Virtsatiekivet
Virtsatiekiviä muodostuu useimmiten munuaisaltaassa, jossa virtsaan erittyvät huonosti liukenevat aineet kiteytyvät kivimäisiksi kappaleiksi. Virtsatiekivien koot vaihtelevat noin kahdesta millimetristä kahteen senttimetriin.
Suurin osa pienemmistä, alle viiden millimetrin kokoisista virtsatiekivistä laskeutuu virtsanjohdinta pitkin itsekseen virtsarakkoon kipulääkityksen ja nesteytyksen turvin. Virtsarakkoon päädyttyään pienet virtsakivet pääsevät yleensä poistumaan luonnollista tietä virtsan mukana. Joskus virtsakivet muodostuvat munuaisaltaan sijaan virtsarakossa, jolloin syynä on yleensä tulehdus tai rakon huono tyhjenemiskyky.
Ravinto ja perintötekijät vaikuttavat virtsatiekivien syntyyn, mutta myös vähäinen nesteen nauttiminen tai runsas D- tai C-vitamiinin tai kalsiumin saanti voivat altistaa virtsakivitaudille. Useat sairaudet kuten kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt, kihti tai virtsateiden rakenteelliset poikkeamat voivat myös lisätä virtsatiekivien muodostumista.
Virtsatiekivien tutkiminen
Virtsakivitautia epäiltäessä laboratoriossa tutkitaan virtsanäytteen lisäksi myös munuaisten kreatiniiniarvot. Jos epäillään myös virtsatietulehdusta, verinäytteestä tutkitaan lisäksi verenkuva ja tulehdusarvo CRP.
Virtsatiekivet voidaan todeta myös erilaisilla kuvantamistutkimuksilla. Tietokonetomografia on varmin tapa paikantaa virtsakivet, mutta diagnosointiin käytetään myös röntgen-, magneetti-, tai ultraäänitutkimusta.
Jos virtsakivikohtauksen toistuvat, pyritään virtsatiekivi saamaan talteen tarkempaa analyysiä varten. Analyysi voi antaa lisätietoa virtsakivitaudin syistä. Virtsakiven analysoinnin lisäksi voidaan tehdä tarkempia veri- ja virtsakokeita, kuten veren kalkki- ja uraattipitoisuuksia määritteleviä tutkimuksia.
Virtsatiekivien hoito
Pienet, alle viiden millimetrin kokoiset virtsatiekivet voivat poistua virtsan mukana itsekseen. Lieväoireisessa tilanteessa runsas juominen ja kipulääkitys riittävät.
Voimakkaassa virtsakivikiputilanteessa potilas joutuu yleensä hakeutumaan päivystykseen, jossa on myös kuvantamismahdollisuus. Mikäli virtsakivi on kooltaan yli viisi millimetriä ja tukkii virtsankulkua tai aiheuttaa tulehduksen, voidaan virtsankulun turvaamiseksi joutua asettamaan virtsanjohtimeen muoviputki eli stentti tai ihon läpi munuaisaltaaseen johtava katetri.
Virtsakiven poistaminen tehdään myöhemmin ulkoisella kivenmurskauslaitteella tai tähystystoimenpiteellä virtsarakon ja virtsanjohtimen kautta. Isot munuaisallaskivet joudutaan joskus poistamaan selän tai kyljen ihon kautta tehtävällä tähystysleikkauksella.
Toistuvien virtsatiekivien ehkäiseminen
Virtsatiekivien uudelleenmuodostumista estää runsas nesteensaanti, jonka tulisi olla 2−3 litraa päivässä. Suolan saantia tulee rajoittaa alle viiteen grammaan vuorokaudessa ja eläinproteiinin saantia vähentää. Kasvispainotteinen ruokavalio voi estää virtsakivien muodostumista. Mikäli virtsakivitaudin taustalta löytyy sitä aiheuttava sairaus, kuten kihti, lisäkilpirauhasen sairaus tai krooninen virtsatietulehdus, se hoidetaan asianmukaisesti.
Joskus virtsatiekivien ehkäisemiseksi tarvitaan lääkehoitoa, kuten nesteenpoistolääkettä tai virtsaa alkalisoivaa lääkettä. Virtsakivistä suurin osa, noin 80 prosenttia on kalsium-oksalaattikiviä. Tästä syystä toistuvien virtsatiekivien ehkäisemiksi tulee välttää C-vitamiinilisiä ja liiallista oksalaatin saantia ravinnosta. Oksalaattia on runsaasti muun muassa pinaatissa, perunassa, raparperissa, pähkinöissä, manteleissa, suklaassa, rusinoissa, teessä ja kaakaossa.
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Palaute
Vastaako sivu odotuksiasi?
