Epilepsian hoito
Epilepsian lääkehoito
Epilepsian ensisijainen hoitomuoto on lääkehoito. Lääkehoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ilman merkittäviä lääkityksestä johtuvia haittavaikutuksia. Epilepsialääkitys valitaan kohtaustyypin ja mahdollisen oireyhtymän perusteella. Jos yksi lääke ei auta pitämään kohtauksia poissa, voidaan sen rinnalle valita toinen lääke, jolla on erilainen vaikutusmekanismi. Epilepsian lääkehoito vaatii sitoutumista, ja se kestää yleensä vuosia, joskus koko loppuelämän ajan. On myös tapauksia, joissa lääkitystä on voitu lähteä vähentämään. Lääkityksen lopettamisen edellytyksenä on se, ettei epilepsiakohtauksia ole tullut lainkaan 3−5 vuoteen.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Maksaminen ja hinnasto
Neurologia
Migreenin hoito
Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Jos migreenikohtauksia on useammin kuin kerran viikossa tai migreeni haittaa tavallista arkea, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Muistisairaudet
Muistisairaudet heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa myös ohimenevät tai hoidettavissa olevat tekijät kuten stressi, masennus tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Muistihäiriöt on tärkeä tutkia viivyttelemättä. Muistisairauksien varhainen toteaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen hoidon ja tukitoimenpiteet sairastuneelle ja hänen läheisilleen.
Kliininen neurofysiologi
Kliinisessä neurofysiologian tutkimuksessa tutkitaan etenkin sähköisin menetelmin keskus- ja ääreishermoston ja lihaksiston toimintaa. Tyypillisiä tutkimuksia ovat mm. aivosähkökäyrä (EEG) ja ääreishermojen johtonopeuden mittaus ja lihaksen sähkötoimintatutkimus (ENMG).
Huimaus ja sen hoito
Huimaus on erittäin yleistä ja siihen voi myös liittyä muita oireita kuten heikotusta, pahoinvointia ja kuulon häiriöitä. Huimaus ja pyörtyily johtuvat yleensä elimellisestä häiriöstä, jonka vuoksi oireiden ilmaannuttua tulisi hakeutua lääkäriin. Yleisimpiä huimauksen syitä ovat esimerkiksi aivojen verenkiertohäiriöt, jännitysniska, hyvänlaatuinen asentohuimaus, elimistön ikääntymiseen liittyvä huimaus, paniikkihäiriö sekä lääkitys.
Botuliinitoksiinihoidot: migreeni, dystonia, spastisuus
Botuliinitoksiinihoidoille on monta käyttöaihetta neurologin vastaanotolla, kuten lihasdystoniat, liikahikoilu ja migreeni. Hoidon aloitus suunnitellaan vastaanottokäynnin yhteydessä.
Aivoverenkiertohäiriöiden hoito
Aivoverenkiertohäiriöitä ovat esim. aivoverisuonitukokset ja aivoverenvuodot. Aivoverenkiertohäiriöt tulevat usein täysin yllättäen. Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka tavallisia seurauksia ovat tajunnan menetys, halvaus ja tasapainohäiriöt.