Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja
Terveystalo ja Syömishäiriöliitto ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vaikuttaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle altistaviin rakenteisiin terveydenhuollossa sekä työelämässä ja tarjota asiakkaille moniammatillista hoitoa syömishäiriösensitiivisellä työotteella.
– Osaamisemme täydentävät toisiaan. Meillä on laaja näkymä työikäisen väestön terveyteen ja vahva moniammatillinen osaajatiimi asiakkaidemme tukena. Syömishäiriöliitolla taas on valtavan arvokasta osaamista vastuullisesta elintapamuutosten tukemisesta ja kestävästä painopuheesta sekä syömishäiriöiden tunnistamisesta. Ravitsemuksella ja ruokakäyttäytymisellä on suuri merkitys jaksamiseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työkykyyn, mutta elintapaohjaus ei saa tuntua painostukselta tai sisältää vääristyneitä arvolatauksia, jotta ei synny uusia ongelmia. Yhteistyöllä vauhditamme Terveystalon henkilöstön osaamista syömishäiriösensitiivisestä työotteesta, mikä auttaa ammattilaisiamme tuottamaan vaikuttavaa ja kestävää sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa sekä huolehtimaan suomalaisten työkyvystä, sanoo Ilse Rauhaniemi, Terveystalon johtava työterveyslääkäri.
Syömishäiriöt koskettavat kaikenikäisiä ihmisiä
Jopa joka kymmenes suomalainen on sairastanut jotakin syömishäiriöitä. Heistä vain joka kolmas tunnistetaan terveydenhuollossa ja joka neljäs on saanut kohdennettua hoitoa syömishäiriöönsä. Tutkimusten mukaan erilaiset syömishäiriöt myös lisääntyvät jatkuvasti. Toisin kuin usein luullaan, syömishäiriöitä on kaikenikäisillä ihmisillä.
Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyden ongelmia, jotka heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja työkykyä. Ne voivat näyttäytyä työikäisillä esimerkiksi mieliala- tai uupumisoireiluna, keskittymisongelmina tai keho- ja ruokasuhteen haasteina, jotka hankaloittavat terveiden elintapojen ylläpitämistä ja omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimisesta niin työssä kuin vapaa-ajalla. Syömishäiriö liitännäisoireineen vie voimavaroja, kun mieli askartelee syömiseen liittyvien ajatusten parissa.
– Jokaisella on oikeus hyvinvoivaan mieleen ja kehoon. Toivomme, että onnistumme kehittämään terveystalolaisten kanssa ratkaisuja, joiden avulla tunnistamme ja ennaltaehkäisemme syömishäiriöitä aiempaa paremmin. Uskomme, että löydämme myös keinoja syömishäiriöiden hoidon laadun parantamiseen. Kaikenkokoisilla ihmisillä on oikeus tulla hoidetuksi syömishäiriösensitiivisesti, kertoo Kirsi Broström, Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja.
– Terveystalon asiakkaille yhteistyö tarkoittaa entistä turvallisempaa ja vaikuttavampaa elintapaohjausta, jolla pyrimme lisäämään asiakkaidemme kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä. Vaikuttavan elintapaohjauksen ja kestävän keho- tai painopuheen ei tarvitse sulkea toisiaan pois, painottaa Rauhaniemi
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työterveyden ja ennen kaikkea työterveysyhteistyön kehittämisellä on keskeinen rooli paitsi suomalaisen työelämän kehittämiseen kuin myös suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamisessa globaalisti. Työterveyskumppanina pystymme mahdollistamaan lisää terveitä elinvuosia, lisää tuottavia vuosia sekä tukea ihmisille pysymään työkykyisinä.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mihin pitkittynyt univaje voi johtaa?
Kun uni jää toistuvasti liian vähäiseksi, seuraukset tuntuvat arjessa ja pidemmällä aikavälillä myös terveydessä. Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkärin mukaan pitkittynyt univaje voi altistaa myös vakaville sairauksille.
"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.