Artikkeli Painonhallinta Elämäntavat

Lihavuusleikkauksen läpikäynyt Miia Siusluoto: ”Nyt ajattelen, että terveellinen elämä on minullekin mahdollista”

Nousiaisissa asuva Miia Siusluoto päätti jo ennen lihavuusleikkaustaan, että hän aikoo puhua asiasta avoimesti. Nykyään hän nauttii pitkistä kävelylenkeistä ja ajatuksesta, että mihin tahansa uuteen harrastukseen voi tarttua, jos siltä tuntuu.

Kampaajan työssä päivät seisaallaan ovat pitkiä. Aiemmin Miia Siusluoto, 35, ajatteli, ettei hän enää kauaa jaksa seistä päivittäin jopa kymmentä tuntia yhtä soittoa. Ylipaino teki työstä raskasta.

Työssään hän myös kuuli ensimmäistä kertaa lihavuusleikkauksista.

”Jotkut asiakkaani olivat käyneet leikkauksessa. Mietin että okei, tällaistakin on. Leikkauksista puhuttiin myös televisio-ohjelmissa, ja aloin ottaa aiheesta selvää”, Siusluoto kertoo.

Kun Siusluoto sitten joutui sappirakon poistoleikkaukseen, hän säikähti.

”Vähän päälle kolmekymppisenä ajattelin ensimmäisen kerran, että en olekaan kuolematon. Se herätti, ja aloin ihan tosissaan tutkia, olisiko lihavuusleikkaus minulle vaihtoehto.”

Ei sitten joskus vaan kolmen kuukauden päästä

Miia Siusluoto otti yhteyttä Terveystaloon, jossa hän tiesi, että lihavuuskirurgiaa tehdään. Kun hän oli jutellut sairaanhoitajan kanssa, hänelle varattiin aika lihavuusleikkauksiin erikoistuneen kirurgin Paulina Salmisen vastaanotolle.

Siinä vaiheessa Siusluoto oli jo päätöksestään varma.

”Paulina sanoi minulle vastaanotolla, että ihmisestä näkee, jos hän on miettinyt ja prosessoinut asiaa”, Siusluoto sanoo.

Kirurgin vastaanotolla arvioidaan, onko lihavuusleikkaus potilaalle sopiva vaihtoehto. Lihavuusleikkausta voidaan harkita, jos potilaan painoindeksi on vähintään 40, tai jos painoindeksi on vähintään 35 ja potilaalla on lisäksi jokin lihavuuden liitännäissairaus, kuten tyypin 2 diabetes, verenpainetauti, korkea kolesteroli, rasvamaksa, uniapnea tai nivelrikko.

Lääkärin mukaan leikkaus olisi Siusluodolle ennen kaikkea ennaltaehkäisevä hoitokeino. “

Siusluodolla ei vielä ollut lihavuuden aiheuttamia sairauksia. Siksi leikkaus olisi hänelle ennen kaikkea ennaltaehkäisevää hoitoa.

”Kävimme läpi tilannettani, painohistoriaani, motivaatiotani sekä sitä, millaisia muutoksia syömisrytmiin ja -määriin on leikkauksen jälkeen tehtävä. Sen jälkeen totesimme yhdessä, että leikkaus kuulostaisi minulle sopivalta vaihtoehdolta.”

Siusluoto sai leikkausajan kolmen kuukauden päähän. Lisäksi varattiin aika ravitsemusterapeutille, jonka tuella oli tarkoitus aloittaa työ painon laskemiseksi jo ennen leikkausta.

”Perheeni oli hieman hämmentynyt, kun kerroin, että aion muuten mennä lihavuusleikkaukseen – eikä sitten joskus, vaan kolmen kuukauden päästä.”

Opettele ohjeet ja päästä sen jälkeen irti

Leikkauksesta on nyt runsas vuosi aikaa. Siusluoto oli toimenpiteen jälkeen kolme viikkoa sairauslomalla, ja lisäksi hän oli varannut pari lisäviikkoa uuden syömisrutiinin opetteluun.

”Toivuin nopeasti leikkauksesta, mutta suurin osa sairauslomasta meni syömisen harjoitteluun. Siihen oli hyvä varata aikaa”, hän kertoo.

Lihavuusleikkauksen jälkeen voi syödä samaa terveellistä ruokaa kuin muutkin, mutta kerralla syötävä määrä on paljon pienempi.

