Polyneuropatia
Yleistä polyneuropatiasta
Polyneuropatiassa ei ole kyse yhdestä ja tietystä sairaudesta, vaan joukosta erilaisia hermovaurioita, joilla on samankaltainen oirekuva. Oireet voivat kehittyä hiljalleen kuukausien tai jopa vuosien aikana, mutta toisinaan myös nopeammin. Polyneuropatian hoidon kannalta keskeistä on selvittää oireiden taustalla oleva syy ja pyrkiä vaikuttamaan siihen mahdollisimman varhain.
Ajanvaraus
Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.
*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotus on maksullista.
Polyneuropatian yleisimmät syyt
Polyneuropatian taustalla voi olla useita erilaisia tekijöitä. Usein kyseessä on jokin elimistön sairaus, myrkyllinen aine tai pitkäaikainen puutostila, joka vaikuttaa hermoston toimintaan ja lopulta aiheuttaa sille vahinkoa. Tavallisimpia aiheuttajia ovat muun muassa:
- Diabetes: Yleisin yksittäinen syy polyneuropatialle Suomessa. Diabeettinen neuropatia kehittyy usein vuosien aikana, etenkin jos verensokeritasapaino on huono.
- Alkoholi: Pitkäaikainen runsas alkoholinkäyttö vaurioittaa hermoja. Noin viidesosalla alkoholiriippuvaisista on polyneuropaattisia oireita.
- Lääkkeet: Esimerkiksi syöpähoidoissa käytetyt solunsalpaajat ja muut lääkeaineet voivat vaurioittaa ääreishermoja.
- Munuaisten vajaatoiminta: Merkittävästä munuaisten vajaatoiminnasta kärsivistä potilaista jopa neljäsosalla tavataan hermovaurioita.
- B12-vitamiinin puute: Pitkään jatkunut B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa polyneuropatiaa.
- Perinnölliset syyt: Vaikkakin harvinaisia, perinnölliset tekijät otetaan huomioon etenkin silloin, kun oireita ilmenee myös lähisuvussa.
Polyneuropatian oireet
Polyneuropatian oireet johtuvat ääreishermoston vaurioista. Raajojen ääreishermot ovat kehon hauraimmat, ja täten vaurioituvat helpoiten ääreishermoston kokiessa rasitusta. Polyneuropatian oireet alkavat tavallisesti jaloista, useimmin jalkaterien ja varpaiden alueelta. Myöhemmin oireet voivat levitä myös yläraajoihin. Hermovauriot ilmenevät usein molemminpuolisina ja symmetrisinä.
Ensioireisiin kuuluu tyypillisesti tuntemus siitä, että jalassa on näkymätön sukka tai kädessä näkymätön hanska. Polyneuropatian edetessä muita tyypillisiä oireita ovat puutuminen ja pistely, polttava kipu, tuntohäiriöt (esim. kuuma vesi tuntuu kylmältä tai kevyt kosketus tuntuu kipeältä), ja lihasheikkous tai kömpelyys.
Oireet kehittyvät hitaasti ja ovat useimmiten eteneviä. Alkuvaiheessa ne voivat olla lieviä ja ohimeneviä, mutta pitkälle edenneessä vaiheessa ne voivat haitata merkittävästi liikkumista ja toimintakykyä.
Polyneuropatian hoito
Polyneuropatian hoito perustuu taustasyyn tunnistamiseen ja sen hoitoon. Hermovauriot eivät välttämättä ole täysin palautuvia, mutta oireita voidaan lievittää merkittävästi oikealla hoidolla
Polyneuropatian hoito voidaan siis jakaa kahteen kategoriaan:
Taustasyyn mukainen hoito:
Mikäli polyneuropatian taustalta voidaan tunnistaa jokin hoidettavissa oleva sairaus tai tila, keskittyy hoito ensisijaisesti sen hallintaan saamiseen. Diabeteksen kohdalla se tarkoittaa verensokeritasapainon ylläpitämistä, alkoholismin kohdalla alkoholin käytön lopettamista. Erilaiset puutostilat voidaan havaita verikokeissa ja näin voidaan hoitaa myös esimerkiksi B12-vitamiinin puutoksesta johtuvaa polyneuropatiaa. Mikäli lääkeaine aiheuttaa polyneuropatiaa, on syytä harkita sen vaihtamista toiseen.
