Psykologi
Palvelut
-
Psykologinen tutkimus
Tutkimuksen hinta on noin 278–1431 euroa sisältäen palvelu- ja Kanta-maksut. Hinta määräytyy tutkimuksen laajuuden mukaan. Psykologisten tutkimusten avulla voidaan selvittää psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien syitä, niiden laatua sekä vaikutusta nykyiseen elämäntilanteeseenoin Lisäksi voidaan tutkia esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn tai oppimisen kannalta olennaisia vahvuuksia ja heikkouksia tai persoonallisuuden ja tunne-elämän rakennetta. Lääkärin lähetteellä tehdyistä psykologin tutkimuksista saa KELA-korvauksen.
-
Lastenpsykologin vastaanotto
Osa psykologeista on perehtynyt erityisesti varhaisen vuorovaikutuksen sekä lapsuus- ja nuoruusiän psyykkisen kasvun ja kehityksen kysymyksiin. Lastenpsykologi tukee sekä lasta että muuta perhettä lapsen käyttäytymisen, tunteiden säätelyn, oppimisen tai vuorovaikutuksen pulmien kanssa sekä selvittää niiden syitä. Lapsella voi esimerkiksi olla pelkoja, jännittämistä, vaikeutta irrottautua vanhemmista tai vaikkapa vaikeutta solmia ystävyyssuhteita. Lasten ja perheiden tukemiseen perehtyneeltä psykologilta saatte tukea myös kasvatuskysymyksissä.
- Kouluvalmiustutkimus
- Lapsen tai nuoren psykologinen arviointi
- Syömishäiriö
- Vaihdevuosien mielen tuki
- Muistitesti
- EMDR
- Psykoosi ja skitsofrenia
- Seksuaaliterapia
- Neuropsykologi
- Neuropsykologinen kuntoutus
- Neuropsykologinen tutkimus
- Urheilupsykologin vastaanotto
Mitä psykologi tekee?
Psykologi on ajattelun, käyttäytymisen, kehityksen ja tunne-elämän asiantuntija. Psykologi on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon (PsM) ja saanut Valviralta oikeuden toimia laillistettuna psykologina.
Psykologi tarjoaa keskustelutukea, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa elämän muutos-, kriisi- tai ongelmatilanteissa. Hän tukee mielen hyvinvointia myös ennaltaehkäisevin, selventävien keskustelujen avulla sekä suunnittelee, toteuttaa ja ohjaa mielenterveysongelmien hoitoa ja kuntoutusta. Psykologi tekee tarvittaessa myös psykologisia tutkimuksia ja kirjoittaa niihin perustuvia lausuntoja.
Psykologi voi olla erikoistunut esimerkiksi lasten ja nuorten psykologiaan, neuropsykologiaan tai urheilupsykologiaan ja hänellä voi olla myös psykoterapeutin pätevyys.
Psykologi auttaa esimerkiksi silloin, kun:
- sinulla on vaikea elämäntilanne
- käyt läpi kriisiä
- jaksamisesi on koetuksella
- kärsit masennuksesta
- kärsit ahdistuksesta
- sinulla on univaikeuksia.
Löydä sinulle sopiva psykologi
Tutustu psykologeihimme ja löydä juuri sinulle sopiva asiantuntija.
Ohjeet ajanvaraukseen
Tietoa mielenterveydestä ja mielen hyvinvoinnista
Psykologi, psykoterapeutti, psykiatri – kenen puoleen kääntyä?
Psykologi, psykoterapeutti tai psykiatri voi auttaa, jos elämässä on kuormittava vaihe, töissä tuntuu raskaalta ja huoliajatukset tulevat uniin. Mutta mitä eroa on psykologilla, psykoterapeutilla ja psykiatrilla ja kenen vastaanotolle mennä? Asiantuntijamme vastaavat.
Masennus
Masennus voi aiheuttaa alakuloisen mielen lisäksi muun muassa uniongelmia ja kyvyttömyyttä kokea mielihyvää. Masennuksesta on aina mahdollista parantua ja siitä selviäminen voi jopa johtaa kohti parempaa elämänlaatua. Sairastuneen ei pidä yrittää parantua masennuksesta yksin vaan parantumisessa on tärkeää varhaisessa vaiheessa hoitoon hakeutuminen. Tässä tietopaketissa kerromme muun muassa masennuksen oireista, sen syistä sekä milloin on syytä hakea apua.
Paniikkikohtaus
Paniikkikohtaus on voimakas pelko- ja ahdistuskohtaus, joka syntyy äkillisesti. Paniikkikohtaus aiheuttaa psyykkisten tunnetilojen lisäksi fyysisiä oireita, kuten rintakipuja, hikoilua ja sydämentykytyksiä. Mikäli paniikkikohtauksia esiintyy toistuvasti ja ne häiritsevät arkea, voidaan puhua paniikkihäiriöstä. Tässä tietopaketissa kerromme muun muassa, miten tunnistaa paniikkikohtaus, miten sitä voi helpottaa sekä, miten paniikkihäiriötä voidaan hoitaa.
Stressi
Stressi on luonnollinen osa elämää, mutta vaatii vastapainokseen lepoa ja palautumista. Pitkittynyt stressi on monella tavalla haitallista. Krooninen ja kumuloituva, eli kasautuva stressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä, altistaa useille sairauksille ja heikentää elämänlaatua. Opi tunnistamaan stressin oireet ja lue stressin sääntelystä.
