Epilepsian hoito
Epilepsian lääkehoito
Epilepsian ensisijainen hoitomuoto on lääkehoito. Lääkehoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ilman merkittäviä lääkityksestä johtuvia haittavaikutuksia. Epilepsialääkitys valitaan kohtaustyypin ja mahdollisen oireyhtymän perusteella. Jos yksi lääke ei auta pitämään kohtauksia poissa, voidaan sen rinnalle valita toinen lääke, jolla on erilainen vaikutusmekanismi. Epilepsian lääkehoito vaatii sitoutumista, ja se kestää yleensä vuosia, joskus koko loppuelämän ajan. On myös tapauksia, joissa lääkitystä on voitu lähteä vähentämään. Lääkityksen lopettamisen edellytyksenä on se, ettei epilepsiakohtauksia ole tullut lainkaan 3−5 vuoteen.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Neurologia
Migreenin hoito
Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Jos migreenikohtauksia on useammin kuin kerran viikossa tai migreeni haittaa tavallista arkea, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle, joka ohjaa diagnosoidun migreenin kotihoidossa.
Muistisairaudet
Muistisairaudet heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa myös ohimenevät tai hoidettavissa olevat tekijät kuten stressi, masennus tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Muistihäiriöt on tärkeä tutkia viivyttelemättä. Muistisairauksien varhainen toteaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen hoidon ja tukitoimenpiteet sairastuneelle ja hänen läheisilleen.
Kliininen neurofysiologi
Kliinisessä neurofysiologian tutkimuksessa tutkitaan etenkin sähköisin menetelmin keskus- ja ääreishermoston ja lihaksiston toimintaa. Tyypillisiä tutkimuksia ovat mm. aivosähkökäyrä (EEG) ja ääreishermojen johtonopeuden mittaus ja lihaksen sähkötoimintatutkimus (ENMG).
Aivoverenkiertohäiriöiden hoito
Aivoverenkiertohäiriöitä ovat esim. aivoverisuonitukokset, aivoverenvuodot ja TIA-kohtaukset. Aivoverenkiertohäiriöt tulevat lähes aina täysin yllättäen. Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka tavallisia seurauksia ovat tajunnan menetys, halvaus ja tasapainohäiriöt. Aivoverenkiertohäiriön oireiden ilmetessä on soitettava viipymättä hätänumeroon.
Neurologi
Neurologi on erikoistunut hermoston, aivojen, lihaksiston ja selkäytimen sairauksien tutkimiseen ja hoitoon, eli neurologiaan. Hermosto säätelee muun muassa tietoisuutta, lihasten liikettä, ajattelua sekä aisteja. Neurologisten oireiden kirjo on laaja, ja neurologiset sairaudet voivat vaikuttaa lähes kaikkiin kehonosiin sekä aikuisissa että lapsissa. Neurologi voi auttaa tunnistamaan oireiden syyn ja laatia hoitosuunnitelman yksilölliseen hoitoon.
Vapinan hoito
Vapina on usein tavallinen fysiologinen oire. Vapinatyypin selvitys tehdään kliinisellä tutkimuksella lääkärin vastaanotolla. Hyvänlaatuista vapinaa voidaan hoitaa ja helpottaa lääkehoidolla. Vapinasairaus voi olla myös Parkinsonin tautia, jonka toteamiseksi tarvitaan neurologian erikoislääkärin arvio vastaanotolla sekä pään kuvaus.