Oireita lievittävä hoito:
Polyneuropatiaan liittyvä kipu on hermoperäistä, eivätkä tavalliset särkylääkkeet tehoa siihen hyvin. Hoidossa voidaan käyttää kroonista kipua hoitavia reseptilääkkeitä. Hoitoon voi sisältyä esimerkiksi epilepsialääkkeitä, jotka hillitsevät kipuimpulssien välitystä aivoissa, tai kipukynnystä nostavia mielialalääkkeitä.
Milloin lääkäriin?
Lääkärin arvio on tarpeen, jos sinulla ilmenee selittämätöntä puutumista, pistelyä, lihasheikkoutta tai muita ääreishermoston vaurioon viittaavia tuntemuksia erityisesti jalkaterien tai sormien alueella. Erityisen tärkeää on hakeutua tutkimuksiin, jos:
- oireet ovat molemminpuolisia ja eteneviä
- kipu tai puutuminen häiritsee unta tai arkea
- oireet liittyvät diabetekseen, alkoholin liikakäyttöön tai muihin pitkäaikaissairauksiin
- lähisuvussa esiintyy samankaltaisia oireita
Lääkärin tutkimuksissa selvitetään mahdollinen taustasyy ja laaditaan tarvittava hoitosuunnitelma. Ajoissa aloitettu hoito voi ehkäistä tilanteen pahenemista ja parantaa elämänlaatua.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.
*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotus on maksullista.
Maksaminen ja hinnasto
Neurologi
Puutumisen hoito
Puutumiselle tunnetaan monta syytä, kuten erilaiset ääreishermoston sairaudet tai sen mekaaniset vauriot ja tulehdukset. Joskus harvoin taustalla voi olla myös keskushermoston sairaus, kuten MS-tauti tai aivoverenkiertohäiriö. Puutumista voidaan selvittää neurologin vastaanotolla ja lisätutkimuksilla, kuten ENMG-tutkimuksella.
Alaraajaan säteilevä selkäkipu
Selkäkipu voi säteillä jalkoihin asti. Raajoihin säteilevän selkäkivun ensivaiheen tutkimuksiin ja hoitoon saa apua yleislääkäriltä, työterveyslääkäriltä ja fysioterapeutilta. Vaikeissa tilanteissa kannattaa hakeutua fysiatrian erikoislääkärin, ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin tai neurokirurgin vastaanotolle.
Aivotärähdys
Aivotärähdys on lievä aivovamma, johon ei yleensä liity kouristuksia, tajunnan menetystä, tai yli 10 minuutin muistikatkosta. Vastaanotolle tulee hakeutua, mikäli aivotärähdykseen liittyy tajuttomuutta tai muistikatko kestää yli 10 minuuttia. Aivotärähdyksen kärsinyttä ei tule jättää yksin, eikä seuraavaa yötä tule lähtökohtaisesti viettää yksin.
Aivoverenkiertohäiriöiden hoito
Aivoverenkiertohäiriöitä ovat esim. aivoverisuonitukokset, aivoverenvuodot ja TIA-kohtaukset. Aivoverenkiertohäiriöt tulevat lähes aina täysin yllättäen. Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka tavallisia seurauksia ovat tajunnan menetys, halvaus ja tasapainohäiriöt. Aivoverenkiertohäiriön oireiden ilmetessä on soitettava viipymättä hätänumeroon.
Migreenin hoito
Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Jos migreenikohtauksia on useammin kuin kerran viikossa tai migreeni haittaa tavallista arkea, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle, joka ohjaa diagnosoidun migreenin kotihoidossa.
Vapinan hoito
Vapina on usein tavallinen fysiologinen oire. Vapinatyypin selvitys tehdään kliinisellä tutkimuksella lääkärin vastaanotolla. Hyvänlaatuista vapinaa voidaan hoitaa ja helpottaa lääkehoidolla. Vapinasairaus voi olla myös Parkinsonin tautia, jonka toteamiseksi tarvitaan neurologian erikoislääkärin arvio vastaanotolla sekä pään kuvaus.