Asiakaspalvelu ja asiointi
Virtsaoireet
Virtsankarkailu naisella
Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on hyvin yleinen ongelma, josta kärsii yli 50 prosenttia naisista jossain vaiheessa elämää. Säännöllinen ja elämää häiritsevä virtsankarkailu lisääntyy selvästi iän myötä. Kun virtsankarkailu on toistuvaa ja haittaa tavallista elämää, on asia syytä selvittää gynekologin vastaanotolla.
Verivirtsaisuus
Silminnähtävä eli makroskooppinen verivirtsaisuus tulee aina tutkia. Virtsaan vuotava veri voi olla peräisin ylävirtsateistä kuten munuaiset ja virtsanjohdin, ja syynä voivat olla virtsatiekivet, virtsateiden ahtauma tai kasvain. Virtsatiekivi aiheuttaa yleensä kovaa ja aaltoilevaa kipua ja on toispuoleinen. Useinmiten verivirtsaisuus aiheutuu alavirtsateistä (virtsarakosta, eturauhasesta tai virtsaputkesta). Virtsarakosta vuotava veri voi johtua virtsarakon kasvaimesta, rakkokivestä tai voimakkaasta tulehduksesta. Eturauhassairaudet kuten hyvänlaatuinen liikakasvu tai eturauhassyöpä voivat aiheuttaa verenvuotoa virtsaan. Joskus verivirtsaisuuden syynä voi olla vain voimakas fyysinen rasitus tai verenohennuslääkityksen käyttö, mutta näissäkin tilanteissa em. vakavammat syyt tulee poissulkea.
Virtsankarkailu miehellä
Miehillä virtsankarkailu on yleensä pakkokarkailua, joka voi olla esimerkiksi virtsatieinfektion, virtsarakon yliaktiivisuuden tai eturauhassairauksien aiheuttamaa. Ponnistamisen yhteydessä ilmenevää ponnistuskarkailua esiintyy miehillä harvoin ja se liittyy yleensä aiemmin tehtyihin urologisiin toimenpiteisiin. Miehillä voi esiintyä myös niin sanottua ylivuotokarkailua, joka liittyy virtsarakon vaikeaan tyhjenemishäiriöön (virtsaumpi).
Virtsatietulehdus
Tyypilliset virtsatietulehduksen oireet ovat alavatsan kipu, tihentynyt virtsaamistarve sekä kirvely virtsatessa. Tilanteeseen voi liittyä myös yleisoireita, kuten väsymystä, kuumetta ja etenkin ikäihmisillä myös sekavuutta. Korkeakuumeinen tulehdus ja selkäkipu voivat viitata ns. ylempien virtsateiden tulehdukseen eli munuaisallastulehdukseen (pyelonefriitti), jolloin voidaan tarvita suonensisäistä antibioottihoitoa. Naisilla virtsatietulehdukset ovat yleisiä, kun taas miehillä virtsatieinfektio on harvinainen. Tulehdusepäilyssä on suositeltavaa tutkia virtsanäyte laboratoriossa (PLV ja virtsan bakteeriviljely). Naisen VTI:n hoidoksi riittää yleensä lyhyt 3-5 vrk mittainen antibioottikuuri, kun taas miehen VTI:n hoitoaika on 7-10 vrk. Miehen virtsatieinfektio edellyttää jatkotutkimuksia urologin vastaanotolla, jotta mahdollinen taustalla oleva syy voidaan hoitaa.
Sukupuolitautien hoito
Jos epäilet sukupuolitautia oireiden tai mahdollisen altistumisen perusteella, vastaanotolla voidaan tutkia iho- ja limakalvomuutokset ja arvioida tarvittavat tutkimukset. Tarvittaessa sinut ohjataan laboratoriotutkimuksiin, joiden perusteella järjestetään hoito.
Virtsasuihkun voimakkuuden ja jäännösvirtsan mittaus (flowmetria ja u-residuaali)
Virtsasuihkun voimakkuuden ja jäännösvirtsan mittaus ovat virtsaamispäiväkirjan ohella perustutkimuksia virtsaamisoireita selvitettäessä. Potilas virtsaa mittauslaitteeseen, joka rekisteröi virtsamäärän, virtsauksen keston ja virtausnopeuden sekä piirtää tilannetta kuvaavan käyrän. Tutkimusta varten potilaan tulisi olla virtsaamatta etukäteen niin, että laitteeseen virtsattu määrä olisi vähintään 1.5-2 dl. Jäännösvirtsan määrä mitataan vatsanpeitteiden päältä ultraäänilaitteella. Tutkimusta käytetään sekä virtsaamishäiriöiden diagnostiikassa että hoidon seurannassa. Tutkimus on välttämätön ennen eturauhasen liikakasvun kirurgisen hoidon valintaa ja toteutusta. Verkkoajanvarauksen kautta voit varata vastaanottoajan urologille keskustellaksesi toimenpiteestä. Huomioithan, että toimenpideaika varataan puhelimitse ajanvarauksesta.