Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja
Terveystalo ja Syömishäiriöliitto ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vaikuttaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle altistaviin rakenteisiin terveydenhuollossa sekä työelämässä ja tarjota asiakkaille moniammatillista hoitoa syömishäiriösensitiivisellä työotteella.
– Osaamisemme täydentävät toisiaan. Meillä on laaja näkymä työikäisen väestön terveyteen ja vahva moniammatillinen osaajatiimi asiakkaidemme tukena. Syömishäiriöliitolla taas on valtavan arvokasta osaamista vastuullisesta elintapamuutosten tukemisesta ja kestävästä painopuheesta sekä syömishäiriöiden tunnistamisesta. Ravitsemuksella ja ruokakäyttäytymisellä on suuri merkitys jaksamiseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työkykyyn, mutta elintapaohjaus ei saa tuntua painostukselta tai sisältää vääristyneitä arvolatauksia, jotta ei synny uusia ongelmia. Yhteistyöllä vauhditamme Terveystalon henkilöstön osaamista syömishäiriösensitiivisestä työotteesta, mikä auttaa ammattilaisiamme tuottamaan vaikuttavaa ja kestävää sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa sekä huolehtimaan suomalaisten työkyvystä, sanoo Ilse Rauhaniemi, Terveystalon johtava työterveyslääkäri.
Syömishäiriöt koskettavat kaikenikäisiä ihmisiä
Jopa joka kymmenes suomalainen on sairastanut jotakin syömishäiriöitä. Heistä vain joka kolmas tunnistetaan terveydenhuollossa ja joka neljäs on saanut kohdennettua hoitoa syömishäiriöönsä. Tutkimusten mukaan erilaiset syömishäiriöt myös lisääntyvät jatkuvasti. Toisin kuin usein luullaan, syömishäiriöitä on kaikenikäisillä ihmisillä.
Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyden ongelmia, jotka heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja työkykyä. Ne voivat näyttäytyä työikäisillä esimerkiksi mieliala- tai uupumisoireiluna, keskittymisongelmina tai keho- ja ruokasuhteen haasteina, jotka hankaloittavat terveiden elintapojen ylläpitämistä ja omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimisesta niin työssä kuin vapaa-ajalla. Syömishäiriö liitännäisoireineen vie voimavaroja, kun mieli askartelee syömiseen liittyvien ajatusten parissa.
– Jokaisella on oikeus hyvinvoivaan mieleen ja kehoon. Toivomme, että onnistumme kehittämään terveystalolaisten kanssa ratkaisuja, joiden avulla tunnistamme ja ennaltaehkäisemme syömishäiriöitä aiempaa paremmin. Uskomme, että löydämme myös keinoja syömishäiriöiden hoidon laadun parantamiseen. Kaikenkokoisilla ihmisillä on oikeus tulla hoidetuksi syömishäiriösensitiivisesti, kertoo Kirsi Broström, Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja.
– Terveystalon asiakkaille yhteistyö tarkoittaa entistä turvallisempaa ja vaikuttavampaa elintapaohjausta, jolla pyrimme lisäämään asiakkaidemme kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä. Vaikuttavan elintapaohjauksen ja kestävän keho- tai painopuheen ei tarvitse sulkea toisiaan pois, painottaa Rauhaniemi
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työterveyden ja ennen kaikkea työterveysyhteistyön kehittämisellä on keskeinen rooli paitsi suomalaisen työelämän kehittämiseen kuin myös suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamisessa globaalisti. Työterveyskumppanina pystymme mahdollistamaan lisää terveitä elinvuosia, lisää tuottavia vuosia sekä tukea ihmisille pysymään työkykyisinä.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
”Olen jälleen oma energinen itseni” – väsymyksen taustalla olikin uniapnea ja ylipaino
Erkan Öncü pisti sitkeän väsymyksen kiireisen arjen piikkiin, mutta syypääksi paljastuikin keskivaikea uniapnea. Sairaus saatiin kuriin ottamalla huomioon yrittäjän koko elämä nukkumisesta ruokailutottumuksiin.