Paniikkikohtaus
Keskeistä paniikkikohtauksesta
Paniikkikohtaus voi tuntua hyvin pelottavalta, mutta se on vaaraton ja menee yleensä itsestään ohi.
- Paniikkikohtaus on äkillinen voimakkaan pelon tai ahdistuksen tila, johon liittyy sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita.
- Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi sydämentykytys, rintakipu, hikoilu, vapina, hengenahdistus ja huimaus.
- Jos paniikkikohtaukset toistuvat tai alkavat rajoittaa arkeasi, kannattaa hakeutua ammattilaisen arvioon ja tukeen.
Mikä on paniikkikohtaus?
Paniikkikohtaus on tunnetila, joka syntyy äkillisesti ilman todellista uhkaa. Vaikka kyseessä ei ole todellinen uhka, elimistö reagoi siihen luonnollisesti ”taistele tai pakene” -reaktiolla. Kun kuitenkin huomataan, että todellista uhkaa ei ole nähtävissä, paniikkikohtauksesta seuranneet tuntemukset itsessään voidaan kokea vaarallisina. Paniikkikohtaukseen saattaa liittyä lisäksi pelkoa, että kohtaus ei lopu ja pelko, että muut saattavat huomata kohtauksen.
Tunnetilat, joita paniikkikohtaus voi aiheuttaa:
- epätodellisuuden tunne
- sekoamisen pelko
- kuoleman pelko
- itsensä hallitsemisen menetyksen pelko
- itsensä vieraaksi tunteminen
Vaikka paniikkikohtaus voit tuottaa epämiellyttäviä ja pelottavia tunnetiloja, se on kuitenkin täysin vaaraton. Paniikkikohtaus menee ohi itsestään ja tavallisesti paniikkikohtaus kestää muutamista minuuteista alle puoleen tuntiin. Tämän tiedostaminen on tärkeä askel kohti kohtausten hallitsemista. Paniikkikohtausta ei tarvitse pelätä, vaikka se on epämiellyttävä.
Paniikkikohtaukset ovat satunnaisina yleisiä, sillä noin joka viides ihminen on kokenut paniikkikohtauksen elämänsä aikana. Vuorostaan paniikkihäiriöstä voidaan puhua kohtausten ollessa toistuvia ja haitatessa elämää.
Paniikkikohtaus − oireet
Onko minulla paniikkikohtaus?
Tunnistat paniikkikohtauksen siitä, että se syntyy hyvin äkillisesti, useasti täysin odottamattomasti ja se aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita yllä mainittujen tunnetilojen lisäksi.
Paniikkikohtauksen seurauksena sympaattinen hermosto aktivoituu, joka valmistaa ihmistä toimimaan uhkaavissa tilanteissa. Vaikka paniikkikohtaus syntyy ilman todellista uhkaa, hermosto on valmistautunut reagoimaan uhkaan. Tämä aiheuttaa sympaattisen hermoston aktivoitumisesta johtuvia fyysisiä oireita.
Paniikkikohtauksen fyysisiä oireita ovat:
- sydämentykytys
- rintakivut
- hikoilu
- hengenahdistus
- vapina
- huimaus ja pyörtymisen tunne
- kuumat aallot
- vilunväreet
Paniikkikohtauksesta aiheutuvien fyysisten oireiden seurauksena, paniikkikohtauksesta kärsivä pelkää usein sairastavansa jotain fyysistä sairautta. Tämän pelon takia usein hakeudutaan lääkärin vastaanotolle, jossa kuitenkin pystytään oireiden perusteella määritellä fyysisten tuntemusten syntyvän paniikkikohtauksen seurauksena. Mikäli paniikkikohtaukset ovat toistuvia ja haittaavat arkea, voidaan tarvittaessa aloittaa kohtausten helpottamiseksi asianmukainen hoito.
Miksi saan paniikkikohtauksia?
Paniikkikohtaus voi syntyä täysin odottamattomasti, mutta myös jotkin tilanteet tai paikat voivat laukaista kohtauksen. Syitä, jotka voivat laukaista paniikkikohtauksen:
- tietyt paikat ja tilanteet, kuten julkiset paikat tai sosiaaliset tilanteet
- elämän erilaiset kuormittavat tekijät, kuten ero tai läheisen kuolema
- elämäntilanteen muutosvaiheet, myös myönteiset elämäntilanteen muutokset
- perinnöllisyys
- pidempään kestänyt ahdistuneisuus
- lapsuuden traumaattiset kokemukset
- pitkään jatkunut stressitila
- paniikkikohtaus voi syntyä myös ilman selkeää syytä
Moni paniikkikohtauksista kärsivä myös pelkää, että paniikkikohtaus uusiutuu, mikä vuorostaan lisää stressiä ja altistaa uusille kohtauksille. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa paniikkikohtauksista kärsivä alkaa vältellä tilanteita, joissa on aikaisemmin saanut kohtauksen, kuten julkisia paikkoja tai liikennevälineitä.
