Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä on yleensä yli 40-vuotiaiden vaiva ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.
Levottomat jalat -oireyhtymä on yksi yleisimmistä unihäiriöistä. Ensimmäiset maininnat oireyhtymästä löytyvät jo 1600-luvulta. Terveystalon neurologian erikoislääkärin ja uniklinikan vastaavan lääkärin Gabriele Svedin mukaan harva kuitenkaan tunnistaa oireita.
− Levottomat jalat tunnistaa alaraajojen epämiellyttävästä tuntemuksesta, joka suorastaan pakottaa liikuttelemaan jalkoja. Vaiva alkaa erityisesti iltaisin tai nukkumaan mennessä. Jalkojen liikuttaminen ja kävely helpottavat oireita, Sved kuvailee.
Levottomille jaloille on tyypillistä, että oireilu aaltoilee.
− Oireet tulevat ja menevät, eikä syytä vielä tarkasti tunneta. Uusia tutkimuksia oireyhtymästä on kuitenkin parhaillaan käynnissä.
Miksi levottomat jalat lisääntyvät ikääntymisen myötä?
Oireyhtymää esiintyy lapsesta vaariin.
− Levottomat jalat on osin myös perinnöllinen sairaus, minkä vuoksi oireilua voi esiintyä jo nuorena. Tällöin puhutaan usein primaarista sairaudesta, Sved kertoo.
Levottomien jalkojen esiintyneisyys kuitenkin lisääntyy ikääntyneillä. Tällöin puhutaan sekundaarisesta sairaudesta.
− Ikääntyminen itsessään ei lisää oireyhtymää, mutta ikääntymisen myötä muut sairaudet ja lääkitysten käyttö voivat aiheuttaa levottomia jalkoja. Esimerkiksi diabetes, Parkinsonin tauti, masennuslääkkeet ja vahvat antihistamiinit voivat provosoida oireita.
Milloin levottomiin jalkoihin kannattaa hakea apua?
Levottomat jalat oireilevat pääsääntöisesti iltaisin ja nukkumaan mennessä, mikä voi vaikeuttaa merkittävästi nukahtamista sekä unessa pysymistä.
− Levottomat jalat eivät vaadi lääkärin hoitoa, jos oireilu on satunnaista ja niiden kanssa pärjää. Mutta jos oireet vaikuttavat elämänlaatuun ja nukkuminen on toistuvasti vaikeaa, kannattaa hakeutua unilääkärin vastaanotolle. Levottomien jalkojen taustalta voi myös löytyä muita sairauksia ja useat lääkkeet voivat aiheuttaa oireilua, jolloin lääkityksen vaihdosta tulisi keskustella lääkärin kanssa, Sved kertoo.
Mikä avuksi levottomiin jalkoihin?
Usein levottomiin jalkoihin löytyy hoitoa elämäntavoista. Sved nostaa esiin viisi tärkeintä tekijää, joilla oireilua voi helpottaa ja hoitaa.
- Kofeiinin vähentäminen. Kahvi ja muu kofeiini voivat provosoida oireita. Ikääntyessä kofeiinin sietokyky laskee, joten kannattaa kokeilla esimerkiksi kahvin juonnin vähentämistä.
- Alkoholin ja tupakoinnin välttäminen. Alkoholi vaikuttaa hermostoon ja voi lisätä levottomien jalkojen oireita. Myös tupakoinnin on havaittu pahentavan oireita.
- Rauta-arvojen selvittäminen. Alhainen ferritiini on yhdistetty levottomiin jalkoihin, joten erityisesti naisten olisi hyvä vaatia rauta-arvojen mittausta. Tarvittaessa tulisi ottaa käyttöön rautalisä tai – jos rautakuuri ei tehoa tai ei sovi – harkita jopa rautatiputusta.
- Säännöllinen liikunta päiväsaikaan. Jos lihakset kipeytyvät liikkuessa, tulisi kuitenkin venytellä tai purkaa lihasjännitystä liikkumisen jälkeen muilla tavoin. Liian kipeät lihakset voivat pahentaa oireilua.
- Tarvittaessa lääkehoito. Levottomiin jalkoihin on saatavissa myös lääkehoitoa, jonka tarve arvioidaan aina yksilöllisesti unilääkärin vastaanotolla.
Neurologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
Lue lisää aiheesta
"Pitääkö olla huolissaan, jos ei muista enää vanhoja tuttuja?"
Geriatrian erikoislääkäri ja dosentti Minna Raivio vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin koskien muistia ja muistihuolia.
"Miten kauan kahvi tai alkoholi häiritsee unta?"
Erikoislääkäri Piia Marin vastaa marraskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unta häiritsevistä tekijöistä.
Totta vai tarua: mitä enemmän unta sen parempi
Voiko ihminen nukkua liikaa? Jos voi, miksi ja mitä siitä seuraa? Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Sanna-Tuulia Mattila vastaa kysymyksiin.
Ota nämä terveysrutiinit tavaksi, kun täytät 80
Terveystalon asiantuntijat listasivat terveysrutiinit, jotka auttavat sinua pitämään itsesi kunnossa iän karttuessa. Lue lääkärien, ravitsemusterapeuttien, psykologin ja fysioterapeutin vinkit.
”Mikä helpotus!” – turkulainen Ritva Salmenoksa sai yleislääkäriltä nopean avun
Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla. Terveystalossa lääkärillä käynyt Ritva Salmenoksa sai terveyshuoleensa apua ja vinkkaa nyt kokeilusta myös ystävilleen. – Vastaanotoilla hoidetaan sairauksia, jotka olisi jo pitänytkin hoitaa, sanoo useita kymmeniä valinnanvapauskokeilun vastaanottoja pitänyt lääkäri Tapani Strander.
"Kolme korttipakan kokoista kerta-annosta" – saatko sinä riittävästi proteiinia?
Ikääntyessä ravinnolla on entistä suurempi merkitys toimintakyvyn säilyttämisessä. Riittävä proteiininsaanti auttaa ehkäisemään sekä lihasmassan että -voiman heikkenemistä, tukee luuston terveyttä ja edistää palautumista. Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund kertoo, miten lisäät helposti proteiinia päivittäiseen ruokavalioosi.