Aivotärähdys
Aivotärähdys syntyy tavallisesti päähän kohdistuneen iskun tai voimakkaan tärähdyksen seurauksena. Yleisiä tilanteita ovat muun muassa kaatumiset, liikenneonnettomuudet ja urheiluvammat. Aivotärähdyksessä aivot saavat äkillisen tärähdyksen kallon sisällä, mutta aivokuvissa ei yleensä havaita vaurioita. Aivotärähdyksessä aivotoiminta häiriintyy hetkellisesti, mutta rakenteellista ja pysyvää vauriota ei yleensä synny.
Ajanvaraus
Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.
*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotus on maksullista.
Aivotärähdyksen oireet
Aivojen tilapäinen toimintahäiriö aiheuttaa oireita, jotka voivat vaihdella vamman sekä siitä kärsineen yksilön mukaan. Tyypillisiä aivotärähdyksen oireita ovat muun muassa:
- päänsärky
- huimaus
- pahoinvointi
- sekavuus
- muistinmenetys tapahtumahetkestä
- tajuttomuus
- oksentelu
Oireet alkavat yleensä heti vamman jälkeen, ja voivat pahentua tuntien kuluessa. Mikäli aivotärähdys johtaa tajuttomuuteen, yli 10 minuutin muistikatkokseen tai oksenteluun, on syytä hakeutua hoitoon.
Aivotärähdyksen hoito
Aivotärähdyksen hoidossa tärkeintä on lepo. Fyysistä ja henkistä rasitusta tulee välttää vamman vakavuuden mukaan ainakin muutaman vuorokauden ajan. Vuodelepo ei ole tarpeen, mutta liikuntaa, näyttöpäätetyöskentelyä ja keskittymistä vaativia tehtäviä tulisi rajoittaa.
Oireiden, kuten päänsäryn lievittämiseen voi käyttää tulehduskipulääkkeitä kuten ibuprofeenia ja parasetamolia. Alkoholinkäyttöä tulee välttää.
Milloin lääkäriin?
Lääkärin vastaanotolle tai päivystykseen on syytä hakeutua, jos:
- aivotärähdykseen liittyy tajuttomuutta, kouristelua tai yli 10 minuutin muistinmenetys
- esiintyy voimakasta tai pahenevaa päänsärkyä
- ilmenee oksentelua, näköhäiriöitä, sekavuutta tai kömpelyyttä
- oireet jatkuvat tai pahenevat vuorokauden kuluessa
- aivotärähdyksen kärsinyt on lapsi, iäkäs henkilö tai verenohennuslääkkeitä käyttävä
Lääkäri arvioi tilanteen ja tarvittaessa ohjaa kuvantamistutkimuksiin laajempien vammojen poissulkemiseksi.
Aivotärähdyksen seuranta
Toipumista kannattaa seurata aktiivisesti, erityisesti ensimmäisten vuorokausien aikana. Aivotärähdyksen jälkeen potilasta on hyvä seurata 24 tunnin ajan, erityisesti yöllä, mikäli tapaturmaan on liittynyt tajuttomuutta tai oksentelua.
Aivotärähdyksen jälkeen oireet helpottavat tavallisesti muutamassa päivässä tai viikossa. Noin 10–15 %:lle potilaista kehittyy pidempikestoisia jälkioireita, kuten päänsärkyä, väsymystä ja keskittymisvaikeuksia. Pitkittyneet tai uusia arkea haittaavia oireita aiheuttavat aivotärähdykset saattavat vaatia jatkotutkimuksia ja moniammatillista kuntoutusta. Esimerkiksi urheilijoilla aivovamman jälkeen paluu lajiin tulee toteuttaa asteittain ja ohjatusti
Ajanvaraus
Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.
*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotus on maksullista.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Neurologi
Polyneuropatia
Polyneuropatia eli monihermosairaus on tila, jossa useat ääreishermot vaurioituvat samanaikaisesti. Oireet alkavat tyypillisesti alaraajoista, ja voivat edetessään levitä myös yläraajoihin. Polyneuropatia voi aiheuttaa muun muassa puutumista, pistelyä, kipua ja lihasheikkoutta, ja sen taustalla on usein jokin tunnistettava syy, kuten diabetes.
Puutumisen hoito
Puutumiselle tunnetaan monta syytä, kuten erilaiset ääreishermoston sairaudet tai sen mekaaniset vauriot ja tulehdukset. Joskus harvoin taustalla voi olla myös keskushermoston sairaus, kuten MS-tauti tai aivoverenkiertohäiriö. Puutumista voidaan selvittää neurologin vastaanotolla ja lisätutkimuksilla, kuten ENMG-tutkimuksella.
Alaraajaan säteilevä selkäkipu
Selkäkipu voi säteillä jalkoihin asti. Raajoihin säteilevän selkäkivun ensivaiheen tutkimuksiin ja hoitoon saa apua yleislääkäriltä, työterveyslääkäriltä ja fysioterapeutilta. Vaikeissa tilanteissa kannattaa hakeutua fysiatrian erikoislääkärin, ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin tai neurokirurgin vastaanotolle.
Aivoverenkiertohäiriöiden hoito
Aivoverenkiertohäiriöitä ovat esim. aivoverisuonitukokset, aivoverenvuodot ja TIA-kohtaukset. Aivoverenkiertohäiriöt tulevat lähes aina täysin yllättäen. Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka tavallisia seurauksia ovat tajunnan menetys, halvaus ja tasapainohäiriöt. Aivoverenkiertohäiriön oireiden ilmetessä on soitettava viipymättä hätänumeroon.
Migreenin hoito
Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Jos migreenikohtauksia on useammin kuin kerran viikossa tai migreeni haittaa tavallista arkea, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle, joka ohjaa diagnosoidun migreenin kotihoidossa.
Vapinan hoito
Vapina on usein tavallinen fysiologinen oire. Vapinatyypin selvitys tehdään kliinisellä tutkimuksella lääkärin vastaanotolla. Hyvänlaatuista vapinaa voidaan hoitaa ja helpottaa lääkehoidolla. Vapinasairaus voi olla myös Parkinsonin tautia, jonka toteamiseksi tarvitaan neurologian erikoislääkärin arvio vastaanotolla sekä pään kuvaus.