Ahdistus
Ahdistus on yleistä ja lievä ahdistuneisuus on osa kaikkien elämää ajoittain. Ahdistus voi olla vaihtelevaa ja se saattaakin vaihdella lievästä jännityksestä paniikkikohtauksiin. Mikäli ahdistus on voimakasta ja se on pitkittynyt, voi kyseessä olla ahdistuneisuushäiriö, kuten paniikkihäiriö tai yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Tässä tietopaketissa kerromme tarkemmin, miltä ahdistus tuntuu, mitä oireita ahdistus voi aiheuttaa sekä milloin on syytä hakea apua.
Ahdistuneisuushäiriö
Ahdistuneisuushäiriö eroaa arkipäiväisemmästä lievästä ahdistuksesta tai pelon tunteesta – se on jatkuvaa, kohtuuttoman voimakasta ahdistusta ja olosuhteisiin nähden liiallista huolestuneisuutta. Ahdistuneisuushäiriöitä on erilaisia, joista tavallisimpia ovat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja julkisten paikkojen pelko. Tässä tietopaketissa kerrotaan erilaisista ahdistuneisuushäiriöistä, niiden oireista ja hoidosta. Lisäksi saat myös vinkkejä ahdistuneisuushäiriön itsehoitoon.
Paniikkihäiriö
Paniikkihäiriön keskeinen piirre on toistuvat paniikkikohtaukset, joihin liittyy pitkäkestoista pelkoa uudesta kohtauksesta. Tässä tietopaketissa kerrotaan mitkä ovat paniikkihäiriön oireet, mitkä syyt laukaisevat paniikkikohtauksia ja miten paniikkihäiriötä voi hoitaa.
Anoreksia
Anoreksia eli laihuushäiriö (latinaksi anorexia nervosa) on vakava syömishäiriö, jossa kehonkuva ja suhde syömiseen sekä ruokaan ovat häiriintyneet. Myös aliravitsemus ja pakonomainen laihduttaminen ovat osa taudinkuvaa. Vaikka kyseessä on vakava sairaus, anoreksiasta voi parantua oikeanlaisella hoidolla. Tässä tietopaketissa kerrotaan lisätietoa anoreksiasta ja muun muassa siitä, mitkä ovat syitä anoreksiaan sairastumiselle, mistä tunnistaa anoreksian ja milloin olisi hyvä hakeutua hoitoon.
ADHD
ADHD on kehityksellinen aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden säätelyn häiriö, joka ilmenee tarkkaamattomuutena, ylivilkkautena ja impulsiivisuutena. Keskeisintä ADHD:n oirekuvassa on vaikeus säädellä itse omaa tahdonalaista tarkkaavaisuuttaan. Tässä tietopaketissa kerrotaan, miten ADHD voi ilmetä arjessa, kuinka ADHD diagnosoidaan ja miten sen oireita voidaan hoitaa.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö
Kaksisuuntainen eli bipolaarinen mielialahäiriö on pitkäkestoinen mielenterveyden häiriö. Sairaudelle ominaista ovat jaksottaiset mielialan muutokset, joiden välissä voi olla pitkiäkin oireettomia jaksoja. Tässä tietopaketissa käsitellään kaksisuuntaisen mielialahäiriön jaksojen, eli manian, hypomanian ja masennusjaksojen, tyypillisiä piirteitä. Tekstissä kerrotaan myös sairauden lääkityksestä sekä muista mahdollisista hoitokeinoista.
OCD
OCD eli pakko-oireinen häiriö ilmenee joko erilaisina pakkoajatuksina tai -toimintoina tai näistä molempina. Häiriöön kuuluvat pakko-oireet vievät usein kohtuuttoman paljon aikaa ja energiaa sekä rajoittavat niistä kärsivän arkielämää. Apua kannattaakin hakea matalalla kynnyksellä, sillä pakko-oireiden lievittämiseen on saatavilla tehokasta hoitoa. Lue tietopaketistamme lisää pakko-oireisen häiriön oireista, toteamisesta ja hoidosta.
Epävakaa persoonallisuushäiriö
Epävakaa persoonallisuushäiriö on yksi yleisimmistä persoonallisuushäiriöiden muodoista. Kyseessä on itsesäätelyn ongelma, joka koskee laaja-alaisesti minäkuvaa, ihmissuhteita, tunteita, käyttäytymistä ja kommunikaatiota. Epävakaaseen persoonallisuushäiriöön kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman varhain, sillä siihen on olemassa tehokkaaksi todettua hoitoa.
Fobia
Fobia on pelkotila, joka aiheuttaa voimakasta ja järjenvastaista pelkoa tiettyä kohdetta, tilannetta tai aktiviteettia kohtaan. Pelkoreaktion voimakkuus voi vaihdella lievästä ahdistuksesta täysimittaiseen paniikkikohtaukseen. Tässä tietopaketissa käsitellään fobioiden syitä, oireita ja hoitoa.
Bulimia
Bulimia eli ahmimishäiriö on vakava syömishäiriö, jossa ahmimiskohtaukset ja niiden kompensoiminen aiheuttavat sairautta ylläpitävän noidankehän. Bulimiaan on tärkeä hakea apua sairauteen liittyvästä häpeästä huolimatta, sillä bulimia voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia niin pitkällä kuin lyhyelläkin aikavälillä. Lue tietopaketistamme lisää bulimiasta ja siitä, mistä avun hakemisen voi aloittaa.
Voit käyttää nuolinäppäimiä nähdäksesi lisää