- Ethän välttele paikkoja; paikkojen ja tilanteiden välttely paniikkikohtauksen pelossa ei ole tehokas tapa vähentää paniikkikohtauksia vaan se kapeuttaa elämää huomattavasti.
- Pyri välttämään liiallista stressiä; paniikkikohtauksen saattavat laukaista stressi, jonka takia olisi tärkeä huolehtia levosta ja löytää sopivat stressinhallintamenetelmät.
- Vähennä kahvin ja kofeiinipitoisten juomien runsasta käyttöä.
- Vältä alkoholia ja päihteiden käyttöä sekä liiallista valvomista.
- Huolehdi hyvinvoinnistasi ja puhuttele itseäsi myötätuntoisesti.
- Opettele tunnistamaan ja hyväksymään tunteitasi; sitä kautta voit myös vaikuttaa niihin.
Paniikkihäiriö
Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat tavallinen osa elämää. Kuitenkin tilanteessa, jossa paniikkikohtaukset ovat toistuvia ja ne häiritsevät tavallista elämää, on kyse paniikkihäiriöstä.
Paniikkihäiriö on yksi ahdistuneisuushäiriön muoto. Paniikkihäiriöön liittyviä paniikkikohtauksia voi esiintyä miltei minkä tahansa psykiatrisen häiriön tai sairauden oireena. Sen tyypillisin ominaisuus on sen toistuvuus ja äkillisyys. Paniikkihäiriö on vaaraton ja sitä on mahdollista hoitaa.
Paniikkikohtaus − itsehoito
On tärkeä tiedostaa, että paniikkikohtaus ja siitä aiheutuvat oireet ovat sinulle vaarattomia. Paniikkikohtauksen voi oppia kuitenkin tunnistamaan, jonka jälkeen on helpompi ottaa käyttöön erilaisia keinoja, joiden avulla voidaan helpottaa kohtausta.
Miten toimia, kun paniikkikohtaus iskee?
- Tiedosta, että paniikkikohtaus oireineen on vaaraton ja kohtaus lähtee pois.
- Pyri hengittämään rauhallisesti; liiallinen hengittäminen johtaa monesti paniikkikohtauksen oireisiin, kuten pistelyyn ja pyörrytyksen tunteeseen.
- Pyri keskittymään nykyhetkeen ja havainnoi elimistösi tapahtumia.
- Pyri suuntaamaan huomiosi muualle; lue esimerkiksi maitopurkin tekstejä tai nimeä ympärilläsi näkyviä esineitä.
- Sen sijaan, että torjuisit mahdollista paniikkikohtausta, pyri kohtaamaan tuleva tunne, jolloin ahdistus ja paniikki ei lisäänny.
- Älä taistele paniikkia vastaan, vaan tiedosta, että tavallisesti se on ohi muutamassa minuutissa.
- Kun kohtaus on ohi, pyri palaamaan normaaliin arkeen.
Milloin hakea apua paniikkikohtauksiin?
Yksittäinen paniikkikohtaus ei ole vaarallinen, ja oireet menevät tavallisesti ohi itsestään. Hoitoon kannattaa kuitenkin hakeutua, jos paniikkikohtaukset alkavat toistua tai ne häiritsevät arkeasi. Ammattilaisen kanssa on mahdollista miettiä juuri sinulle parhaiten sopivia keinoja paniikkikohtauksien hallintaan sekä mahdollisen paniikkihäiriön hoitoon.
Paniikkikohtauksiin on saatavilla apua, ja tilanteen arvioimiseksi voit kääntyä psykologin, psykoterapeutin tai psykiatrin puoleen.
Paniikkikohtauksia hoitavat asiantuntijat
-
Psykologi
Psykologi arvioi, ohjaa ja tarjoaa neuvontaa ja keskusteluapua erilaisissa elämän muutos-, kriisi- ja ongelmatilanteissa sekä silloin, kun voimavarat ovat vähissä. Voit hakeutua psykologin vastaanotolle, kun elämä tuntuu kuormittavalta ja kaipaat tukea omien kokemustesi käsittelyyn.
-
Psykoterapeutti
Psykoterapeutti auttaa käsittelemään ja ymmärtämään tunteita, ajatuksia ja käyttäytymistä sekä löytämään keinoja kuormittavien elämäntilanteiden ja mielenterveyshaasteiden ratkaisemiseksi. Psykoterapeutin vastaanotolle voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä.
-
Psykiatri
Psykiatrimme tarjoavat yksilöllistä ja vaikuttavaa hoitoa kaikentasoisiin mielenterveyden häiriöihin. Psykiatreiltamme saat apua esimerkiksi paniikkikohtauksiin, pakko-oireisiin ja masennukseen. Huomaathan, että psykiatrin enintään 45 minuutin vastaanotosta vähennetään 50 € ja enintään 60 minuutin vastaanotosta 60 € Kela-korvausta hinta-arviossa vähennetyn 8 € Kela-korvauksen sijaan.
Palaute
Vastaako sivu odotuksiasi?
Asiantuntijana tällä sivulla
Psykoterapeutti (yksilöterapia), Psykologi
Psykiatrian erikoislääkäri