Tunnetko roolisi johtajana?

31.3.2022

Kun esihenkilön tai johtajan itseymmärrys erilaisista johtamistavoista kasvaa, johtaminen on haastavissakin tilanteissa helpompaa. Inhimillisesti tehokkaassa esihenkilötyössä yhdistyy sekä operatiivinen tehokkuus että inhimillisyys. Kiinnitä huomiota kilpaileviin johtamisrooleihin: kallistutko henkilöjohtamiseen, muutosjohtamiseen, tulosjohtamiseen vai sisäisten prosessien johtamiseen?

Tunnetko roolisi johtajana?

Erilaisia johtamistapoja on monia, eikä yhtä oikeaa tapaa johtaa ole olemassa. Johtaminen edellyttää kuitenkin kykyä vastata samanaikaisesti ristiriitaisiinkin vaatimuksiin, joskus hyvinkin haastavissa tilanteissa. Tällöin erilaisten johtamistyylien ja toisaalta myös osaamisalueiden rooli korostuu.  

– Johtajalta vaaditaan sekä henkilöstöjohtamista, muutosjohtamista, tulosjohtamista että sisäisten prosessien johtamista. Nämä kaikki tulee hallita, jotta johtaminen on hyvää, kertoo Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen.  

Ikosen mukaan johtamisen suurimmat haasteet liittyvät kilpailevien johtamisroolien ristiriitaisuuksiin. Työntekijöiden täytyy voida hyvin samaan aikaan kun yritys tekee tulosta.  

– Henkilöjohtamisessa yhteenkuuluvuus ja sitouttaminen ovat tärkeitä, ja työntekijöiden täytyy tuntea, että he saavat vaikuttaa ja osallistua. Henkilöstön pitää saada kokea, että esihenkilö on kiinnostunut heistä ja heidän hyvinvoinnistaan, Ikonen kertoo.  

Myös muutosjohtamiseen ja prosessien johtamiseen liittyy paradokseja.  

– Muutosjohtamisessa johtaja pyrkii saamaan kasvua ja uuden luomista, sisäisten prosessien johtamisessa taas siitä, että prosessit toimivat ja johtamisessa on riittävästi vakautta. Johtajan on hyvä pitää kiinni kummastakin, sillä rutiinit tekevät puitteet luovuudelle.  

Tunnista vahvuudet

Johtajan ja esihenkilön kannattaa pohtia omaa johtamismalliaan ja tunnistaa omat vahvuutensa.  

– Jokainen on vahvimmillaan jollain näistä johtamisen osa-alueista. Joku saa palautetta osallistavuudesta, joku hyvästä tulosjohtajuudesta, joku innostavuudesta ja joku sen sijaan vakauden ja järjestelmällisyyden luomisesta, Ikonen sanoo.  

Haasteita tuo lähinnä se, jos oma johtamismalli on liian kapea.  

– Jos oma johtamisrooli painottuu esimerkiksi vain tulosjohtamiseen, työntekijät saattavat kokea, ettei heistä välitetä. Esihenkilön täytyy pitää tällöin huolta siitä, että hän kehittää itseään henkilöjohtamisen saralla ja laajentaa muutenkin omaa osaamistaan johtajana.  

Apua palautteesta

Johtajilta odotetaan paljon. Siksi esihenkilön ja johtajan kannattaa olla myös ymmärtäväinen itseään kohtaan.  

 – Johtamisrooli painottuu usein tarpeen mukaan, ja on luonnollista keskittyä niistä tiettyihin. Kilpailevat johtamisroolit on silti hyvä tiedostaa, ettei mikään niistä jää täysin paitsioon, Ikonen kertoo.  

Rooleja voi kehittää esimerkiksi palautteen avulla.  

– Johtajan pitäisi osata huomioida mihin palaute liittyy ja ottaa palautetta vastaan. Omaan johtamiseen sopimattomat ajatusmallit on helppo torjua, mutta palaute kannattaa oppia ottamaan vastaan. Vaikeistakin asioista kannattaa opetella puhumaan avoimesti.  

Avuksi voi ottaa myös esimerkiksi Terveystalon inhimillisen tehokkuuden esihenkilövalmennuksen, joka on virtuaalinen moniorganisaatiovalmennus.

 – Inhimillisen tehokkuuden esihenkilövalmennuksessa opitaan muun muassa tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita esihenkilönä. Tavoitteena on, että samalla kun itseymmärrys esihenkilönä toimimisesta kasvaa, myös ajatusmallit ja tavat toimia eri tilanteissa voivat muuttua, Ikonen summaa. 

