Ennakoi työkykyriskit uudistetuilla terveystarkastuksilla
Tuottava ja kustannustehokas työkyvystä huolehtiminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Terveystalon uudet vuoden 2023 alusta käynnistyvät terveystarkastukset huomioivat entistä paremmin toimialojen erityispiirteet ja työn kuormitustekijät. Kohdennetut terveystarkastukset auttavat tunnistamaan mahdolliset työkyvyn haasteet ennakoiden ja varhaisessa vaiheessa. Uudistettujen tarkastusten avulla tuemme ja edistämme terveyttä ja työkykyä oikea-aikaisesti yksilö- ja ryhmätasolla.

Työhyvinvointi näkyy organisaation tuloksessa viivan alla. Tavoitteisiin on helpompi päästä, kun työntekijät pysyvät terveinä ja työkykyisinä. Tuottava työterveysyhteistyö on vahvasti ennaltaehkäisevää ja työn luonteen huomioivaa. Siksi myös Terveystalon uusissa terveystarkastuksissa toimenpiteet kohdennetaan työn kuormitustekijöiden ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Näin säästyy aikaa ja rahaa.
– Työntekijää tuetaan oikea-aikaisesti ja nimenomaan työkykynäkökulmasta. Myös tarkastusten tuottama ryhmätason tieto analysoidaan. Tiedon pohjalta ehdotamme toimenpiteitä, joilla henkilöstön työkykyä voidaan tukea ja edistää, kertoo johtava työterveyslääkäri Ilse Rauhaniemi Terveystalosta.
Henkilöstön työurien yhtenäistäminen ja pidentäminen edellyttää tietoon perustuvaa työkykyjohtamista. Terveystarkastukset tuottavat tietoa asiakasorganisaation työkykyjohtamisen tueksi.
– Kohdennetuilla terveystarkastuksilla päästään nopeammin kiinni myös esimerkiksi työstä palautumiseen vaikuttaviin tekijöihin, kuten uneen, mielialaan, ravitsemukseen ja liikuntaan, Rauhaniemi täydentää.
Ennaltaehkäisy maksaa itsensä takaisin
Rauhaniemen mukaan työkykyriskien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen on organisaatiolle taloudellisesti kannattavaa.
– Toiminta on taloudellisesti järkevää: sairastamisen kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna ennaltaehkäisevän työterveysyhteistyön panostuksiin. Työntekijöiden työkyvyn tuessa ei kannata pihistellä, sillä kaikkein kalleimmaksi organisaatiolle käy sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuva tekemätön työ. Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottava, muistuttaa Rauhaniemi.
Tutkittu tieto terveystarkastusten taustana
Terveystalon uusien Mieli ja työ sekä Keho ja liike työssä -terveystarkastusten pohjana on tutkimusnäyttöön perustuva Terveyskysely. Terveyskyselyn avulla voidaan tehokkaasti tunnistaa olennaiset työkyky- ja terveysriskit.
– Kattava kysely kartoittaa erilaisten oireiden lisäksi muitakin työkykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten paikallaan oloa, alhaista vireystilaa sekä unen ja palautumisen vaikeuksia. Näin tunnistamme tekijät, joihin toimenpiteet työterveyden vastaanotolla kannattaa kohdentaa, Rauhaniemi kuvailee.
Kyselyssä työntekijä pääsee arvioimaan omaa työkykyään pidemmällä aikavälillä ja pohtimaan esimerkiksi, miten hän palautuu työpäivän jälkeen tai kokeeko hän pystyvänsä terveytensä puolesta jatkamaan nykyisessä työssään parin vuoden päästä.
– Työntekijöiden subjektiiviset arviot omasta työkyvystään ennustavat tutkitusti todellista työkykyä ja sairauspoissaoloja. Siksi kyselyn kautta esiin nousseet riskit kannattaa ottaa todesta ja puuttua niihin mahdollisimman varhain, Rauhaniemi tähdentää.
Ei kaikille samaa, vaan jokaiselle yksilöllisen tarpeen mukaan
Uudet Keho ja liike työssä sekä Mieli ja työ -terveystarkastukset kohdennetaan työn kuormittavuuden mukaan. Ne pohjautuvat toimialan erityispiirteisiin tai työpaikkaselvityksessä todettuihin kuormitustekijöihin. Kohdennetut terveystarkastukset voidaan sopia tehtäväksi tietylle osajoukolle tai työntekijäryhmälle silloin, kun työssä tunnistetaan fyysistä kuormitusta tai psykososiaalista kuormitusta. Kohdennetuilla terveystarkastuksilla selvitetään työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavia asioita ja varmistetaan työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja työkykyä.
