Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä on yleensä yli 40-vuotiaiden vaiva ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.
Levottomat jalat -oireyhtymä on yksi yleisimmistä unihäiriöistä. Ensimmäiset maininnat oireyhtymästä löytyvät jo 1600-luvulta. Terveystalon neurologian erikoislääkärin ja uniklinikan vastaavan lääkärin Gabriele Svedin mukaan harva kuitenkaan tunnistaa oireita.
− Levottomat jalat tunnistaa alaraajojen epämiellyttävästä tuntemuksesta, joka suorastaan pakottaa liikuttelemaan jalkoja. Vaiva alkaa erityisesti iltaisin tai nukkumaan mennessä. Jalkojen liikuttaminen ja kävely helpottavat oireita, Sved kuvailee.
Levottomille jaloille on tyypillistä, että oireilu aaltoilee.
− Oireet tulevat ja menevät, eikä syytä vielä tarkasti tunneta. Uusia tutkimuksia oireyhtymästä on kuitenkin parhaillaan käynnissä.
Miksi levottomat jalat lisääntyvät ikääntymisen myötä?
Oireyhtymää esiintyy lapsesta vaariin.
− Levottomat jalat on osin myös perinnöllinen sairaus, minkä vuoksi oireilua voi esiintyä jo nuorena. Tällöin puhutaan usein primaarista sairaudesta, Sved kertoo.
Levottomien jalkojen esiintyneisyys kuitenkin lisääntyy ikääntyneillä. Tällöin puhutaan sekundaarisesta sairaudesta.
− Ikääntyminen itsessään ei lisää oireyhtymää, mutta ikääntymisen myötä muut sairaudet ja lääkitysten käyttö voivat aiheuttaa levottomia jalkoja. Esimerkiksi diabetes, Parkinsonin tauti, masennuslääkkeet ja vahvat antihistamiinit voivat provosoida oireita.
Milloin levottomiin jalkoihin kannattaa hakea apua?
Levottomat jalat oireilevat pääsääntöisesti iltaisin ja nukkumaan mennessä, mikä voi vaikeuttaa merkittävästi nukahtamista sekä unessa pysymistä.
− Levottomat jalat eivät vaadi lääkärin hoitoa, jos oireilu on satunnaista ja niiden kanssa pärjää. Mutta jos oireet vaikuttavat elämänlaatuun ja nukkuminen on toistuvasti vaikeaa, kannattaa hakeutua unilääkärin vastaanotolle. Levottomien jalkojen taustalta voi myös löytyä muita sairauksia ja useat lääkkeet voivat aiheuttaa oireilua, jolloin lääkityksen vaihdosta tulisi keskustella lääkärin kanssa, Sved kertoo.
Mikä avuksi levottomiin jalkoihin?
Usein levottomiin jalkoihin löytyy hoitoa elämäntavoista. Sved nostaa esiin viisi tärkeintä tekijää, joilla oireilua voi helpottaa ja hoitaa.
- Kofeiinin vähentäminen. Kahvi ja muu kofeiini voivat provosoida oireita. Ikääntyessä kofeiinin sietokyky laskee, joten kannattaa kokeilla esimerkiksi kahvin juonnin vähentämistä.
- Alkoholin ja tupakoinnin välttäminen. Alkoholi vaikuttaa hermostoon ja voi lisätä levottomien jalkojen oireita. Myös tupakoinnin on havaittu pahentavan oireita.
- Rauta-arvojen selvittäminen. Alhainen ferritiini on yhdistetty levottomiin jalkoihin, joten erityisesti naisten olisi hyvä vaatia rauta-arvojen mittausta. Tarvittaessa tulisi ottaa käyttöön rautalisä tai – jos rautakuuri ei tehoa tai ei sovi – harkita jopa rautatiputusta.
- Säännöllinen liikunta päiväsaikaan. Jos lihakset kipeytyvät liikkuessa, tulisi kuitenkin venytellä tai purkaa lihasjännitystä liikkumisen jälkeen muilla tavoin. Liian kipeät lihakset voivat pahentaa oireilua.
- Tarvittaessa lääkehoito. Levottomiin jalkoihin on saatavissa myös lääkehoitoa, jonka tarve arvioidaan aina yksilöllisesti unilääkärin vastaanotolla.
Neurologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
Lue lisää aiheesta
"Voivatko vaihdevuodet aiheuttaa katkonaisia yöunia?"
Unilääkäri Eeva Löfgren vastaa syyskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja vaihdevuosista.
Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.
Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.
"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.
Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.