Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja
Terveystalo ja Syömishäiriöliitto ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vaikuttaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle altistaviin rakenteisiin terveydenhuollossa sekä työelämässä ja tarjota asiakkaille moniammatillista hoitoa syömishäiriösensitiivisellä työotteella.
– Osaamisemme täydentävät toisiaan. Meillä on laaja näkymä työikäisen väestön terveyteen ja vahva moniammatillinen osaajatiimi asiakkaidemme tukena. Syömishäiriöliitolla taas on valtavan arvokasta osaamista vastuullisesta elintapamuutosten tukemisesta ja kestävästä painopuheesta sekä syömishäiriöiden tunnistamisesta. Ravitsemuksella ja ruokakäyttäytymisellä on suuri merkitys jaksamiseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työkykyyn, mutta elintapaohjaus ei saa tuntua painostukselta tai sisältää vääristyneitä arvolatauksia, jotta ei synny uusia ongelmia. Yhteistyöllä vauhditamme Terveystalon henkilöstön osaamista syömishäiriösensitiivisestä työotteesta, mikä auttaa ammattilaisiamme tuottamaan vaikuttavaa ja kestävää sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa sekä huolehtimaan suomalaisten työkyvystä, sanoo Ilse Rauhaniemi, Terveystalon johtava työterveyslääkäri.
Syömishäiriöt koskettavat kaikenikäisiä ihmisiä
Jopa joka kymmenes suomalainen on sairastanut jotakin syömishäiriöitä. Heistä vain joka kolmas tunnistetaan terveydenhuollossa ja joka neljäs on saanut kohdennettua hoitoa syömishäiriöönsä. Tutkimusten mukaan erilaiset syömishäiriöt myös lisääntyvät jatkuvasti. Toisin kuin usein luullaan, syömishäiriöitä on kaikenikäisillä ihmisillä.
Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyden ongelmia, jotka heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja työkykyä. Ne voivat näyttäytyä työikäisillä esimerkiksi mieliala- tai uupumisoireiluna, keskittymisongelmina tai keho- ja ruokasuhteen haasteina, jotka hankaloittavat terveiden elintapojen ylläpitämistä ja omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimisesta niin työssä kuin vapaa-ajalla. Syömishäiriö liitännäisoireineen vie voimavaroja, kun mieli askartelee syömiseen liittyvien ajatusten parissa.
– Jokaisella on oikeus hyvinvoivaan mieleen ja kehoon. Toivomme, että onnistumme kehittämään terveystalolaisten kanssa ratkaisuja, joiden avulla tunnistamme ja ennaltaehkäisemme syömishäiriöitä aiempaa paremmin. Uskomme, että löydämme myös keinoja syömishäiriöiden hoidon laadun parantamiseen. Kaikenkokoisilla ihmisillä on oikeus tulla hoidetuksi syömishäiriösensitiivisesti, kertoo Kirsi Broström, Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja.
– Terveystalon asiakkaille yhteistyö tarkoittaa entistä turvallisempaa ja vaikuttavampaa elintapaohjausta, jolla pyrimme lisäämään asiakkaidemme kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä. Vaikuttavan elintapaohjauksen ja kestävän keho- tai painopuheen ei tarvitse sulkea toisiaan pois, painottaa Rauhaniemi
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työterveyden ja ennen kaikkea työterveysyhteistyön kehittämisellä on keskeinen rooli paitsi suomalaisen työelämän kehittämiseen kuin myös suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamisessa globaalisti. Työterveyskumppanina pystymme mahdollistamaan lisää terveitä elinvuosia, lisää tuottavia vuosia sekä tukea ihmisille pysymään työkykyisinä.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse
Yrittäjä, pidätkö parempaa huolta autostasi kuin itsestäsi? Monella yrittäjällä omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen jää usein taka-alalle ja terveysasioiden äärelle havahdutaan vasta silloin, kun sairastuu. Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse – siksi satsaus omaan terveyteen ja hyvinvointiin on järkevä, ellei jopa välttämätön, sijoitus.
Paksusuolen syöpä on lisääntynyt entistä nuoremmilla: tällainen ruokavalio voi lisätä riskiä
Paksusuolensyöpä lisääntyy myös Suomessa entistä nuoremmilla. Riskitekijäksi on todettu länsimainen elämäntapa ja ruokavalio.
Ennaltaehkäisy on tehokkainta terveydenhuoltoa – vain rokottautumalla voit suojautua vyöruusulta
Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttaman ihon rakkulainen tulehdus, joita Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 24 000 tapausta. Tauti on yleinen ja kivulias, mutta huonosti tunnettu. Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä, vaikka jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Hyvillä elintavoilla ei voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen, ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautumalla sitä vastaan.
Terveystalo tarttuu työikäisten pitkäaikaissairauksiin - tavoitteena parempi työkyky ja terveys
Vuonna 2024 teettämämme tutkimuksen* mukaan merkittävässä osassa Terveystalon työterveysasiakkaista, jotka sairastavat kroonisia pitkäaikaissairauksia, sairauden hoidossa ei noudateta hoitotasapainoon tähtääviä kansallisia Käypä Hoito –suosituksia. Samankaltaisia havaintoja on kuluvana vuonna tehnyt myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka julkaisemassa Sydänrekisterin raportissa** havaittiin vakavia puutteita sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa eri puolella Suomea.
Päihderiippuvuus kroonistui loman aikana: näin tunnistat ongelman ja otat sen puheeksi
Lomakauden jälkeen moni palaa töihin rentoutuneena, mutta osalle pitkä loma on voinut aikaansaada orastavan riippuvuuden. Tällöin päihteiden käytöstä voi olla haastavaa irrottautua arjen koittaessa. Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen listaa hälytysmerkit, joiden ilmetessä olisi hyvä keskustella työntekijän kanssa ja antaa vinkit puheeksiottoon.
Lääkäri: luontoliikunta on terveyspommi ja näin hyödyt siitä
Liikunta on hyväksi keholle ja mielelle missä tahansa, mutta erityisen hyväksi se on luonnossa. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta kannustaa hyödyntämään kesäiset säät luontoliikuntaan.