Aivoverenkiertohäiriöiden hoito
Mitä aivoverenkiertohäiriöt ovat?
Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat aivojen toimintahäiriön, joka voi ilmetä esimerkiksi motorisina tai kielellisinä vaikeuksina. Aivoverenkiertohäiriöitä ovat:
- Aivoinfarkti: Yleisin aivoverenkiertohäiriön muoto, joka syntyy, kun aivoverisuoni tukkeutuu ja osa aivokudoksesta jää ilman happea. Aivokudoksen hapen puute aiheuttaa aivosolujen vaurioitumista.
- Aivoverenvuoto: Harvinaisempi, mutta usein vakavampi tila, jossa aivoverisuoni repeää ja verta vuotaa aivokudokseen tai sen ympärille. Tila aiheuttaa painetta aivoissa ja voi johtaa laajaan aivovaurioon.
- TIA-kohtaus: Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, jossa aivovaltimo tukkeutuu tilapäisesti. Oireet ovat samankaltaisia kuin aivoinfarktissa, mutta ne menevät ohi yleensä tunnin sisällä. Vaikka TIA-kohtaus ei aiheuta aivoihin pysyviä vaurioita, se voi enteillä tulevasta aivoinfarktista. TIA-oireiden ilmetessä on tärkeää hakeutua mahdollisimman nopeasti hoitoon.
Kaikki aivoverenkiertohäiriöt vaativat välitöntä tutkimusta ja hoitoa. Nopea hoitoon hakeutuminen on aivoverenkiertohäiriöiden hoidossa kriittistä.
Mikä aiheuttaa aivoverenkiertohäiriön?
Aivoverenkiertohäiriön taustalla on useita riskitekijöitä. Ne voivat olla perinnöllisiä, mutta elintavat ovat niistä yleisimpiä. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi:
- kohonnut verenpaine
- rytmihäiriöt, kuten eteisvärinä
- ateroskleroosi eli valtimoiden kovettumistauti
- diabetes
- korkea kolesteroli
- ylipaino
- tupakointi ja alkoholin runsas käyttö
- perinnölliset tekijät
Monesti useampi riskitekijä vaikuttaa yhtä aikaa. Riskien tunnistaminen ja hoito ovat tärkeä osa aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyä.
Aivoverenkiertohäiriöiden hoito
Aivoverenkiertohäiriön hoito riippuu siitä, onko kyseessä tukos vai vuoto:
- Aivoinfarktin kohdalla tavoitteena on tukkeutuneen verisuonen avaaminen mahdollisimman nopeasti. Tämä voidaan tehdä liuotushoidolla tai suonensisäisellä toimenpiteellä, jos siihen on edellytykset.
- Aivoverenvuodon hoidossa keskitytään vuodon pysäyttämiseen ja aivojen turvotuksen hallintaan. Joskus tarvitaan leikkaushoitoa.
- TIA-kohtaus menee usein nopeasti ohi, mutta se vaatii silti aina sairaalahoitoa ja tarkkaa tutkimusta, sillä se on varoitus suuremmasta riskistä saada varsinainen aivoinfarkti. Hoidossa keskitytään riskitekijöiden arviointiin ja ehkäisevän lääkityksen aloittamiseen.
Akuutin hoidon jälkeen alkaa potilaan kuntoutus ja aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöiden hoito. Toipuminen on hyvin yksilöllistä ja tapauskohtaista ja voi kestää viikoista kuukausiin. Kuntoutuksessa voidaan tarvita esimerkiksi fysioterapiaa, puheterapiaa tai neuropsykologista tukea oireiden laadun mukaan.
Milloin hoitoon?
Aivoverenkiertohäiriö vaatii välitöntä hoitoa. Oireet alkavat yleensä äkillisesti. Tyypillisiä oireita ovat:
- äkillinen toispuoleinen heikkous tai halvaus kasvoissa, kädessä tai jalassa
- äkillinen puheen vaikeutuminen tai puheen ymmärtämisen vaikeus
- näön hämärtyminen tai menetys toisessa silmässä
- tasapainon menetys, huimaus tai kävelyvaikeudet
- äkillinen, poikkeuksellisen voimakas päänsärky
Jos epäilet aivoverenkiertohäiriötä, soita heti 112.
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Asiantuntijat
Maksaminen ja hinnasto
Neurologia
Migreenin hoito
Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Jos migreenikohtauksia on useammin kuin kerran viikossa tai migreeni haittaa tavallista arkea, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle, joka ohjaa diagnosoidun migreenin kotihoidossa.
Epilepsian hoito
Epilepsia on aivojen sähkökemiallinen häiriötila, joka voi aiheuttaa tajunnan menetyksen tai lihaskouristelua. Epileptinen kohtaus vaatii aina neurologiset tutkimukset.
Muistisairaudet
Muistisairaudet heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa myös ohimenevät tai hoidettavissa olevat tekijät kuten stressi, masennus tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Muistihäiriöt on tärkeä tutkia viivyttelemättä. Muistisairauksien varhainen toteaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen hoidon ja tukitoimenpiteet sairastuneelle ja hänen läheisilleen.
Kliininen neurofysiologi
Kliinisessä neurofysiologian tutkimuksessa tutkitaan etenkin sähköisin menetelmin keskus- ja ääreishermoston ja lihaksiston toimintaa. Tyypillisiä tutkimuksia ovat mm. aivosähkökäyrä (EEG) ja ääreishermojen johtonopeuden mittaus ja lihaksen sähkötoimintatutkimus (ENMG).
Neurologi
Neurologi on erikoistunut hermoston, aivojen, lihaksiston ja selkäytimen sairauksien tutkimiseen ja hoitoon, eli neurologiaan. Hermosto säätelee muun muassa tietoisuutta, lihasten liikettä, ajattelua sekä aisteja. Neurologisten oireiden kirjo on laaja, ja neurologiset sairaudet voivat vaikuttaa lähes kaikkiin kehonosiin sekä aikuisissa että lapsissa. Neurologi voi auttaa tunnistamaan oireiden syyn ja laatia hoitosuunnitelman yksilölliseen hoitoon.
Vapinan hoito
Vapina on usein tavallinen fysiologinen oire. Vapinatyypin selvitys tehdään kliinisellä tutkimuksella lääkärin vastaanotolla. Hyvänlaatuista vapinaa voidaan hoitaa ja helpottaa lääkehoidolla. Vapinasairaus voi olla myös Parkinsonin tautia, jonka toteamiseksi tarvitaan neurologian erikoislääkärin arvio vastaanotolla sekä pään kuvaus.