Virtsankarkailu miehellä
Mitä on virtsankarkailu?
Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi tarkoittaa virtsan tahatonta valumista joko pakonomaisen virtsaamistarpeen myötä (pakkokarkailu) tai ponnistuksen yhteydessä (ponnistuskarkailu). Joskus harvoin nämä virtsankarkailutyypit esiintyvät miehellä samanaikaisesti (yhdistelmäkarkailu).
Vaikean rakon tyhjenemishäiriön yhteydessä miehellä voi ilmetä myös hallitsematonta virtsan valumista, eli niin sanottua ylivuotokarkaamista. Tuolloin kyseessä on virtsaumpi eli kyvyttömyys virtsata, joka tulee hoitaa kiireellisesti.
Virtsankarkailun tutkiminen
Miesten virtsankarkailua tutkivat ja hoitavat urologit. Virtsankarkailua ja virtsankulun sujuvuutta selvitetään vastaanotolla haastattelun, fyysisen tutkimuksen ja oirekyselylomakkeiden avulla. DAN-PSS1-oirekyselylomaakkeessa voidaan kartoittaa erilaisia virtsausoireita ja niistä aiheutuvaa haittaa. Virtsaamispäiväkirja on apuna sekä tilanteen arvioinnissa että hoidossa. Joskus tarvitaan erillisiä virtsankulkututkimuksia, kuten flowmetria ja jäännösvirtsan määritys asian selvittämiseksi ja virtsanäytteen tutkimusta infektioepäilyssä.
Vastaanotolle valmistautuminen
Huomioithan valmistautumisohjeet, jotta virtsankarkailun selvittämiseksi ei tarvitse varata toista käyntiä.
- Vastaanotolle pitäisi tulla virtsarakko tyhjennettynä, jotta rakon tyhjenemiskyky ja jäännösvirtsan määrä voidaan mitata ultraäänellä.
- Halutessasi voit pitää virtsaamispäiväkirjaa kahden vuorokauden ajalta merkiten siihen kellonajat ja mitatut virtsamäärät sekä juomiset ja täyttää DAN-PSS1-kyselylomakkeen valmiiksi.
Virtsakarkailun hoito
Virtsankarkailun hoito riippuu virtsankarkailun tyypistä ja muista mahdollisista virtsaamiseen liittyvistä oireista. Hoito kannattaa aloittaa tekemällä tarvittaessa elämäntapamuutokset, jotka auttavat virtsankarkailun hoidossa.
Virtsankarkailuun on todettu olevan hyötyä seuraavista elintapamuutoksista:
- painonhallinta
- ummetuksen hoito
- tupakoinnin lopettaminen
Rakon kouluttaminen eli ajoitettu virtsaaminen hiljalleen virtsaamisväliä pidentämällä voi helpottaa lieväoireista inkontinenssia.
Pakkokarkailun hoito
Pakkovirtsankarkailu on yleensä yliaktiivisen virtsarakon oire tiheävirtsaisuuden ja virtsapakko-oireen lisäksi. Miehillä pakkovirtsankarkailu liittyy usein eturauhassairauksiin, jonka takia hoito voidaan aloittaa eturauhaseen vaikuttavalla lääkityksellä. Toisinaan tilannetta hoidetaan virtsarakkoa rauhoittavalla lääkityksellä tai näiden yhdistelmällä. Joskus hoidoksi tarvitaan eturauhasen leikkaushoitoa.
Ponnistuskarkailun hoito
Miehillä ponnistusvirtsankarkailu on harvinaisempaa kuin naisilla. Sitä voidaan hoitaa fysioterapian avulla tai virtsankarkailuleikkauksella.
Yhdistelmäkarkailun hoito
Yhdistelmävirtsankarkailussa hoidetaan ensisijaisesti sitä karkailutyyppiä, joka haittaa eniten. Tarvittaessa hoidetaan molempia karkailutyyppejä. Samalla pyritään normalisoimaan virtsankulkua hoitamalla usein pakkokarkailuoireen taustalla olevaa eturauhasen sairautta.
Ylivuotokarkailun hoito
Mikäli virtsankarkaaminen on ylivuototyyppistä eli aiheutuu virtsarakon vajaasta tyhjenemisestä, pyritään virtsarakon tyhjenemishäiriötä korjaamaan lääkityksen, katetroinnin tai eturauhasen leikkaushoidon avulla.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Palaute
Vastaako sivu odotuksiasi?
Asiakaspalvelu ja asiointi
Virtsaoireet
Virtsankarkailu naisella
Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on hyvin yleinen ongelma, josta kärsii yli 50 prosenttia naisista jossain vaiheessa elämää. Säännöllinen ja elämää häiritsevä virtsankarkailu lisääntyy selvästi iän myötä. Kun virtsankarkailu on toistuvaa ja haittaa tavallista elämää, on asia syytä selvittää gynekologin vastaanotolla.
