Aivovamman kuntoutus ja hoito
Aivovamman hoito on yksilöllistä riippuen jälkioireista, kuntoutumisen vaiheesta ja arvioidun hoidon tavoitteesta. Hoidon tavoite voi esimerkiksi liittyä työelämään tai tiettyyn ammattiin palaamiseen, mahdollisimman itsenäiseen omassa asunnossa selviämiseen tai muuhun vastaavaan yksilölliseen tavoitteeseen.
Aivovammapotilaan ensihoidossa on tärkeää kirjata kaikki tajunnan, tarkkaavaisuuden ja puheen oireet sekä muut välittömät oireet. Lisäksi on syytä kirjata mahdollisen vamman jälkeisen ja sitä edeltävän muistiaukon kesto. Ensioireet auttavat aivovamman vaikeusasteen määrittelyssä. Joskus kuitenkin vakavia jälkioireita voi seurata, vaikka ensioireet eivät olisi olleet kovin voimakkaita, kuten lyhyt tajuttomuus.
Aivovamman seuraukset ovat yksilöllisiä, koska ne riippuvat aivojen vaurioituneen kohdan sijainnista ja laajuudesta. Monenlaisten vammamekanismien, kuten hermosolukon vaurion, turvotuksen tai hapenpuutteen, takia jälkioireiden laatu vaihtelee, ja ne voivat olla ohimeneviä tai pysyviä.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Maksaminen ja hinnasto
Neurologia
Migreenin hoito
Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Jos migreenikohtauksia on useammin kuin kerran viikossa tai migreeni haittaa tavallista arkea, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle, joka ohjaa diagnosoidun migreenin kotihoidossa.
Epilepsian hoito
Epilepsia on aivojen sähkökemiallinen häiriötila, joka voi aiheuttaa tajunnan menetyksen tai lihaskouristelua. Epileptinen kohtaus vaatii aina neurologiset tutkimukset.
Muistisairaudet
Muistisairaudet heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä ja muita ajatustoimintoja. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa myös ohimenevät tai hoidettavissa olevat tekijät kuten stressi, masennus tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Muistihäiriöt on tärkeä tutkia viivyttelemättä. Muistisairauksien varhainen toteaminen mahdollistaa parhaan mahdollisen hoidon ja tukitoimenpiteet sairastuneelle ja hänen läheisilleen.
Kliininen neurofysiologi
Kliinisessä neurofysiologian tutkimuksessa tutkitaan etenkin sähköisin menetelmin keskus- ja ääreishermoston ja lihaksiston toimintaa. Tyypillisiä tutkimuksia ovat mm. aivosähkökäyrä (EEG) ja ääreishermojen johtonopeuden mittaus ja lihaksen sähkötoimintatutkimus (ENMG).
Aivoverenkiertohäiriöiden hoito
Aivoverenkiertohäiriöitä ovat esim. aivoverisuonitukokset, aivoverenvuodot ja TIA-kohtaukset. Aivoverenkiertohäiriöt tulevat lähes aina täysin yllättäen. Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, jonka tavallisia seurauksia ovat tajunnan menetys, halvaus ja tasapainohäiriöt. Aivoverenkiertohäiriön oireiden ilmetessä on soitettava viipymättä hätänumeroon.
Neurologi
Neurologi on erikoistunut hermoston, aivojen, lihaksiston ja selkäytimen sairauksien tutkimiseen ja hoitoon, eli neurologiaan. Hermosto säätelee muun muassa tietoisuutta, lihasten liikettä, ajattelua sekä aisteja. Neurologisten oireiden kirjo on laaja, ja neurologiset sairaudet voivat vaikuttaa lähes kaikkiin kehonosiin sekä aikuisissa että lapsissa. Neurologi voi auttaa tunnistamaan oireiden syyn ja laatia hoitosuunnitelman yksilölliseen hoitoon.