artikkelit
”Sairausloma on viimeinen keino” – näin työterveys ehkäisee sairauspoissaoloja
Suurin osa työterveyden toimista ei koskaan näy työntekijälle tai liity sairauslomaan. Tämä on merkki onnistumisesta.
Terve työelämä barometri 2026: Myönteinen trendi terveellisyydessä, mutta näkemysero inhimillisyydessä ylimmän johdon ja muiden välillä kasvussa
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Vaikka yleinen kuva työelämän terveydestä on parantunut, kokemukset johdon aktiivisuudesta ja arjen inhimillisyydestä eriytyvät, joten polarisaatio roolien välillä on kasvussa.
Terve työelämä barometri 2026: Kasvava kuormitus haastaa työelämää, ratkaisu löytyy yhteisöllisyydestä
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Samaan aikaan barometri paljastaa työelämän uuden normaalin: jopa 80 % vastaajista kokee suomalaisen työelämän olevan entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa.
”Ai niin, yksi juttu vielä…” Noloksi koettu vaiva paljastetaan usein vasta ovensuussa
Häpeä saattaa estää hoidattamasta ihan tavallisiakin vaivoja. Psykiatri, Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä vakuuttaa, ettei mikään syy ole liian pieni tai häpeällinen.
"Milloin pitäisi huolestua yöllisistä heräämisistä?"
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja unilääketieteen erityispätevyyden omaava Sanna-Tuulia Mattila vastaa huhtikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin yöllisistä heräilyistä.
Ravitsemusohjeita herkkävatsaiselle – mitä kannattaa välttää ja mitä suosia?
Vatsavaivojen jäljittäminen tuntuu usein salapoliisityöltä, kun oireiden aiheuttajaa etsitään ruokavaliokokeiluilla. Laillistettu ravitsemusterapeutti Mari Näätänen kertoo, millaiset ruoka-aineet sopivat yleensä herkkävatsaisille, mutta muistuttaa, ettei ruokavaliota kannata rajoittaa liikaa.