Keho ja liike työssä -terveystarkastus on tarkoitettu työntekijöille, joiden työssä esiintyy fyysisiä kuormitustekijöitä. Terveystarkastus perustuu tunnistettuun fyysiseen toimialaan tai työpaikkaselvityksessä todettuihin fyysisiin kuormitustekijöihin, jotka altistavat tuki- ja liikuntaelinsairauksille.
Keho ja liike työssä -terveystarkastukset sopivat erityisesti, kun työ sisältää nostoja, taakkojen käsittelyä, toistoliikkeitä tai työtilaan, työvälineisiin ja kehon monipuoliseen käyttöön liittyviä haasteita. Toimialoja voivat olla esimerkiksi rakennus-, siivous-, hoiva-, kaupan-, kiinteistöhuolto-, kunnossapito-, asennus-, kokoonpano-, maatalous- ja kuljetusala.
– Tästä työfysioterapeutin toteuttamasta kohdennetusta terveystarkastuksesta hyötyvät myös esimerkiksi näyttöpäätetyötä tekevät asiantuntijat tai toimistotyöntekijät, joilla on työssään paljon istumista ja staattista kuormitusta, Rauhaniemi täydentää.
Kun työ sisältää erityisesti tietotyötä, asiantuntijatyötä, asiakaspalvelutyötä tai esihenkilötyötä, tai toimialan erityispiirteissä korostuu riskitekijöinä psykososiaalisia kuormitustekijöitä, on suositeltavaa valita työyhteisölle Mieli ja työ -terveystarkastus. Tarkastuksen toteuttaa työelämän psykososiaalisten kysymysten asiantuntija eli työterveyspsykologi. Tarkastuksen tavoitteena on tukea työntekijän voimavaroja ja auttaa häntä pääsemään terveyttään ja työkykyään edistäviin tavoitteisiinsa.
Molemmissa kohdennetuissa tarkastuksissa kuormitustekijöitä ja palautumista voidaan mitata myös uudistetulla Firstbeat Life –tutkimuksella. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää työntekijän kuormitus- ja stressitekijät työssä ja vapaa-ajalla, sekä arvioida tukevatko työntekijän elintavat tasapainoista arkea ja työssäjaksamista.
– Työkyky muodostuu kokonaisuudesta; vapaa-ajan kuormituksen ja palautumisen määrällä on vaikutusta myös työssä jaksamiseen. Riittävä palautuminen on edellytys sille, että työntekijä voi olla työpaikalla paras versio itsestään, Rauhaniemi lisää.
Sitouttava terveystarkastus on jatkuva prosessi
Terveystarkastuksen yhteydessä jokaisen työntekijän kanssa tehdään henkilökohtainen digitaalinen terveyssuunnitelma, Oma Suunnitelma. Oma Suunnitelman avulla tuetaan työntekijän terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä sekä tuetaan työntekijän omaa motivaatiota pitää itsestään ja terveydestään huolta. Digitaalinen Oma Suunnitelma sitouttaa työntekijän itsensä seuraamaan oman terveydentilansa kehitystä vaivattomasti.
– Terveystalon Oma Suunnitelma -palvelu muistuttaa työntekijää henkilökohtaisista hyvinvointitavoitteista ja auttaa häntä pysymään terveenä ja työkykyisenä. Toimiva työkyvyn tuki on organisaatiolle kilpailuvaltti ja työntekijöitä sitouttava seikka. Tutkimusten mukaan työntekijät arvostavat yrityksen huolenpitoa ja kokevat terveystarkastukset merkityksellisinä. Tätä tunnetta kannattaa vaalia, sillä tyytyväiset ja terveet työntekijät ovat menestyvän yrityksen selkäranka.
Uudet terveystarkastukset toimintasuunnitelmaan
Tunnistitko organisaatiossasi tarpeen kohdennetuille terveystarkastuksille? Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan, mitä terveystarkastuksia tehdään, kenelle ne kohdennetaan ja mitä tutkimusmenetelmiä käytetään. Sovi tarkastuksista työterveyden yhteyshenkilösi kanssa ja varmista työkykyä edistävät toimenpiteet mukaan toimintasuunnitelmaan.
Lue lisää työterveyden artikkeleita

