Työkyky seuraa, kun sitä johdetaan – Arkijohtamiseen tarvitaan oikeaa tietoa
Työelämä on keskellä murrosta, joka haastaa jokaista organisaatiota. Uupuminen ja ahdistuneisuus yleistyvät, digitalisaation tuomat muutokset, työvoimapula, väestön ikääntyminen ja vaatimukset jatkuvaan oppimiseen lisäävät työntekijöiden kuormitusta. Nämä megatrendit ovat hallittavissa, mutta se vaatii järjestelmällistä työtä, sekä tiedolla johtamisen työkaluja.
Työkykyjohtaminen on avainasemassa jokaisessa nykypäivän organisaatiossa, se on hyvinvoivan työyhteisön rakentamisen ja ylläpitämisen keskiössä. Terveystalon johtavat konsultit Johanna Kivimäki ja Tiina
Loikkanen sanovat, että murroksen keskellä ei voi odottaa vain ihmisten muuttuvan.
– Johtamisessa pitää ymmärtää nykyistä vahvemmin, että meidän tulee korjata organisaatioita ja kehittää itse työtä vastataksemme tulevaisuuden työn tarpeisiin, Loikkanen kertoo.
Kohti ennakoivaa työn kehittämistä päästään, kun työkykyjohtaminen on kiinteä osa yrityksen strategista ja päivittäistä johtamista. Näin se ei jää yksittäisen työntekijän vastuulle, kuten tällä hetkellä usein käy. Vastuullisten yritysten hyvä tahto muuttuu oikeaksi toiminnaksi kuitenkin vasta silloin, kun johdolla on käytettävissään riittävästi tietoa työhyvinvoinnin todellisesta tilasta.
– Kokonaisvaltaisen johtamisen tueksi ei ole ollut tähän mennessä työkaluja tai monipuolisia mittareita. Parhaimmillaan esihenkilöt tekevät arjessaan täydellistä työkykyjohtamista, mutta hyvän työn vaikuttavuus ei kuitenkaan näy johdolle, Kivimäki huomauttaa.
Työkykyjohtaminen on arjen johtamista
Kivimäki painottaa systemaattisen ja läpinäkyvän prosessin merkitystä vaikuttavassa työkykyjohtamisessa. Työkykyjohtaminen on osa arjen johtamista, jonka vaikuttavuus näkyy ihmisten lisääntyneenä hyvinvointina työssä.
– Pohjimmiltaan työkykyjohtaminen on kuitenkin projektijohtamista. Se vaatii onnistuakseen huolellista suunnittelua, napakkaa toteuttamista, tehtyjen asioiden vaikuttavuuden arviointia sekä jatkuvaa parantamista, Kivimäki summaa.
– Työkykyjohtamisesta tehdään läpinäkyvää. Data jalostetaan ennusteiksi ja Terveystalon työkalun avulla sekä esihenkilöt, HR että johto näkevät tekemisen vaikuttavuuden, Loikkanen täydentää.
Ovatko seuratut tunnusluvut riittäviä?
Yritysten ja organisaatioiden tietoisuus työkyvyn johtamisen merkityksestä on kasvanut ja niissä seurataan erilaisia työkyvyn tunnuslukuja laajasti jo nyt. Esimerkiksi sairauspoissaoloprosentit kertovat kuitenkin siitä, miten menneisyydessä on toimittu. Olisi tärkeä pysähtyä miettimään, kerätäänkö dataa pelkästään menneistä ja jo tapahtuneista ilmiöistä vai johdetaanko aidosti ennakoiden. Riskinarvioinnin ohella olisi hyvä seurata myös työkykyä
suojaavia tekijöitä, joita saadaan muun muassa henkilöstökyselyistä.
– Voisi sanoa, että vaatiminenkin on välittämistä. Kannustamalla työntekijöitä kertomaan aktiivisesti omasta työstä, saatetaan saada aikaan sellaisia pieniä tekoja, jotka suuressa kuvassa vaikuttavat yrityksen eNPS:ään, henkilöstön sitoutumiseen ja sairauspoissaoloihinkin, summaavat Loikkanen ja Kivimäki.
Työkykyjohtamisen konsultointi
Kokeneet työkykyjohtamisen konsulttimme ja työterveyden huippuasiantuntijat auttavat rakentamaan työkykyjohtamisesta strategisen kokonaisuuden, jossa osaoptimoinnista siirrytään liiketoimintalähtöiseen työkykyjohtamiseen.
Ota yhteyttä
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Onnistuneen etätyön johtamisen avainpiirteet
Yksi työelämän voimakkaimmista muutosajureista on teknologian kehitys. Koronapandemian myötä organisaatioissa otettiin nopeasti käyttöön etätyön mahdollistavia työkaluja ja käytäntöjä, minkä myötä myös etäjohtaminen arkipäiväistyi. Paluuta takaisin täysimääräiseen lähityöhön tuskin tapahtuu, mutta hybridimallinkin toimivaksi saaminen edellyttää sopivien rakenteiden luomista sekä etätyölle että etäjohtamiselle.
Millaista johtamista kaivataan haastavina aikoina?
Tiukat talousajat näkyvät nyt Suomen yrityskentässä. Myös Tilastokeskus uutisoi hiljattain, että konkurssihakemusten sekä yrityssaneerausten määrät ovat jatkaneet nousuaan, joten yhä useampi yritysjohtaja on haasteellisen tilanteen edessä – kuinka selviytyä kovien talouspaineiden alla ja käsitellä muutoksia inhimilliset tekijät huomioiden?
Omalaatuinen influenssa: tiesitkö nämä kuusi influenssaan liittyvää arvoitusta
Ovella kolkutteleva kausi-influenssa on suomalaisten jokavuotinen riesa. Tuttuun tautiin liittyy kuitenkin vielä avoimia lääketieteellisiä kysymyksiä ja kummallisuuksia, kertoo Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.
Yrittäjyys on innovaatioita, työpaikkoja ja rohkeita harppauksia
Sanotaan, että Suomi on tuhansien järvien maa. Laskentatavasta riippuen, yrittäjiä on Suomessa kuitenkin melkein tuplasti sen mitä järviä – lähes 300 000. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjyys on Suomessa myös yleisempää, kuin muissa Pohjoismaissa. Onkin siksi oikein osuvaa, että valtakunnallista yrittäjän päivää vietetään Suomessa vuosittain.
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Työyhteisön energiasyöpöt kuriin loman jälkeen
Terveystalon keväällä 2023 toteuttamassa Terve työelämä –barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään. Kyselyn vastaajista lähes 80% oli sitä mieltä, että suomalainen työelämä on entistä nopeatempoisempaa ja kuormittavampaa. Useimmille kesän pidempi lomajakso on otollista aikaa kuormituksesta palautumiselle, mutta jos työelämän tekemisen tahti ei ole kestävää, akut tyhjenevät nopeasti. Terveystalon organisaatiopsykologit Outi Ikonen ja Jaakko Sahimaa peräänkuuluttavat organisaatioihin inhimillisesti tehokasta johtamisosaamista, jotta työvoimapulasta kärsivä Suomi onnistuu huolehtimaan työikäisen väestön työkyvystä.