Työkyky seuraa, kun sitä johdetaan – Arkijohtamiseen tarvitaan oikeaa tietoa
Työelämä on keskellä murrosta, joka haastaa jokaista organisaatiota. Uupuminen ja ahdistuneisuus yleistyvät, digitalisaation tuomat muutokset, työvoimapula, väestön ikääntyminen ja vaatimukset jatkuvaan oppimiseen lisäävät työntekijöiden kuormitusta. Nämä megatrendit ovat hallittavissa, mutta se vaatii järjestelmällistä työtä, sekä tiedolla johtamisen työkaluja.
Työkykyjohtaminen on avainasemassa jokaisessa nykypäivän organisaatiossa, se on hyvinvoivan työyhteisön rakentamisen ja ylläpitämisen keskiössä. Terveystalon johtavat konsultit Johanna Kivimäki ja Tiina
Loikkanen sanovat, että murroksen keskellä ei voi odottaa vain ihmisten muuttuvan.
– Johtamisessa pitää ymmärtää nykyistä vahvemmin, että meidän tulee korjata organisaatioita ja kehittää itse työtä vastataksemme tulevaisuuden työn tarpeisiin, Loikkanen kertoo.
Kohti ennakoivaa työn kehittämistä päästään, kun työkykyjohtaminen on kiinteä osa yrityksen strategista ja päivittäistä johtamista. Näin se ei jää yksittäisen työntekijän vastuulle, kuten tällä hetkellä usein käy. Vastuullisten yritysten hyvä tahto muuttuu oikeaksi toiminnaksi kuitenkin vasta silloin, kun johdolla on käytettävissään riittävästi tietoa työhyvinvoinnin todellisesta tilasta.
– Kokonaisvaltaisen johtamisen tueksi ei ole ollut tähän mennessä työkaluja tai monipuolisia mittareita. Parhaimmillaan esihenkilöt tekevät arjessaan täydellistä työkykyjohtamista, mutta hyvän työn vaikuttavuus ei kuitenkaan näy johdolle, Kivimäki huomauttaa.
Työkykyjohtaminen on arjen johtamista
Kivimäki painottaa systemaattisen ja läpinäkyvän prosessin merkitystä vaikuttavassa työkykyjohtamisessa. Työkykyjohtaminen on osa arjen johtamista, jonka vaikuttavuus näkyy ihmisten lisääntyneenä hyvinvointina työssä.
– Pohjimmiltaan työkykyjohtaminen on kuitenkin projektijohtamista. Se vaatii onnistuakseen huolellista suunnittelua, napakkaa toteuttamista, tehtyjen asioiden vaikuttavuuden arviointia sekä jatkuvaa parantamista, Kivimäki summaa.
– Työkykyjohtamisesta tehdään läpinäkyvää. Data jalostetaan ennusteiksi ja Terveystalon työkalun avulla sekä esihenkilöt, HR että johto näkevät tekemisen vaikuttavuuden, Loikkanen täydentää.
Ovatko seuratut tunnusluvut riittäviä?
Yritysten ja organisaatioiden tietoisuus työkyvyn johtamisen merkityksestä on kasvanut ja niissä seurataan erilaisia työkyvyn tunnuslukuja laajasti jo nyt. Esimerkiksi sairauspoissaoloprosentit kertovat kuitenkin siitä, miten menneisyydessä on toimittu. Olisi tärkeä pysähtyä miettimään, kerätäänkö dataa pelkästään menneistä ja jo tapahtuneista ilmiöistä vai johdetaanko aidosti ennakoiden. Riskinarvioinnin ohella olisi hyvä seurata myös työkykyä
suojaavia tekijöitä, joita saadaan muun muassa henkilöstökyselyistä.
– Voisi sanoa, että vaatiminenkin on välittämistä. Kannustamalla työntekijöitä kertomaan aktiivisesti omasta työstä, saatetaan saada aikaan sellaisia pieniä tekoja, jotka suuressa kuvassa vaikuttavat yrityksen eNPS:ään, henkilöstön sitoutumiseen ja sairauspoissaoloihinkin, summaavat Loikkanen ja Kivimäki.
Työkykyjohtamisen palvelut
Tuemme työnantajaa ja HR-päättäjää työkykyjohtamisessa aina työkykyriskien ennakoinnista johtamistapojen rakentamiseen ja nykytilan seurantaan. Suunnittelemme yhdessä yrityksen tarpeita vastaavat tavoitteet ja toimenpiteet työyhteisön työkyvyn parantamiseksi sekä tuemme varhaisen ja kevennetyn työn mallien rakentamisessa.
Tutustu työkykyjohtamisen palveluihin
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Psykologi: Näin rakennat joulusta rennon ja omannäköisen juhlan
Monella joulun odotus käynnistyy, kun kaupungit verhoutuvat kausivaloihin ja ensimmäiset konvehdit, kalenterit ja piparit ilmestyvät kaupan hyllyille. Joululaulut soivat ja Tonttuparaatissa lauletaan ”Kiire jo on! Kiire jo on!”. Lämmin ja tunnelmallinen juhla pintauttaa mieleen myös toisenlaisia tunteita: miten ihmeessä tästä kaikesta selvitään ilman, että ilo ja rauha katoavat kiireen alle?
Kiertotaloudella ja tekoälyllä lisää suorituskykyä ja parempaa hoitoa
Kestävän terveydenhuollon ytimessä teknologia toimii työkaluna, jonka avulla parannetaan sekä hoidon laatua että vastuullisuutta. Terveystalossa suositaan ratkaisuja, joissa kestävyys, kustannustehokkuus ja lääketieteellinen osaaminen kulkevat käsi kädessä.
Näin teknologia auttaa mielen kuormituksen purkamisessa: "Kun kuorma on korkea, on kynnyksen oltava matalalla"
Mielenterveyden häiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat ohittaneet pitkään kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Työ muuttuu, myös mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen kirjo on muuttunut. Tähän haasteeseen on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia ratkaisuja.
Harva kuntoutuu kotona – Terveystalo sai mielenterveydestä johtuvat poissaolot yrityksissä selkeään laskuun
Mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot ovat vihdoin kääntyneet laskuun. Työ voi olla kuntouttava tekijä, mutta se vaatii esihenkilöltä aivan uudenlaisia taitoja.
Auttaako hieronta lievittämään stressiä? – Kosketus palauttaa ja rauhoittaa kehoa ja mieltä
Stressi ei aina näy ulospäin, mutta keho kyllä kertoo, kun kuormitus kasvaa. Terveystalon Rela-hierojien koulutettu hieroja Lassi Ylösen mukaan keho viestii stressistä usein hienovaraisin merkein.
Ylilääkäri Tuomo Oikarainen: tekevätkö diagnooseja vuonna 2035 lääkärit vai tekoäly?
Lääkärin työ on murroksessa ja harva näkee muutoksen yhtä läheltä kuin yleis- ja työterveyslääkäri Tuomo Oikarainen. Hän on uransa aikana kehittänyt terveydenhuollon teknologiaa ensin sarjayrittäjänä, sen jälkeen Terveystalon digiylilääkärinä ja nyt vastaanottojen ylilääkärinä.