Miia Siusluoto sai Terveystalon ravitsemusterapeutilta tarkat ohjeet syömiseen. Tärkeää on syödä säännöllisesti, pienehköjä aterioita 5–7 kertaa päivässä sekä riittävästi proteiineja, täysjyvätuotteita ja kasviksia.

”Kerran soitin ravitsemusterapeutille ja kysyin, että kuuluuko syödessä tuntua tältä. Alun epävarmoina hetkinä oli tärkeää tietää, että saan koska tahansa tukea asiantuntijalta.”

Ohjeiden mukaan elämisessä on ollut työstettävää, Siusluoto kertoo. “

Ohjeiden mukaan elämisessä on ollut työstettävää, Siusluoto kertoo. Ensin ohjeet piti opetella ‒ ja sitten niistä piti opetella päästämään irti oikealla tavalla.

”Syöminen oli aluksi niin kaavamaista, että tuntui kuin olisi ollut jollain kuurilla. Nyt ajattelen, että voin ystävän luona kahvilla ottaa palan mustikkapiirakkaa tai käydä ravintolassa syömässä hyvin. Mutta työtä tämä on vaatinut.”

Miltä tuntuu, kun uskaltaa tarttua

Noin vuodessa Miia Siusluodon paino on pudonnut 135 kilosta 88 kiloon. Hän jaksaa tehdä työtään ja käydä pitkillä kävelylenkeillä. Hänellä on personal trainer, jonka kanssa hän käy kuntosalilla.

”Olen työkeskeinen ihminen, ja minulle tärkeintä on ollut se, miten paljon helpompaa ja mukavampaa minun on nykyään tehdä työtäni.”

Siusluoto kokee, että toinen iso muutos on ollut itsevarmuuden vahvistuminen.

”Minulla on antaa aiempaa enemmän energiaa ihmisille ympärilläni. Uskallan ajatella, että voin tarttua mihin vain, kokeilla vaikka uutta harrastusta padelista sulkapalloon. En enää pelkää, etten pysty.”

Sen Miia Siusluoto tiesi jo lihavuusleikkauksesta päätettyään, että hän puhuisi siitä avoimesti.

”Tiedän monen miettivän, mitä tähän leikkaukseen tarvitaan. Ajatuksenani on alusta saakka ollut, että haluan puhua tästä suoraan”, Siusluoto kertoo.

”Ja olenhan minä itsestäni ihan ylpeä. Että menin ja uskalsin. Vasta nyt terveellinen elämä on minullekin oikeasti mahdollista.”

3 kysymystä lihavuusleikkauksesta

Miten se tehdään? Tähystystekniikalla nukutuksessa. Leikkausmenetelminä ovat mahalaukun ohitus tai kavennus.
Mihin lihavuuskirurgian vaikutus perustuu? Moneen eri tekijään. Niitä ovat esimerkiksi ruokamäärän rajoittaminen, ravintoaineiden imeytymisen vähentäminen ja mahasuolikanavan hormonien erityksen muutokset.
Kenelle lihavuusleikkaus sopii? Kriteereinä käytetään painoindeksiä, liitännäissairauksia ja potilaan motivaatiota elämäntapamuutokseen.
Lihavuusleikkausta voidaan harkita, jos:
- Painoindeksi on yli 35, ja potilaalla on jokin lihavuuden liitännäissairaus.
- Painoindeksi on yli 40, myös ilman liitännäissairauksia.
- Painoindeksi on 30–34,9, ja potilaalla on huonossa hoitotasapainossa oleva tyypin 2 diabetes.

Turun Terveystalossa työskentelevä kirurgian professori Paulina Salminen on yksi alansa kansainvälisistä huipuista ‒ lue, miksi hän valitsi lihavuuskirurgian

Artikkeli

Uudet elintavat rutiineiksi – kuinka onnistun?

Kukapa meistä ei olisi vähintään kertaalleen elämässään päättänyt aloittaa uuden tavan ja lipsunut takasin vanhaan muutaman päivän tai viikon sisään? Muutos jo rutinoituneeseen tapaan on vaikeaa ja vaatii aktiivista työtä. Terveystalon työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo muutoksen anatomiasta ja siitä kuinka nopeasti uudet elintavat muuttuvat tavanomaisen arkisiksi.

Lue lisää

Näytä kaikki aihealueen artikkelit