Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
Rauta on elintärkeä hivenaine aivoille. Keskushermoston raudanpuute on yksi merkittävimmistä tekijöistä levottomien jalkojen oireilussa.
− Aivojen dopamiinijärjestelmä tarvitsee toimiakseen rautaa. Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine, joka esimerkiksi säätelee mielihyvän tunteita, mutta myös kehon liikkeitä. Kun dopamiinireseptoreiden toiminta heikkenee raudanpuutteen vuoksi, levottomien jalkojen oireet voimistuvat. Siksi myös dopamiinilääkkeitä on pitkään käytetty oireiden hoidossa, Terveystalon neurologian erikoislääkäri ja Uniklinikan vastaava lääkäri Gabriele Sved kuvailee.
Oireilun syy on aina selvitettävä ennen hoitoa, kuten rautalisää
Vaikka suuri osa levottomien jalkojen oireista liittyy raudanpuutteeseen, muitakin syitä on. Tällaisia ovat esimerkiksi perinnöllisyys, tietyt lääkitykset tai munuaissairaudet.
− Liiallinen rauta kuormittaa elimistöä. Tämän vuoksi oireilun syyt tulisi aina yksilöllisesti selvittää, ennen kuin esimerkiksi ottaa rautalisää käyttöönsä, Sved muistuttaa.
Ferritiini on tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa raudanpuutteen mittari
Levottomien jalkojen diagnosoinnissa suljetaan raudanpuute pois ennen muiden hoitojen aloittamista.
− Raudanpuutteen arvioinnissa tärkeä mittari on ferritiini, joka kertoo elimistön rautavarastoista. Vain pieni osa verenkierrossa olevasta raudasta pääsee aivoihin, minkä vuoksi kansainvälisten suositusten mukaan ferritiinitason tulisi aikuisilla olla selvästi yli 75 ja lapsilla yli 50 ug/l. Näiden rajojen alapuolella on havaittu oireiden pahenemista.
Sved kertoo, että ferritiiniarvo nousee herkästi infektion tai tulehduksen vuoksi. Sen vuoksi mittaus tulee tehdä terveenä ja aamulla tyhjällä vatsalla.
− Esimerkiksi ihan tavallinen flunssa voi nostaa virheellisesti ferritiiniarvoja, minkä vuoksi ferritiinin mittaamisen ja flunssan välissä tulisi olla noin kolme-neljä viikkoa. Lisäksi pelkkä ferritiinin selvittäminen ei riitä, vaan tulee tutkia myös tulehdusarvot eli CRP, perusverenkuva sekä veren rautakyllästeisyys. Jos rautakyllästeisyys on alle 20 %, kyseessä on selvä raudanpuute.
On tärkeä selvittää raudanpuutteen syy
Levottomien jalkojen oireyhtymä on yleisempää naisilla, sillä runsaat kuukautiset aiheuttavat herkästi raudanpuutetta.
− Ennen vaihdevuosia naisten ferritiinitasot ovat usein matalat. Oireet korostuvat raskauden aikana, sillä sikiön kasvu lisää raudantarvetta. Useimmissa tapauksissa oireet helpottavat synnytyksen jälkeen.
Miehillä raudanpuute on harvinaisempaa, mutta esimerkiksi erityisruokavaliot tai suolistosairaudet voivat altistaa puutokselle.
− Esimerkiksi runsas maitotuotteiden nauttiminen lihan kanssa heikentää raudan imeytymistä, samoin kahvi ja tee. Vegaanien on tärkeää huolehtia monipuolisesta raudansaannista, sillä kasvikunnan raudan imeytyminen on heikompaa.
Rautahoito suunnitellaan aina yksilöllisesti
Sved muistuttaa, että raudanpuutteen korjaaminen tulisi suunnitella aina yksilöllisesti.
− Syy raudanpuutteeseen tulee selvittää ennen lisäraudan aloittamista. Jos raudan imeytyminen on heikentynyt, pelkkä suun kautta otettava rautalisä ei aina riitä, vaan joskus tarvitaan rautainfuusio. Myös krooniset sairaudet voivat aiheuttaa sekä puutostiloja että ylikuormitusta, joten hoito tulee suunnitella lääkärin ohjauksessa, Sved kertoo.
Neurologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
Tilaa unen uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat uniaiheisia neuvoja ja vinkkejä asiantuntijoiltamme.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Uusimmat artikkelit
Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.
Totta vai tarua: Kannattaako kaikkea rasvaa välttää?
Tarua. Rasvaan liittyvät myytit istuvat tiukassa, mutta nykyään tiedetään, että rasva ei ole vihollinen vaan välttämättömyys. Pehmeistä rasvoista voi olla yllättävää hyötyä jopa painonhallinnassa.
Näin teknologia tukee vaikuttavaa työterveyttä
Työterveydessä tiedolla johtaminen perustuu monipuoliseen ja organisaatiotasolla kerättyyn dataan. Tekoälyn avulla asiantuntija pystyy tunnistamaan työyhteisön riskit ja kuormitustekijät sekä ohjaamaan yhteisöä kohti vaikuttavampia, kohdennettuja terveyspalveluja. Terveystalon työterveyden tuote- ja palvelutuotannonohjauksesta vastaava johtaja Joonas Kaijala avaa, kuinka data ja AI tukee ammattilaisten työtä ja parantaa yhteisön hyvinvointia.
Digityöterveyden vaikuttavuus syntyy tasaisesta laadusta
Työterveyden suurin arvo yritykselle on saavutettava, tasalaatuinen ja koko organisaatiota tukeva palvelu, joka ehkäisee työkykyriskejä ja edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.
Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.