Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!

22.8.2022

Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.

Työterveyden toimintasuunnitelma laaditaan jokaiselle työpaikalle omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Ennen toimintasuunnitelman laatimista työpaikalla tehdään yhteistyössä työpaikan olosuhteita kartoittava työpaikkaselvitys. Työpaikkaselvityksen avulla arvioidaan työympäristöstä, työstä ja työyhteisöstä aiheutuvien vaarojen, kuormitustekijöiden ja voimavarojen merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Samalla selvitetään, onko esimerkiksi työpaikalla oleva ensiapuvalmius riittävä.

Työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma on työterveyshuollon korvaamisen edellytys

Laki edellyttää työnantajalta kirjallista työterveyden toimintasuunnitelmaa ja työpaikkaselvitystä. Työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma ovat jatkuvaa toimintaa, ja niiden ajantasaisuus tulee tarkistaa vuosittain. Ajan tasalla olevat työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma ovat myös työterveyshuollon investoinneista ja kustannuksista saatavien Kela-korvausten* edellytys.

Nämä viralliselta kuulostavat toimenpiteet ovat oiva paikka vuorovaikutukselle ja avoimelle keskustelulle. Yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset: työterveydestä kertyvää tietoa ja raportteja hyödynnetään aikaisempia toimenpiteitä arvioitaessa ja uusia suunnitellessa.

Vinkit kuinka valmistautua toimintasuunnitelman rakentamiseen

Terveystalon työterveysyhteyshenkilö on syksyn aikana yhteydessä asiakasyrityksiin joiden tilikausi on kalenterivuosi ja keväisin asiakasyrityksiin joiden tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta toimintasuunnitelman rakentamiseksi. Jotta työterveyden tavoitteet tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla organisaationne toimintaa, tapaamiseen kannattaa valmistautua miettimällä seuraavia asioita.

  1. Onko oman organisaation toiminnassa ja toimintaympäristössä tapahtunut muutoksia viimeisen vuoden aikana, tai onko muutoksia suunnitteilla tulevalle vuodelle?

Millä tavalla organisaatiossanne tehdään nyt ja tulevaisuudessa töitä? Oletteko esimerkiksi ottaneet käyttöön hybridimallin, jossa etätyötä ja lähityötä yhdistellään säännönmukaisesti? Tai onko organisaatiossanne liiketoimintoja, joissa työ on pääosin lähityötä, tai tehdäänkö organisaatiossanne työtä vuoroissa? Olette mahdollisesti ottaneet käyttöön uudenlaisia työkaluja, koneita ja laitteita, jotka ovat muuttaneet fyysisessä työssä olevaa kuormitusta ja liikeratoja. Tai onko tiedossa suurempi työtapoihin liittyvä muutos ja tätä tukevan järjestelmän käyttöönotto?

Muutostilanteet on tarpeen käydä läpi työterveyden kanssa, jotta niiden vaikutukset henkilöstön fyysiseen ja henkiseen kuormitukseen voidaan ottaa huomioon toimintasuunnitelmassa.

  1. Osallista henkilöstöäsi ja kerää palautetta ja kokemuksia työterveysyhteistyöstä

Nouseeko henkilöstöllä esiin tarpeita, joihin kaivataan tukea tai koulutusta? Organisaatiosi koosta riippuen, ryhmittele palaute esihenkilöiden ja koko henkilöstön tarpeisiin. Poikkeuksellisten tapahtumien värittämä työvuosi on monin paikoin ollut esihenkilöille vaativa – kaipaavatko he tehostetusti tukea ja sparrausta omaan johtamistyöhönsä? Onko henkilöstön jaksamisessa haasteita tai nouseeko esiin tuen tarve terveellisimpiin elämäntapoihin?

  1. Mitä toivot yhteistyöltä, mihin painopisteisiin yhteistyön tulisi keskittyä?

Jotta henkilöstösi työkyky säilyisi korkeana, mieti mihin asioihin tulisi panostaa. Kun toimintasuunnitelma rakennetaan yhdessä, onnistutaan priorisoimaan vaikuttavuudeltaan parhaimmat toimenpiteet ja rytmittämään niiden tekeminen oikea-aikaisesti. 

*Lisätietoja Kelan sivulta työpaikkaselvityksestä ja toimintasuunnitelmasta.

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Huolehdithan palautumisestasi myös kesällä – Näin valmistaudut lähestyvään lomaan

Loma lähestyy, ihanaa! Tauko ja hengähdys työelämästä on kuormittavan alkuvuoden jälkeen tarpeen itse kullekin. Loman suunnittelua ei kuitenkaan kannata liikaa aikatauluttaa, jotta loma pysyy palauttavana.

Artikkeli

Kuinka nauttia kesästä ilman lomaa?

Moni suomalainen aloittaa palauttavan ja virkistävän kesälomansa juhannuksesta, mutta entä jos koko kesä kuluukin töissä? Kenties uusi työ on alkanut juuri ennen lomakautta tai kesätyö pitää kiireisenä läpi kesäkuukausien. Terveystalon asiantuntijat kertovat, kuinka saada kesästä kaikki irti ja palautuminen onnistuu osana normaalia arkea, vaikka päivät vietettäisiin työpaikalla.

Artikkeli

6 tehokkainta vinkkiä johtajille työkyvystä huolehtimiseen

Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.

Töitä tehdään yhdessä tietokoneella Artikkeli

Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria

Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.

Ihmisiä palaverissa toimistolla Artikkeli

Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä syitä ei ratkaista

Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.

Iäkäs nainen ja nuori mies työpaikalla Artikkeli

Työturvallisuuslain päivitykset voimaan 1.6.2023 – mitä työnantajan tulee huomioida?

Työturvallisuuslain päivityksen myötä työpaikkojen tulee kesäkuun alusta alkaen entistä järjestelmällisemmin arvioida työn kuormitustekijöitä. Päivitys selkiyttää työnantajan huolehtimisvelvollisuutta täsmentämällä, minkälaisia työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä työnantajan on otettava huomioon. Jotta työelämästä saadaan kestävämpää, on päivityksessä kiinnitetty erityistä huomiota työuupumukselle altistaviin psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, jotka liittyvät työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Lisäksi laissa otetaan kantaa työnantajien velvollisuuksiin tehdä toimenpiteitä työurien pidentämisen ja työssä jaksamisen eteen.