Verivirtsaisuus
Silminnähtävä eli makroskooppinen verivirtsaisuus tulee aina tutkia. Virtsaan vuotava veri voi olla peräisin ylävirtsateistä kuten munuaiset ja virtsanjohdin, ja syynä voivat olla virtsatiekivet, virtsateiden ahtauma tai kasvain. Virtsatiekivi aiheuttaa yleensä kovaa ja aaltoilevaa kipua ja on toispuoleinen. Useinmiten verivirtsaisuus aiheutuu alavirtsateistä (virtsarakosta, eturauhasesta tai virtsaputkesta). Virtsarakosta vuotava veri voi johtua virtsarakon kasvaimesta, rakkokivestä tai voimakkaasta tulehduksesta. Eturauhassairaudet kuten hyvänlaatuinen liikakasvu tai eturauhassyöpä voivat aiheuttaa verenvuotoa virtsaan. Joskus verivirtsaisuuden syynä voi olla vain voimakas fyysinen rasitus tai verenohennuslääkityksen käyttö, mutta näissäkin tilanteissa em. vakavammat syyt tulee poissulkea.
Virtsatietulehdus
Tyypilliset virtsatietulehduksen oireet ovat alavatsan kipu, tihentynyt virtsaamistarve sekä kirvely virtsatessa. Tilanteeseen voi liittyä myös yleisoireita, kuten väsymystä, kuumetta ja etenkin ikäihmisillä myös sekavuutta. Korkeakuumeinen tulehdus ja selkäkipu voivat viitata ns. ylempien virtsateiden tulehdukseen eli munuaisallastulehdukseen (pyelonefriitti), jolloin voidaan tarvita suonensisäistä antibioottihoitoa. Naisilla virtsatietulehdukset ovat yleisiä, kun taas miehillä virtsatieinfektio on harvinainen. Tulehdusepäilyssä on suositeltavaa tutkia virtsanäyte laboratoriossa (PLV ja virtsan bakteeriviljely). Naisen VTI:n hoidoksi riittää yleensä lyhyt 3-5 vrk mittainen antibioottikuuri, kun taas miehen VTI:n hoitoaika on 7-10 vrk. Miehen virtsatieinfektio edellyttää jatkotutkimuksia urologin vastaanotolla, jotta mahdollinen taustalla oleva syy voidaan hoitaa.
Sukupuolitautien hoito
Jos epäilet sukupuolitautia oireiden tai mahdollisen altistumisen perusteella, vastaanotolla voidaan tutkia iho- ja limakalvomuutokset ja arvioida tarvittavat tutkimukset. Tarvittaessa sinut ohjataan laboratoriotutkimuksiin, joiden perusteella järjestetään hoito.
Virtsasuihkun voimakkuuden ja jäännösvirtsan mittaus (flowmetria ja u-residuaali)
Virtsasuihkun voimakkuuden ja jäännösvirtsan mittaus ovat virtsaamispäiväkirjan ohella perustutkimuksia virtsaamisoireita selvitettäessä. Potilas virtsaa mittauslaitteeseen, joka rekisteröi virtsamäärän, virtsauksen keston ja virtausnopeuden sekä piirtää tilannetta kuvaavan käyrän. Tutkimusta varten potilaan tulisi olla virtsaamatta etukäteen niin, että laitteeseen virtsattu määrä olisi vähintään 1.5-2 dl. Jäännösvirtsan määrä mitataan vatsanpeitteiden päältä ultraäänilaitteella. Tutkimusta käytetään sekä virtsaamishäiriöiden diagnostiikassa että hoidon seurannassa. Tutkimus on välttämätön ennen eturauhasen liikakasvun kirurgisen hoidon valintaa ja toteutusta. Verkkoajanvarauksen kautta voit varata vastaanottoajan urologille keskustellaksesi toimenpiteestä. Huomioithan, että toimenpideaika varataan puhelimitse ajanvarauksesta.
Virtsarakon katetrointi ja virtsaumpi (retentio)
Tiheä virtsaamistarve, virtsaamisvaikeus tai jatkuva virtsahädän tunne voivat johtua virtsarakon vajaasta tyhjenemisestä. Silloin jäännösvirtsan määrä on poikkeavan suuri, yleensä yli 2,5 dl (joka vastaa noin puolta virtsarakon normaalista tilavuudesta). Tämä voidaan selvittää jäännösvirtsan tilavuuden mittaamisella joko ultraäänilaitteella vatsanpeitteiden päältä tai katetroimalla rakko tyhjäksi. Joskus rakon tyhjenemiskyky häiriintyy kokonaan, eikä tahdonalainen virtsaaminen onnistu lainkaan. Tällöin kyseessä on virtsaumpi. Akuutti virtsaumpi on kivulias ja kehittyy nopeasti. Sen sijaan krooninen virtsaumpi muodostuu hitaasti jäännösvirtsamäärän hiljalleen kasvaessa. Oireena voi olla myös virtsan tahatonta valumista ns. ylivuoto -tyyppisesti. Virtsaumpitilanteen hoitona käytetään rakon katetrointia. Tilanteen mukaan käytetään joko kertakatetrointia tai asetetaan kestokatetri määrätyksi ajaksi (1-2 viikkoa). Potilaalle tai hänen läheiselleen voidaan myös opettaa toistokatetrointi (kertakatetrointi) rakon tyhjenemisvajauden hoidoksi.