Virtsatietulehduksen hoito
Virtsatieinfektioiden hoito
Tulehdusepäily herää oireiden perusteella ja se varmistetaan virtsakokeella. Joskus antibioottikuurin voi saada pelkkien oireiden perusteella, mutta oireiden nopeasti uusiutuessa kannattaa selvittää tulehduksen aiheuttanut bakteeri ja sen herkkyys eri antibiooteille. Virtsatieinfektiot ovat yleisempiä naisilla ja liittyvät usein vaihdevuosiin. Toistuvissa tulehduksissa kannattaa tehdä urologiset perusselvitykset, joihin kuuluvat virtsateiden ultraäänitutkimus, jäännösvirtsan mittaus ja virtsarakon tähystys. Miehillä tutkitaan myös eturauhanen. Oireeton virtsan bakteerilöydös ei tarvitse hoitoa.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Virtsavaivat
Virtsankarkailu miehellä
Miehillä virtsankarkailu on yleensä pakkokarkailua, joka voi olla esimerkiksi virtsatieinfektion, virtsarakon yliaktiivisuuden tai eturauhassairauksien aiheuttamaa. Ponnistamisen yhteydessä ilmenevää ponnistuskarkailua esiintyy miehillä harvoin ja se liittyy yleensä aiemmin tehtyihin urologisiin toimenpiteisiin. Miehillä voi esiintyä myös niin sanottua ylivuotokarkailua, joka liittyy virtsarakon vaikeaan tyhjenemishäiriöön (virtsaumpi).
Virtsankarkailu naisella
Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on hyvin yleinen ongelma, josta kärsii yli 50 prosenttia naisista jossain vaiheessa elämää. Säännöllinen ja elämää häiritsevä virtsankarkailu lisääntyy selvästi iän myötä. Kun virtsankarkailu on toistuvaa ja haittaa tavallista elämää, on asia syytä selvittää. Naisten virtsankarkailua tutkivat ja hoitavat sekä gynekologit että urologit.
Sukupuolitautien hoito
Sukupuolitautia voidaan epäillä oireiden ja mahdollisen altistumisen perusteella. Vastaanotolla tutkitaan sukupuolielinten iho- ja limakalvomuutokset, virtsaputken suu, peräaukon seutu ja anaalikanava. Sinut ohjataan asianmukaisiin laboratoriotutkimuksiin ja niiden perusteella järjestetään tarvittava hoito.
Virtsasuihkun voimakkuuden ja jäännösvirtsan mittaus (flowmetria ja u-residuaali)
Virtsasuihkun voimakkuuden ja jäännösvirtsan mittaus ovat virtsaamispäiväkirjan ohella perustutkimuksia virtsaamisoireita selvitettäessä. Potilas virtsaa mittauslaitteeseen, joka rekisteröi virtsamäärän, virtsauksen keston ja virtausnopeuden sekä piirtää tilannetta kuvaavan käyrän. Tutkimusta varten potilaan tulisi olla virtsaamatta etukäteen niin, että laitteeseen virtsattu määrä olisi vähintään 1.5-2 dl. Jäännösvirtsan määrä mitataan vatsanpeitteiden päältä ultraäänilaitteella. Tutkimusta käytetään sekä virtsaamishäiriöiden diagnostiikassa että hoidon seurannassa. Tutkimus on välttämätön ennen eturauhasen liikakasvun kirurgisen hoidon valintaa ja toteutusta. Verkkoajanvarauksen kautta voit varata vastaanottoajan urologille keskustellaksesi toimenpiteestä. Huomioithan, että toimenpideaika varataan puhelimitse ajanvarauksesta.
Virtsarakon katetrointi ja virtsaumpi (retentio)
Tiheä virtsaamistarve, virtsaamisvaikeus tai jatkuva virtsahädän tunne voivat johtua virtsarakon vajaasta tyhjenemisestä. Silloin jäännösvirtsan määrä on poikkeavan suuri, yleensä yli 2,5 dl (joka vastaa noin puolta virtsarakon normaalista tilavuudesta). Tämä voidaan selvittää jäännösvirtsan tilavuuden mittaamisella joko ultraäänilaitteella vatsanpeitteiden päältä tai katetroimalla rakko tyhjäksi. Joskus rakon tyhjenemiskyky häiriintyy kokonaan, eikä tahdonalainen virtsaaminen onnistu lainkaan. Tällöin kyseessä on virtsaumpi. Akuutti virtsaumpi on kivulias ja kehittyy nopeasti. Sen sijaan krooninen virtsaumpi muodostuu hitaasti jäännösvirtsamäärän hiljalleen kasvaessa. Oireena voi olla myös virtsan tahatonta valumista ns. ylivuoto -tyyppisesti. Virtsaumpitilanteen hoitona käytetään rakon katetrointia. Tilanteen mukaan käytetään joko kertakatetrointia tai asetetaan kestokatetri määrätyksi ajaksi (1-2 viikkoa). Potilaalle tai hänen läheiselleen voidaan myös opettaa toistokatetrointi (kertakatetrointi) rakon tyhjenemisvajauden hoidoksi.
Virtsarakon tähystys (kystoskopia)
Virtsarakon tähystys tehdään epäiltäessä virtsaputken tai virtsarakon sairautta. Yleisin syy virtsarakon tähystykseen on silminnähtävä verivirtaisuus, joka on aina selvitettävä. Virtsan mikroskopiatutkimuksessa ilmenevä ns. mikroskooppinen verivirtsaisuus tutkitaan myös tähystyksellä, mikäli siihen liittyy virtsaamisoireita kuten kipu tai muutos virtsaamisessa tai on virtsarakkokasvaimen riskitekijöitä, kuten tupakointi. Muita syitä kystoskopialle ovat esimerkiksi virtsarakon alueen kipu, muuten selittämättömät muutokset virtsaamisessa, epäily virtsatieahtaumasta, virtaamisvaikeus tai virtsankarkailu. Tähystys tehdään geelipuudutuksessa taipuisalla tähystimellä ja tutkimus kestää noin 10 minuuttia. Tähystyksen yhteydessä virtsarakosta voidaan tarvittaessa ottaa myös koepaloja tai injektoida lääkeainetta virtsarakkoon. Verkkoajanvarauksen kautta voit varata vastaanottoajan urologille keskustellaksesi toimenpiteestä. Huomioithan, että toimenpideaika varataan puhelimitse ajanvarauksesta.