Työteveydellä on merkittävä rooli taistelussa tyypin 2 diabetesta vastaan

Diabetes on nopeimmin lisääntyviä sairauksia Suomessa ja maailmassa. Diabetesta sairastaa jo yli puoli miljoonaa suomalaista, ja sen hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 % *. Joidenkin ennusteiden mukaan sairastuneiden määrä voi jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana.

diabeteshoitaja ja potilas

Diabetes on sairaus, jossa veren sokeripitoisuus on jatkuvasti koholla. Tämä johtaa liitännäissairauksiin, jotka heikentävät merkittävästi sairastuneen elämänlaatua ja lyhentävät tilastollisesti elinikää. Diabetes jaetaan kahteen päätyyppiin ja lukuisiin alatyyppeihin. Tyypin 1 diabetes puhkeaa tavallisimmin lapsuusiässä, eikä siihen nykytiedon mukaan voi vaikuttaa omilla elämäntavoilla. Tyypin 2 diabetes, joka on huomattavasti yleisempi, puhkeaa yleensä aikuisena, ja sen tärkeimmät riskitekijät ovat ylipaino ja passiivinen elämäntapa.

Finriski 2017 -tutkimus: Ylipaino altistaa diabetekselle ja muille terveysongelmille

Työterveys on keskeisessä asemassa ennaltaehkäisemässä diabetesta ja siitä aiheutuvia yhteiskunnallisia kustannuksia. Työelämän aikana kustannukset muodostuvat lisääntyneistä sairauspoissaoloista ja mahdollisesti lyhemmäksi jäävästä työurasta. Liitännäissairaudet puhkeavat yleensä vasta eläkeiässä vuosikymmenien sairastamisen jälkeen, ja niiden riskiä voidaan laskea hyvällä ennakoivalla hoidolla.

Diabetesriskin arviointi tapahtuu jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä ennakkokyselyn ja paastosokerin määrityksen avulla. Kun korkea riski havaitaan ensimmäisen kerran, asiakkaalle määritetään yksilöllinen riskiprofiili lisäselvitysten ja laboratorio - kokeiden perusteella. Yhdessä asiakkaan kanssa hänelle tehdään Oma Suunnitelma, jossa elämäntilanne ja tavoitteet huomioiden pyritään siihen, että diabetes ei pääse puhkeamaan. Onnistuneet elintapamuutokset (laihduttaminen, liikunnan lisääminen, niukasti kovaa ja kohtuullisesti pehmeää rasvaa sisältävä runsaskuituinen ruokavalio) puolittavat riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Jos sairaus kuitenkin pääsee puhkeamaan, tärkeintä on varhainen diagnoosi, oikean ja tehokkaan hoidon nopea aloittaminen sekä kokonaisvaltainen verisuoniterveydestä huolehtiminen. Seuraamme diabeteksen ennaltaehkäisyn ja hoidon toteutumista seuraavin prosessi- ja lopputulosmittarein, jotka perustuvat Käypä hoito -suositukseen ja indikaattoreihin.

Diabetespotilaiden hoitotasapaino Terveystalossa

Käypä hoito -indikaattoreiden avulla voidaan vertailla hoidon onnistumista

Käypä hoito -suositukset ovat kansallisia hoitosuosituksia, jotka perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Terveydenhuollon organisaatiot voivat seurata Käypä hoito -suositusten toteutumista ns. Käypä hoito -indikaattoreiden avulla. Nämä ovat kansallisen asiantuntija - ryhmän valitsemia mittareita, joiden avulla varmistetaan Käypä hoito -suositusten keskeisten asioiden toteutuminen.

Diabeteksen Käypä hoito -suosituksesta on valittu indikaattori, jonka avulla seurataan, kuinka suuri osa tyypin 2 diabetesta sairastavista on hoitotavoitteessa keskeisten hoidon onnistumista kuvaavien riskitekijöiden suhteen:

  • pitkäaikainen verensokeri HbA1c
  • kolesterolipitoisuus LDL
  • verenpaine
  • tupakointi
  • painoindeksi ja
  • mikroalbuminuria.

Kokonaisuudessa potilastietojärjestelmämme mukaan yli 80 prosentilla oli mitattuna kolme tai useampi indikaattorin kriteereistä ja vähintään 80 prosentilla oli mittaustulos pitkäaikaisesta verensokerista, LDL-kolesterolista ja verenpaineesta. Nämä kolme ovat hoidon vaikuttavuuden lopputulosmittareita, joiden avulla voimme muodostaa kuvan diabetespotilaan valtimoterveydestä ja riskistä saada vakavia liitännäissairauksia. Uusi yksilöllinen digitaalinen hoitosuunnitelma, Omasuunnitelma, oli ehditty vuoden 2018 aikana tehdä jo 5% diabetes 2 –potilaista.

Diabetesriskissä ovat henkilöt joilla pitkäaikainen verensokeri HbA1C , paastoverensokeri tai kahden tunnin sokerirasituksen arvo on yli viitealueen mutta ei vielä tasolla, jolla diabetes-diagnoosi voidaan asettaa. Kohonneet verensokeripitoisuudet kertovat heikentyneestä glukoosinsiedosta. Ennaltaehkäisyn kannalta näiden henkilöiden elämäntapamuutoksiin kannustaminen ja seuranta on erityisen tärkeää. Prosessimittarina seuraamme, kuinka monelta diabetes-riskissä olevalta potilaalta oheiset arvot on mitattu viimeisen vuoden aikana. Viimeisen vuoden (2018) aikana paastoverensokeri oli mitattu 52%, verenpaine 47%, BMI 42% ja LDL 56% diabetes-riskissä olevilta.

Hoidon ja ennaltaehkäisyn tehokkuutta on mahdollisuus arvioida vertaamalla tuloksia Terveystalon keskiarvoon. Näin diabeteksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä on mahdollista parantaa juuri niitä asioita, jotka eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

* Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Takaisin päävalikkoon