Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä on yleensä yli 40-vuotiaiden vaiva ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.
Levottomat jalat -oireyhtymä on yksi yleisimmistä unihäiriöistä. Ensimmäiset maininnat oireyhtymästä löytyvät jo 1600-luvulta. Terveystalon neurologian erikoislääkärin ja uniklinikan vastaavan lääkärin Gabriele Svedin mukaan harva kuitenkaan tunnistaa oireita.
− Levottomat jalat tunnistaa alaraajojen epämiellyttävästä tuntemuksesta, joka suorastaan pakottaa liikuttelemaan jalkoja. Vaiva alkaa erityisesti iltaisin tai nukkumaan mennessä. Jalkojen liikuttaminen ja kävely helpottavat oireita, Sved kuvailee.
Levottomille jaloille on tyypillistä, että oireilu aaltoilee.
− Oireet tulevat ja menevät, eikä syytä vielä tarkasti tunneta. Uusia tutkimuksia oireyhtymästä on kuitenkin parhaillaan käynnissä.
Miksi levottomat jalat lisääntyvät ikääntymisen myötä?
Oireyhtymää esiintyy lapsesta vaariin.
− Levottomat jalat on osin myös perinnöllinen sairaus, minkä vuoksi oireilua voi esiintyä jo nuorena. Tällöin puhutaan usein primaarista sairaudesta, Sved kertoo.
Levottomien jalkojen esiintyneisyys kuitenkin lisääntyy ikääntyneillä. Tällöin puhutaan sekundaarisesta sairaudesta.
− Ikääntyminen itsessään ei lisää oireyhtymää, mutta ikääntymisen myötä muut sairaudet ja lääkitysten käyttö voivat aiheuttaa levottomia jalkoja. Esimerkiksi diabetes, Parkinsonin tauti, masennuslääkkeet ja vahvat antihistamiinit voivat provosoida oireita.
Milloin levottomiin jalkoihin kannattaa hakea apua?
Levottomat jalat oireilevat pääsääntöisesti iltaisin ja nukkumaan mennessä, mikä voi vaikeuttaa merkittävästi nukahtamista sekä unessa pysymistä.
− Levottomat jalat eivät vaadi lääkärin hoitoa, jos oireilu on satunnaista ja niiden kanssa pärjää. Mutta jos oireet vaikuttavat elämänlaatuun ja nukkuminen on toistuvasti vaikeaa, kannattaa hakeutua unilääkärin vastaanotolle. Levottomien jalkojen taustalta voi myös löytyä muita sairauksia ja useat lääkkeet voivat aiheuttaa oireilua, jolloin lääkityksen vaihdosta tulisi keskustella lääkärin kanssa, Sved kertoo.
Mikä avuksi levottomiin jalkoihin?
Usein levottomiin jalkoihin löytyy hoitoa elämäntavoista. Sved nostaa esiin viisi tärkeintä tekijää, joilla oireilua voi helpottaa ja hoitaa.
- Kofeiinin vähentäminen. Kahvi ja muu kofeiini voivat provosoida oireita. Ikääntyessä kofeiinin sietokyky laskee, joten kannattaa kokeilla esimerkiksi kahvin juonnin vähentämistä.
- Alkoholin ja tupakoinnin välttäminen. Alkoholi vaikuttaa hermostoon ja voi lisätä levottomien jalkojen oireita. Myös tupakoinnin on havaittu pahentavan oireita.
- Rauta-arvojen selvittäminen. Alhainen ferritiini on yhdistetty levottomiin jalkoihin, joten erityisesti naisten olisi hyvä vaatia rauta-arvojen mittausta. Tarvittaessa tulisi ottaa käyttöön rautalisä tai – jos rautakuuri ei tehoa tai ei sovi – harkita jopa rautatiputusta.
- Säännöllinen liikunta päiväsaikaan. Jos lihakset kipeytyvät liikkuessa, tulisi kuitenkin venytellä tai purkaa lihasjännitystä liikkumisen jälkeen muilla tavoin. Liian kipeät lihakset voivat pahentaa oireilua.
- Tarvittaessa lääkehoito. Levottomiin jalkoihin on saatavissa myös lääkehoitoa, jonka tarve arvioidaan aina yksilöllisesti unilääkärin vastaanotolla.
Neurologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
Lue lisää aiheesta
Kiinnitä huomiota ainakin näihin – 5 tapaa ehkäistä osteoporoosia
Osteoporoosi eli luukato on sairaus, joka kehittyy usein hitaasti ja huomaamatta. Koska ensimmäinen merkki saattaa olla vasta murtuma, ennaltaehkäisy on keskeisessä roolissa. Luuston terveydestä huolehtiminen on tärkeää läpi elämän, mutta erityisesti ikääntyvän kannattaa panostaa luustoa vahvistaviin valintoihin.
Voiko ravintolisistä olla apua unettomuuteen?
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta vastaa heinäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja ravintolisistä.
Mitä rokotteita ikääntyvälle suositellaan? Lääkäri vastaa
Moni mieltää rokotteet lapsuuden tai työelämän etappien yhteyteen: neuvolasta jäi aina muistoksi vähintään yksi laastari ja työterveydessä muistutettiin tehosteista. Rokotesuoja ovat kuitenkin myös terveen ikääntymisen tärkeä tukipilari – onko omasi ajan tasalla?
Miten eläkkeelle jäämiseen voi valmistautua? Lue asiantuntijoiden vinkit
Eläkkeelle jääminen on suuri elämänmuutos ja samalla mahdollisuus uudelleenrakentaa arki omannäköiseksi. Omasta terveydestä huolehtiminen kannattaa ottaa tavoitteeksi uudessa elämänvaiheessa.
”Mihin se ei vaikuttaisi?” – verenpaine on ehkä tärkein terveyden mittari
Valtaosalla yli 55-vuotiaista on korkea verenpaine. Sydän- ja aivoninfarktien lisäksi se lisää esimerkiksi muistisairauksien riskiä. Onneksi verenpainetta on helppo hoitaa, sanoo lääkäri Kaisa Sotamaa.
Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.