Totta vai tarua: liikunta korvaa valon puutteen
Totta ja tarua. Mikään ei korvaa luonnonvaloa, mutta liikunta voi auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.
Talven pimeys haastaa sekä mieltä että kehoa.
− Valo virkistää, kohentaa mielialaa ja auttaa säätelemään vuorokausirytmiä. Syksyn ja talven vähentyvä valomäärä voi aiheuttaa väsymystä, tarvetta nukkua enemmän sekä ruokahalun kasvua. Oireet tunnetaan kaamosväsymyksenä. Jos oireet ovat erityisen voimakkaita, kyseessä voi olla kaamosmasennus, kertoo Terveystalon unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto.
Kun päivänvalo vähenee, aivoissa tapahtuu muutoksia
Valonpuute vaikuttaa kehon hormonitasapainoon.
− Serotoniinin ja dopamiinin pitoisuudet aivoissa laskevat, mikä aiheuttaa esimerkiksi kaamosväsymykseen liittyvää alavireisyyttä. Dopamiini liittyy erityisesti motivaatioon, kun taas serotoniini säätelee mielialaa, unta ja ruokahalua.
Aivot arvioivat vuorokaudenajan valon määrän perusteella. Kun tulee pimeää, aivot alkavat tuottaa melatoniinia eli unihormonia.
− Melatoniini säätelee uni- ja valverytmiä. Se lisää väsymystä illan hämärtyessä, minkä ansiosta nukahtaminen helpottuu ja unen laatu paranee. Aamun valo puolestaan keskeyttää melatoniinin tuotannon. Talvella selkeä valon vaihtelu puuttuu, mikä heikentää kehon vuorokausirytmin säätelyä.
Liikunta iskee samoihin hormoneihin, kuin valo
Liikunta ei Kanerviston mukaan korvaa luonnonvaloa, mutta auttaa merkittävästi kaamosväsymyksen oireisiin.
− Liikunta vaikuttaa samojen hormoneiden toimintaan kuin valo. Se nostaa mielihyvähormonien tasoja ja lisää unipainetta, eli helpottaa nukahtamaan sekä parantaa unenlaatua. Tämän vuoksi se on erinomainen apu kaamosväsymyksen oireisiin, Kanervisto kuvailee.
Kanervisto antaa hyödyllisiä neuvoja siihen, miten liikuntaa voi parhaiten käyttää apuna oireisiin.
Näin käytät liikuntaa lääkkeenä kaamosväsymykseen
- Liiku päivittäin: Säännöllinen liikunta tukee hyvinvointia ja auttaa ehkäisemään kaamosväsymyksen oireita. Jo 20 minuutin reipas kävely päivässä auttaa.
- Suosi aamu- ja aamupäiväliikuntaa: Liikunnan ajoittaminen aikaisiin vuorokaudenaikoihin voi edistää vireyttä ja tukea vuorokausirytmiä. Myöhäinen liikunta saattaa puolestaan vaikeuttaa nukahtamista.
- Ulkoile mahdollisuuksien mukaan: Kaamosväsymyksen oireiden iskiessä pyri liikkumaan aamupäivisin ulkona, jolloin luonnonvaloa on tarjolla edes jonkin verran. Kaikki liikunta kuitenkin parantaa jaksamista, niin sisällä kuin ulkona.
- Kaikki liikuntamuodot lasketaan: Hyödyllinen liikunta ei tarkoita aina tunnin kuntosaliharjoitusta tai intensiivistä juoksulenkkiä. Esimerkiksi lasten kanssa ulkoilu leikkipuistossa voi olla tehokasta arkiaktiivisuutta, jolla on suuri vaikutus hyvinvointiin.
Kaamosväsymyksen oireita voi helpottaa myös muilla keinoilla
Kanerviston mukaan työkalupakkiin kannattaa liikunnan lisäksi ottaa erityisesti kirkasvalolamput.
− Kirkasvalolampun käyttö suositellaan ajoitettavaksi aamuun. Lisäksi kodin valaistuksella voidaan tukea unirytmiä muutenkin: aamuisin ja aamupäivisin ympäristö kannattaa pitää hyvin valaistuna, kun taas illalla valaistusta on hyvä himmentää ja välttää sinivaloa, jotta melatoniinin tuotanto käynnistyy normaalisti.
Mielialaan ja vireyteen vaikuttavat myös muut terveelliseen elämäntapaan liittyvät asiat, kuten monipuolinen ruokavalio.
− Itse yritän myös etsiä pimeydestä mukavia asioita arkeen, mikä auttaa jaksamaan. Pimeällä on esimerkiksi kiva laittaa kynttilöitä ja pukea villasukat jalkaan, Kanervisto päättää.
Unen vastuulääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri
Tilaa uutiskirje
Uutiskirjetilaajanamme saat uniaiheisia neuvoja ja vinkkejä asiantuntijoiltamme.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Totta vai tarua: Uniapneasta voi parantua
Kärsitkö öisistä heräilyistä ja jatkuvasta väsymyksestä? Oireet voivat johtua uniapneasta, jonka ei tarvitse olla loppuelämän riesa. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo, miten voit lievittää uniapnean oireita tai päästä niistä jopa kokonaan eroon.
"Miten luotettavaa dataa älykello voi antaa?"
Unen vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja älylaitteista.
"Mitkä ovat turvallisia unilääkkeitä ikääntyvälle?"
Geriatrian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Mare Kaps vastaa Terveen ikääntymisen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän unesta ja unettomuudesta.
"Onko pitkäaikaisesta melatoniinin käytöstä haittaa?"
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyyden omaava Eeva Löfgren vastaa tammikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin melatoniinista.
Totta vai tarua: raudanpuute aiheuttaa levottomia jalkoja
Totta. Rauta on keskeinen tekijä levottomien jalkojen oireyhtymässä. Aina oireilu ei kuitenkaan johdu raudanpuutteesta, minkä vuoksi juurisyyt tulee selvittää, muistuttaa Terveystalon neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved.
"Miten kauan kahvi tai alkoholi häiritsee unta?"
Erikoislääkäri Piia Marin vastaa marraskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unta häiritsevistä tekijöistä.