Virtsavaivat
Palvelut
-
Virtsankarkailu naisella
Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on hyvin yleinen ongelma, josta kärsii yli 50 prosenttia naisista jossain vaiheessa elämää. Säännöllinen ja elämää häiritsevä virtsankarkailu lisääntyy selvästi iän myötä. Kun virtsankarkailu on toistuvaa ja haittaa tavallista elämää, on asia syytä selvittää gynekologin vastaanotolla.
-
Virtsankarkailu miehellä
Miehillä virtsankarkailu on yleensä pakkokarkailua, joka voi olla esimerkiksi virtsatieinfektion, virtsarakon yliaktiivisuuden tai eturauhassairauksien aiheuttamaa. Ponnistamisen yhteydessä ilmenevää ponnistuskarkailua esiintyy miehillä harvoin ja se liittyy yleensä aiemmin tehtyihin urologisiin toimenpiteisiin. Miehillä voi esiintyä myös niin sanottua ylivuotokarkailua, joka liittyy virtsarakon vaikeaan tyhjenemishäiriöön (virtsaumpi).
-
Virtsatietulehdus
Tyypilliset virtsatietulehduksen oireet ovat alavatsan kipu, tihentynyt virtsaamistarve sekä kirvely virtsatessa. Tilanteeseen voi liittyä myös yleisoireita, kuten väsymystä, kuumetta ja etenkin ikäihmisillä myös sekavuutta. Korkeakuumeinen tulehdus ja selkäkipu voivat viitata ns. ylempien virtsateiden tulehdukseen eli munuaisallastulehdukseen (pyelonefriitti), jolloin voidaan tarvita suonensisäistä antibioottihoitoa. Naisilla virtsatietulehdukset ovat yleisiä, kun taas miehillä virtsatieinfektio on harvinainen. Tulehdusepäilyssä on suositeltavaa tutkia virtsanäyte laboratoriossa (PLV ja virtsan bakteeriviljely). Naisen VTI:n hoidoksi riittää yleensä lyhyt 3-5 vrk mittainen antibioottikuuri, kun taas miehen VTI:n hoitoaika on 7-10 vrk. Miehen virtsatieinfektio edellyttää jatkotutkimuksia urologin vastaanotolla, jotta mahdollinen taustalla oleva syy voidaan hoitaa.
- Sukupuolitautien hoito
- Virtsasuihkun voimakkuuden ja jäännösvirtsan mittaus (flowmetria ja u-residuaali)
- Virtsarakon katetrointi ja virtsaumpi (retentio)
- Virtsarakon tähystys (kystoskopia)
- Verivirtsaisuus (hematuria)
- Virtsatiekivet
Virtsavaivojen tutkimus ja hoito
Virtsaoireiden kartoituksen lisäksi vastaanotolla voidaan hyödyntää virtsasuihkun voimakkuuden ja jäännösvirtsan mittausta sekä virtsaamispäiväkirjaa. Selventäviä laboratoriotutkimuksia ovat virtsanäytteen tutkiminen, munuaisarvo (kreatiniini) ja miehillä PSA (prostataspesifinen antigeeni). Mahdollisia lisätutkimuksia ovat eturauhasen ultraäänitutkimus sekä virtsarakon tähystys.