Työelämässä optimistinen asenne on onnellisuutta tärkeämpää
Onnellisuus on yksi länsimaisen kulttuurin tavoitelluimmista asioista. Onnellisuus - kuten mikä tahansa muukaan tunnetila - ei tutkimuksen* mukaan vaikuta merkittävästi työn tuottavuuteen, koska onnellinen henkilö on täysin tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Työelämässä lähtökohtaisesti pyritään kehittymään ja tavoitellaan jatkuvasti jotain parempaa. Jos jo on täysin tyytyväinen, puuttuu tarve haastaa itseään sekä työyhteisöä kilvoittelemaan kohti parempaa. Vaikka onnellisuudella ei ole mitään tekemistä työn onnistumisen kanssa, tulisi työelämässä silti tavoitella asioita, jotka edistävät onnellisuutta.

Terveystalon uudet pitkäaikaissairauksien hoitopolut varmistavat hoitotasapainon ja tukevat työkykyä
Terveystalossa kehitetyt digitaaliset hoitopolut tukevat omalta osaltaan hoidon jatkuvuutta, joka on Terveystalossa mitattavastikin erinomaisella tasolla. Hoidon jatkuvuuden taas on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin.

Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä: psykologi kertoo vinkkinsä pelon voittamiseen
Jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä, toimit todennäköisesti näin: vältät kohtaamasta pelkoasi, jätät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäät koko hommaa viimeiseen asti. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.

Näin Suomi voi vuonna 2022: Sairauspoissaolojen määrä kasvoi runsaasti ja ne koskettivat yhä useampaa työnantajaa
Terveystalon datasta selviää, että työikäisten sairastaminen kasvoi kymmeniä prosentteja vertailtaessa vuotta 2022 vuoden 2021 tilastoon. Sairastaminen myös näkyi yhä useammalla työpaikalla, sillä loppuvuoden flunssa-aalto oli poikkeuksellisen voimakas ja kontrasti koronavuosien sairastamiseen oli suuri. Mielenterveysperusteiset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot olivat molemmat laskusuunnassa, mutta muutosta ei voida pitää pelkästään positiivisena.

Enemmän terveyttä ja tyytyväisyyttä: hoidon jatkuvuus on Terveystalossa erinomaisella tasolla
Terveystalo raportoi tiettävästi ensimmäisenä terveydenhuollon toimijana hoidon jatkuvuuden toteutumista. Hoidon jatkuvuus parantaa hoidon tuloksia ja lisää sekä asiakkaan että ammattilaisen tyytyväisyyttä.

Tapaturman sattuessa nopea ohjaus työterveyteen tukee työhön paluuta
Tapaturmattomuuden eteen on suomalaisissa organisaatioissa tehty systemaattista työtä jo vuosien ajan. Terveystalonkin tilastoista selviää, että tapaturmiin liittyvien poissaolojen määrä on laskenut vuosittain ja vuonna 2022 työtapaturmat aiheuttivat 9 % vähemmän poissaoloja mitä vuonna 2021. Itse tapaturmiin liittyvien poissaolojen lasku ei ole aivan yhtä suurta, sillä hybridityön yleistyttyä tapaturmia sattuu myös etätyössä, mutta useimmiten näitä ei voida laskea työtapaturmiksi. Vahingon sattuessa on tärkeä varmistaa tapaturman akuutin hoidon jälkeen potilaan ohjaus työterveyteen, jotta voidaan arvioida työkykyisyys ja laatia työhön paluusuunnitelma.