Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja
Terveystalo ja Syömishäiriöliitto ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vaikuttaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle altistaviin rakenteisiin terveydenhuollossa sekä työelämässä ja tarjota asiakkaille moniammatillista hoitoa syömishäiriösensitiivisellä työotteella.
– Osaamisemme täydentävät toisiaan. Meillä on laaja näkymä työikäisen väestön terveyteen ja vahva moniammatillinen osaajatiimi asiakkaidemme tukena. Syömishäiriöliitolla taas on valtavan arvokasta osaamista vastuullisesta elintapamuutosten tukemisesta ja kestävästä painopuheesta sekä syömishäiriöiden tunnistamisesta. Ravitsemuksella ja ruokakäyttäytymisellä on suuri merkitys jaksamiseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työkykyyn, mutta elintapaohjaus ei saa tuntua painostukselta tai sisältää vääristyneitä arvolatauksia, jotta ei synny uusia ongelmia. Yhteistyöllä vauhditamme Terveystalon henkilöstön osaamista syömishäiriösensitiivisestä työotteesta, mikä auttaa ammattilaisiamme tuottamaan vaikuttavaa ja kestävää sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa sekä huolehtimaan suomalaisten työkyvystä, sanoo Ilse Rauhaniemi, Terveystalon johtava työterveyslääkäri.
Syömishäiriöt koskettavat kaikenikäisiä ihmisiä
Jopa joka kymmenes suomalainen on sairastanut jotakin syömishäiriöitä. Heistä vain joka kolmas tunnistetaan terveydenhuollossa ja joka neljäs on saanut kohdennettua hoitoa syömishäiriöönsä. Tutkimusten mukaan erilaiset syömishäiriöt myös lisääntyvät jatkuvasti. Toisin kuin usein luullaan, syömishäiriöitä on kaikenikäisillä ihmisillä.
Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyden ongelmia, jotka heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja työkykyä. Ne voivat näyttäytyä työikäisillä esimerkiksi mieliala- tai uupumisoireiluna, keskittymisongelmina tai keho- ja ruokasuhteen haasteina, jotka hankaloittavat terveiden elintapojen ylläpitämistä ja omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimisesta niin työssä kuin vapaa-ajalla. Syömishäiriö liitännäisoireineen vie voimavaroja, kun mieli askartelee syömiseen liittyvien ajatusten parissa.
– Jokaisella on oikeus hyvinvoivaan mieleen ja kehoon. Toivomme, että onnistumme kehittämään terveystalolaisten kanssa ratkaisuja, joiden avulla tunnistamme ja ennaltaehkäisemme syömishäiriöitä aiempaa paremmin. Uskomme, että löydämme myös keinoja syömishäiriöiden hoidon laadun parantamiseen. Kaikenkokoisilla ihmisillä on oikeus tulla hoidetuksi syömishäiriösensitiivisesti, kertoo Kirsi Broström, Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja.
– Terveystalon asiakkaille yhteistyö tarkoittaa entistä turvallisempaa ja vaikuttavampaa elintapaohjausta, jolla pyrimme lisäämään asiakkaidemme kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä. Vaikuttavan elintapaohjauksen ja kestävän keho- tai painopuheen ei tarvitse sulkea toisiaan pois, painottaa Rauhaniemi
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työterveyden ja ennen kaikkea työterveysyhteistyön kehittämisellä on keskeinen rooli paitsi suomalaisen työelämän kehittämiseen kuin myös suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamisessa globaalisti. Työterveyskumppanina pystymme mahdollistamaan lisää terveitä elinvuosia, lisää tuottavia vuosia sekä tukea ihmisille pysymään työkykyisinä.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Näin teknologia mullistaa terveydenhoitoa – ”Työterveyden hyöty-kustannussuhde paranee entisestään”
Tekoäly ei vain tehosta vaan myös parantaa terveydenhoitoa. Se tunnistaa riskit ja nopeuttaa lääkäriin pääsyä, uskovat Terveystalon digiasiantuntijat.
”Sairausloma on viimeinen keino” – näin työterveys ehkäisee sairauspoissaoloja
Suurin osa työterveyden toimista ei koskaan näy työntekijälle tai liity sairauslomaan. Tämä on merkki onnistumisesta.
Terve työelämä barometri 2026: Myönteinen trendi terveellisyydessä, mutta näkemysero inhimillisyydessä ylimmän johdon ja muiden välillä kasvussa
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Vaikka yleinen kuva työelämän terveydestä on parantunut, kokemukset johdon aktiivisuudesta ja arjen inhimillisyydestä eriytyvät, joten polarisaatio roolien välillä on kasvussa.
Terve työelämä barometri 2026: Kasvava kuormitus haastaa työelämää, ratkaisu löytyy yhteisöllisyydestä
Terve Työelämä -barometri 2026* kertoo, että 48 % yrityspäättäjistä pitää suomalaista työelämää terveenä. Kyseessä on rohkaiseva käänne parempaan, sillä nousua edellisvuodesta on 5 prosenttiyksikön verran. Samaan aikaan barometri paljastaa työelämän uuden normaalin: jopa 80 % vastaajista kokee suomalaisen työelämän olevan entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa.
Yksi verikoe kertoo riskin 8 sairauteen – yhteys myös työpoissaoloihin
Uudenlainen laboratoriotutkimus auttaa tunnistamaan sairauspoissaolojen juurisyitä. Näin data parantaa työterveyden osumatarkkuutta ja vähentää työkykyriskejä.
Terveydenhuollon digitrendit 2026: kyky hyödyntää tekoälyä kokonaisvaltaisesti nousee menestystekijäksi
Teknologian ja tekoälyn kiihtyvä kehitys ei tarkoita pelkästään uusia innovaatioita terveydenhuoltoon, vaan pakottaa miettimään koko alan toimintalogiikkaa uudelleen, kertoo Terveystalon Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt.