Muistisairaudet
Muistisairaudet ovat eteneviä sairauksia, jotka heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäiset muistisairaudet, Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat.
Muistisairauksiin sairastutaan yleensä eläkeiässä, mutta niitä esiintyy myös nuoremmilla. Suomessa muistisairaita arvioidaan olevan yli 190 000 ja heistä 70 prosenttia sairastaa Alzheimerin tautia.
Dementia itsessään ei ole sairaus vaan oireyhtymä, jonka taustalla voi olla erilaisia tautiprosesseja. Esimerkiksi aivovammat, aivoverenkiertohäiriöt, aivotulehdukset, B1-vitamiinin puutos, alkoholin aiheuttama aivovaurio sekä skitsofrenia voivat aiheuttaa ajattelun ja muistin pysyvää heikentymistä.
Muistisairauksista puhutaan, kun oireiden taustalla on etenevä aivorappeuma. Lievät muistin ja ajatustoiminnan häiriöt voivat olla ohimeneviä, ja vasta seuranta ja esimerkiksi muistin testaaminen uudelleen jonkin ajan kuluttua osoittaa, onko kyseessä etenevä sairaus.
Terveillä elintavoilla on suuri merkitys muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Sairastumisen riski pienenee liikkumalla säännöllisesti, huolehtimalla hyvästä yöunesta, ylläpitämällä sosiaalisia suhteita ja henkistä aktiivisuutta, sekä noudattamalla terveellistä ruokavaliota.
Muistisairauden oireet
Tyypillisin muistisairauden ensioire on mieleen painamisen vaikeutuminen. Sovittujen tapaamisten, keskustelujen tai vaikka ostoslistan mielessä pitäminen vaikeutuu. Tavaroiden hukkaaminen ja eksyminen voivat olla myös merkkejä muistisairaudesta, jos käytöksessä on selvästi muutosta aiempaan.
Muistisairauteen voi liittyä myös käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutoksia. Masennus voi olla myös muistisairauden ensioire. Sekä masennukseen että muistisairauteen liittyy usein aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen ja näitä voi olla joskus vaikea erottaa toisistaan. Pidemmälle edenneen muistisairaan toimintakyvyn heikkeneminen saattaa aiheuttaa vaaratilanteita ja johtaa ympärivuorokautisen hoivan tarpeeseen.
Muistisairauden hoito
Muistisairauden hoito koostuu lääkityksen lisäksi kuntoutuksesta, terapiasta ja aktiivisen elämäntavan ylläpitämisestä. Varhain aloitettu hoito lievittää muistisairauden oireita ja parhaimmillaan pidentää aikaa, jonka sairastunut voi viettää omatoimisena. Nykyinen lääkehoito ei hidasta taudin etenemisnopeutta vaan keskittyy oireiden lievittämiseen. Lääketutkimusta muun muassa Alzheimerin taudin etenemisen hidastamiseksi tehdään kuitenkin jatkuvasti.
Milloin lääkäriin?
On tärkeää, että kaikki muistihäiriöt tutkitaan viiveettä, sillä ajoissa havaitun muistisairauden varhainen tunnistaminen helpottavat sekä sairastuneen hoitoa että tukitoimenpiteitä. Muistihäiriöiden taustalla voi olla myös muita ohimeneviä ja hoidettavia syitä kuin etenevä muistisairaus. Muita syitä voivat olla masennus, kilpirauhasen vajaatoiminta tai esimerkiksi krooninen migreeni.
Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, mikäli epäilet oman tai läheisesi muistin heikentymistä tai jos muistiin tulee toimintaa haittaavia muistiaukkoja.
Terveystalossa muistisairauksiin perehtyneitä lääkäreitä ovat neurologian ja geriatrian erikoislääkärit. Suosittelemme varaamaan ajan ensin lääkärille, joka voi ohjata tarvittaessa lisätutkimuksiin. Lisätutkimuksia voivat olla muistitesti, verikokeet tai aivojen magneettitutkimus.
Soita ja varaa aika 030 6000*
*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Tutustu myös
Soita ja varaa aika 030 6000*
*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Asiantuntijat
Etäasiointi
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Maksaminen ja hinnasto
Neurologia
Epilepsian hoito
Epilepsia on aivojen sähkökemiallinen häiriötila, joka voi aiheuttaa tajunnan menetyksen tai lihaskouristelua. Epileptinen kohtaus vaatii aina neurologiset tutkimukset.
Botuliinitoksiinihoidot: migreeni, dystonia, spastisuus
Botuliinitoksiinihoidoille on monta käyttöaihetta neurologin vastaanotolla, kuten lihasdystoniat, liikahikoilu ja migreeni. Hoidon aloitus suunnitellaan vastaanottokäynnin yhteydessä.
Migreenin hoito
Migreeni tunnistetaan tavallisesta päänsärystä. Migreeni voi aiheuttaa muitakin oireita, kuten tasapainohäiriöitä, huimausta, väsymystä ja autonomisen hermoston häiriöitä (suolistovaivoja, rytmihäiriöitä, lämmönsäätelyhäiriöitä). Yleislääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle, joka antaa tarvittaessa poissaolosuosituksen diagnosoidun migreenin vuoksi.
Neuropsykologinen tutkimus
Tutkimuksen hinta on noin 955-2000 euroa sisältäen palvelu- ja Kanta-maksut. Hinta määräytyy tutkimuksen laajuuden mukaan. Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan henkilön tiedonkäsittelyä eli kognitiivisia toimintoja, käyttäytymistä ja tunnesäätelyä. Tiedonkäsittelyllä tarkoitetaan mm. oppimista, muistia, keskittymistä ja päätelmien tekemistä. Tutkimuksessa arvioidaan näissä mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia ja muutoksia sekä selvitetään niiden vaikeusastetta ja haittaavuutta.
Halvauksen hoito
Lihasheikkous voi johtua hermoperäisistä tai lihasperäisistä syistä. Kliinisen tutkimisen tekee neurologi vastaanotolla, ENMG-tutkimus ja verikokeet auttavat syyn selvittelyssä.
Aivovamman kuntoutus ja hoito
Aivovamman kuntoutus ja hoito kuuluu neurologian erikoisalaan. Aivovamman kuntoutus ja hoito suunnitellaan neurologin vastaanotolla ja usein suunnittelussa käytetään hyväksi muiden ammattihenkilöiden arvioita (fysioterapeutti, toimintaterapeutti, neuropsykologi yms.).