Vinkkejä palvelualojen työntekijöille
Koronavirus on ajanut useimmat toimistotyöläiset etätöihin, mutta monilla aloilla se ei ole vaihtoehto. Palvelualoilla työskenteleville hygieniasta huolehtiminen on nyt ensisijaisen tärkeää.
Maailmanlaajuiseksi pandemiaksi levinnyt uusi koronavirus on laittanut suomalaistenkin arjen uusiksi. Hallituksen määräämät toimenpiteet ovat saaneet monet suosimaan etätöitä, mutta etenkin palvelualoilla kotoa käsin työskentely ei ole mahdollista.
Mitä ihmisten parissa työskentelevän tulee ottaa huomioon poikkeusoloissa?
– Uusi koronavirus tarttuu pääasiassa pisaratartuntana. Näin ollen parhain keino suojata itsensä on huolehtia työpaikoilla hyvästä käsihygieniasta ja pintojen hygieniasta sekä välttää nenän, suun ja kasvojen koskettelua, kertoo Terveystalon Länsi-ja Keski-Suomen alueen johtava työterveyslääkäri Kaisu Norbäck.
Töihin kulkiessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää julkista liikennettä ruuhka-aikoina. Työpaikalla erityisesti yhteiskäytössä olevat työvälineet ja pinnat tulisi desinfioida säännöllisesti.
Fyysistä kontaktia muihin ihmisiin tulee välttää, mutta esimerkiksi kahvilassa, kaupassa tai muissa vastaavissa asiakaspalvelutehtävissä työskentelevän ei ole tarpeen sonnustautua suojavaatteisiin.
– Älä tervehdi kättelemällä. Yskivistä tai aivastavista asiakkaista tulisi pysytellä mahdollisimman kaukana, vähintään metrin päässä. Toistaiseksi muille kuin terveydenhuollon työntekijöille ei kuitenkaan suositella hengityssuojaimia käyttöön.
Kaikki lähtee käsihygieniasta
Käsihygienian merkitys on koronatilanteessa tärkeää kaikille, mutta etenkin paljon ihmisiä työssään kohtaaville. Työpaikalla tulisi pestä käsiä aina työhön tullessa, aina ennen ruokailua sekä aina työstä lähtiessä – ja lisäksi tarpeen mukaan. Käsienpesussa tulee muistaa, että kädet tulee pestä vedellä ja saippualla vähintään 20 sekunnin ajan. Kädet on hyvä kuivata kertakäyttöpaperilla.
Käsidesin käyttöä työpaikalla suositellaan, mikäli säännöllistä käsienpesumahdollisuutta ei ole. Tärkeintä on muistaa, ettei työpaikoille ole asiaa, mikäli tuntee olonsa lainkaan flunssaiseksi tai muutoin kipeäksi. Kotiin tulee jäädä nyt erityisen matalalla kynnyksellä.
– Älä mene sairaana töihin. Sairauden jälkeen töihin voi palata yhden oireettoman päivän jälkeen. Norbäck sanoo.
Lue lisää aiheesta
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Näin Suomi voi: Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskuvauhti kiihtynyt entisestään
Terveystalossa sitouduimme vuoden alussa tavoittelemaan mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen laskua 5 prosentilla nykyasiakaskannassamme vuoden 2025 aikana. Kunnianhimoinen laskutavoite on edennyt vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana erinomaisesti, sillä laskua on kertynyt jo lähes tuplasti tavoitteeseen nähden. Erinomaista tulosta ovat siivittäneet työterveysasiakkaiden mielenterveyspalveluiden kehitys sekä tiivis yhteistyö yritysasiakkaidemme kanssa.
Flunssakausi on käynnistynyt: näin lääkäri ehkäisisi itse flunssaa
Tavallista flunssaa kiertää Suomessa koko ajan. Virukset leviävät kuitenkin syksyllä innokkaammin ja loppuvuodesta käynnistyy tyypillisesti myös influenssakausi.
Investoinnit teknologiseen kehitykseen tukevat Terveystalon vaikuttavaa työterveystoimintaa
Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muokkaavat työtä perusteellisesti: rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat, tietoon perustuva päätöksenteko nopeutuu ja ihmisten rooli painottuu yhä enemmän luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja asiakaskokemuksen kehittämiseen. Terveystalossa teknologia nähdään strategisena mahdollistajana, jonka avulla voidaan tukea yritysasiakkaiden arjen sujuvuutta ja luoda pohja entistä vaikuttavammalle työterveystoiminnalle. Tulevaisuuden visio onkin olla työterveyden digitalisaation ja vaikuttavuuden suunnannäyttäjä.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.