>> Tutustu tarkemmin inhimillisen tehokkuuden valmennuskokonaisuuteen.

 

Lue lisää työterveyden artikkeleita

Mies istuu psykologin vastaanotolla. Artikkeli

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi työterveyden lyhytpsykoterapian ansiosta

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät Terveystalon työterveysasiakkailla noin 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Tämä käy ilmi Terveystalon selvityksestä, jossa seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäyntejä sekä määrättyjä sairauslomia vuosina 2000–2022.

Työkyky ei ole on/off Artikkeli

Unohda on/off-ajattelu, kun kyse on työkyvystä

Siivooja saa haavan sormeensa, haava tikataan ja hänen on vältettävä likaista työtä viikon ajan. Toisaalla varastotyöntekijä nyrjäyttää nilkkansa ja saa lääkäriltä ohjeen välttää liikkumista vaativaa työtä määräajan. Nuori mieli ahdistuu nykyisen työtehtävänsä kuormittavuudesta, eikä koe voivansa jatkaa sitä enää hetkeäkään. Kaikilla heillä työkyky on rajoittunut, muttei kuitenkaan kokonaan poistunut.

Hitsaaja työssään Artikkeli

Altistekyselyt sähköisiksi vuoden 2023 alusta alkaen

Altisteisilla terveystarkastuksilla seurataan altisteisen työn terveysvaikutuksia työntekijälle. Tarkastuksissa hyödynnetään altisteisiin perustuvia oirekyselyitä, joiden perusteella myös arvioidaan jatkotoimien tarve. Terveystalossa altistekyselyt on nyt viety sähköiseen muotoon, mikä mahdollistaa toiminnan tehokkuuden niin hoidon laadun kuin vaikuttavuudenkin näkökulmasta. Sähköisessä muodossa olevat kyselyt otetaan käyttöön asiakasyrityksissämme vuoden 2023 alusta.

Esihenkilö mies hymyilee terveessä työpaikassa Artikkeli

Onko sinun yrityksesi terve työpaikka?

Kun työelämä on jatkuvassa muutoksessa, se vaatii esihenkilöiltä ja työntekijöiltä paljon. Ihmisiä on tuettava uudenlaisten työtehtävien ja osaamisen kehittämisen edessä sekä tarjottava heille apua ja työkaluja oman työn johtamiseen, jotta työ antaa tekijälleen enemmän kuin ottaa. Parhaimmillaan työ tuottaa terveyttä ja hyvinvoivat ihmiset puolestaan auttavat yritystä voimaan hyvin. Terveessä työpaikassa työolosuhteet ja organisaatiokulttuuri ovat kunnossa, työntekijät voivat hyvin ja johtajat osaavat johtaa. Terve työpaikka saa tekijöikseen parhaat työntekijät ja luo edellytykset parhaaseen tulokseen.

Artikkeli

Työkykyriskiä ennakoivat signaalit - ota organisaatiosi käyttöön kaukoputki tulevaan

Viime vuosina on paljon puhuttu siitä, että sairauspoissaoloseurannassa on havaittu mielenterveydellisistä syistä kirjoitettujen poissaolojen kasvua. Sairauspoissaoloseurantaa on tehty työterveydessä jo vuosia, ja vaikka kyseessä on vakiintunut malli reagoida poissaoloihin ja hallita niistä koituvia kustannuksia, kyse on kuitenkin peräpeiliin katsomisesta. Terveystalossa on valjastettu tukiäly analysoimaan dataa ja luotu kaukoputki tulevaan, joka ennakoi työkykyriskejä ja mahdollistaa niihin pureutumisen jo ennen ensimmäistäkään sairauspoissaoloa.

Työelämän kalleimmat lauseet eivät palvele ketään. Artikkeli

”Jaksaa, jaksaa! Ensi kuussa helpottaa!” – Työelämän kalleimmat lauseet eivät palvele ketään

Työterveyden tärkeimmät tehtävät ovat sairauksien ehkäisy sekä toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen. Me Terveystalossa haluamme siirtää työkykyä uhkaavat työelämän kalleimmat lauseet historiaan ja varmistaa, että jokainen meistä voi ja jaksaa hyvin työssään. Tämä edellyttää tietoon pohjautuvaa vahvaa ennalta ehkäisevää otetta, varhaista välittämistä ja työkyvyn johtamisen osaamista. Sitoudumme yhdessä siihen, että terveys kannattaa.