Kirurgian professori Paulina Salminen: ”Vaikea lihavuus on sairaus, joka voidaan hoitaa”

Lihavuuskirurgiassa leikkaus voi muuttaa ihmisen elämän, sanoo kirurgian professori Paulina Salminen, joka on yksi alan kansainvälisesti tunnetuimpia osaajia.

Kirurgian professori Paulina Salminen: ”Vaikea lihavuus on sairaus, joka voidaan hoitaa”
Lihavuusleikkaus on vaikean lihavuuden tehokkain tunnettu hoitokeino, kertoo kirurgian professori, LT, kirurgian ja vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Paulina Salminen Terveystalosta.
 
Leikkauksen avulla on mahdollista saada aikaan hyvä ja pysyvä painonlasku, ja lisäksi voidaan parantaa tai ehkäistä lihavuuden liitännäissairauksia. 
 
Maailmalla lihavuusleikkauksia tehdään noin 750 000 vuodessa. Meillä lihavuusleikkauksia tehdään vuosittain noin 1300, vaikka Salmisen mukaan leikkauksia pitäisi Suomen lihavuusluvut huomioiden tehdä lähes kolminkertainen määrä.
 
”Vaikeaan lihavuuteen liittyy monia liitännäissairauksia, esimerkiksi diabetesta, verenpainetautia ja uniapneaa. Lihavuusleikkauksella päästään hoitamaan näiden sairauksien syytä pelkkien seurauksien hoitamisen sijaan”, Salminen korostaa.

"Olet rohkea, kun lähdit liikkeelle"

Kun lihavuusleikkausta pohtiva potilas tulee Paulina Salmisen vastaanotolle, hän sanoo tälle ensimmäiseksi, että olet rohkea, kun lähdit liikkeelle tämän asian kanssa.
 
”Lihavuuteen liittyy sitkeitä stigmoja ja ihmisten täysin tarpeetonta leimaamista. Ajatellaan, että lihavuus on yksilön syy. Siksi painotan potilaalle, että tässä on kyse sairaudesta ja biologiasta. Tiedämme monia lihavuudelle altistavia tekijöitä, kysymys ei siis ole tiedon tai tahdonvoiman puutteesta. Sanon usein, että lihavuus ei ole sinun vikasi, mutta oma roolisi hoidossa on olennaisen tärkeää ja joudut tekemään tämän asian kanssa töitä koko elämäsi.”
 
Lääketiede tunnistaa nykyään useita biologisia syitä, jotka voivat monen tekijän summana altistaa ihmisiä vaikealle lihavuudelle. Näitä ovat esimerkiksi aivojen ja suolten välisen kommunikaation ja suolistohormonien poikkeavuudet sekä geneettiset tekijät.  
 
”Lisäksi on varmasti paljon tekijöitä, joita emme vielä ymmärrä. Ihmiskehon painonhallinta on hyvin monimutkainen systeemi.”

Potilas on osa hoitotiimiä

Lihavuusleikkauksista on tärkeää ymmärtää, että leikkaus ei itsessään laihduta, mutta se on tehokkain apukeino hyvään ja pitkäaikaiseen laihtumiseen. Potilaan oman painonhallintatyön tulokset saadaan siis pysyväksi.
 
Potilas ei tässä kirurgisessa hoidossa ole pelkkä hoidon kohde, vaan olennainen osa hoitotiimiä.
 
”Ajattelen, että kirurgi tekee leikkauksen ja potilas syömistavan muutoksen. Ravitsemusterapeutti auttaa muutoksessa sekä ennen leikkausta että sen jälkeen, ja taustasairaudet katsotaan tarvittaessa tarkkaan sisätautilääkärin tai työterveyslääkärin kanssa. Terveystalon tiimi on potilaan tukena koko matkan.”

Paulina Salminen innostui alasta aikanaan noin 20 vuotta sitten, kun hän ymmärsi, miten vaikuttavaa lihavuuskirurgia on. 

Tänä päivänä Paulina Salminen on yksi alan arvostetuimpia osaajia: hän leikkaa Turun Terveystalossa ja Turun yliopistollisessa sairaalassa, johtaa alan huippututkimusta tekevää tutkimusryhmää, toimii maailman lihavuuskirurgisen yhdistyksen hallituksessa ja kiertää maailmalla luennoimassa. 
 
”On monia sairauksia, joissa potilasta ei voida huippukirurgiallakaan pelastaa. Lihavuuskirurgiassa se on niin hienoa, että leikkaus voi niin konkreettisesti muuttaa ihmisen elämän.”

Kampaamoyrittäjä Miia Siusluoto kävi lihavuusleikkauksessa ‒ lue, miten Miian arki muuttui 

Lue lisää lihavuusleikkauksesta

Lue lisää aiheesta

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.

Geenit vastaan ruokavalio – kumpi määrää? Artikkeli

Geenit vastaan ruokavalio – kumpi määrää?

Kummalla on suurempi vaikutus, geeneillä vai ruokavaliolla? ”Kummallakin on oma osuutensa, eikä kysymykseen ole yksinkertaista vastausta”, toteaa vastaava ravitsemusterapeutti Niina Matikka. Geenien vaikutus on kuitenkin suurempi kuin usein ajatellaan. Lohdullista on, että niiden vaikutusta voi ainakin osittain kumota elintavoilla.

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi Artikkeli

Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi

Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.

Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisu pysyvään painonpudotukseen on ajattelutavan muuttaminen. Artikkeli

Mitä yhteistä on niillä, jotka onnistuvat pysyvissä elämäntapojen muutoksissa?

Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisu pysyvään painonpudotukseen on ajattelutavan muuttaminen.

Tippa ei tapa, mutta voi kertoa paljon! Artikkeli

Tippa ei tapa, mutta voi kertoa paljon!

Jotta voi ymmärtää kokonaiskuvan, on joskus sukellettava pintaa syvemmälle. Koska emme aina voi silmin havaita hienovaraisia signaaleja, jotka ovat avainasemassa työkyvyn ylläpitämisessä, tarvitsemme moderneja työkaluja selvitystyön avuksi. Terveystalon työterveysasiakkaille yksinoikeudella osan terveystarkastusta tarjottava Nightingalen verianalyysiteknologia avaa ikkunan henkilön hyvinvointiin ja mahdollisiin työkykyä uhkaaviin riskeihin. Kumppanimme Nightingale Healthin teknologiajohtaja ja perustaja Antti Kangas kertoo, miten veripisarasta saadaan puristettua polku kohti terveempää ja tuottavampaa työtä.

Uudet elintavat rutiineiksi – kuinka onnistun? Artikkeli

Uudet elintavat rutiineiksi – kuinka onnistun?

Kukapa meistä ei olisi vähintään kertaalleen elämässään päättänyt aloittaa uuden tavan ja lipsunut takasin vanhaan muutaman päivän tai viikon sisään? Muutos jo rutinoituneeseen tapaan on vaikeaa ja vaatii aktiivista työtä. Terveystalon työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo muutoksen anatomiasta ja siitä kuinka nopeasti uudet elintavat muuttuvat tavanomaisen arkisiksi.